Lidlin ilmoitus luopua peliautomaateista oli myös taitava mainostemppu, ja se jätti kaupan jättiläiset vaikeaan tilanteeseen - Talous | HS.fi

Lidlin ilmoitus luopua peliautomaateista oli myös taitava mainostemppu, ja se jätti kaupan jättiläiset vaikeaan tilanteeseen

Lidlin päätöksen taustalla saattoi olla aitoa huolta peliongelmasta, mutta kyse oli myös taitavasta markkinointitempauksesta, kirjoittaa HS:n taloustoimituksen uutistuottaja Joonas Laitinen.

Veikkauksen pelikoneita Eastonin Citymarketin sisäänkäynnillä. Veikkaus avasi kauppoihin hajasijoitettuja pelejään koronavirusrajoitusten jäljiltä heinäkuussa 2020.­

16.4. 15:25 | Päivitetty 17.4. 10:41

Kauppaketju Lidl ilmoitti torstaiaamuna luopuvansa kaupoissaan kaikista peliautomaateista kuluvan kesän aikana. Päätöksen jälkeen Lidlistä tulee Suomessa ensimmäinen koko maassa toimiva kauppaketju, joka luopuu koneista.

Muun muassa rahapeliongelmiin erikoistunut Peliklinikka kehui päätöstä hienoksi ja merkittäväksi.

”Lidlin avaus on merkittävä. Nyt näitä tekoja tarvitaan lisää. Toivottavasti saamme lisää yrityksiä, jotka kyseenalaistavat rahapelaamisen itsestäänselvyyden Suomessa”, sanoi yksikön päällikkö Inka Silvennoinen Peliklinikan tiedotteessa.

Myös Lidl itse rummutti päätöksensä vastuullisuuden puolesta.

”Meille vastuullisuus on tekoja, ei pelkkää puhetta tai mainoslauseita. On kiistaton tosiasia, että pelaamisesta aiheutuu ongelmia, ja että kauppojen pelikoneilla on oma roolinsa tässä. Jokaisen kaupan toimijan on itse päätettävä kantansa pelikoneisiin ja arvioitava mahdollisuutensa luopua niistä, mutta isona yrityksenä voimme toimia esikuvana ja suunnannäyttäjänä tässä”, sanoi toimitusjohtaja Nicholas Pennanen tiedotteessa.

Mutta onko Lidlin päätöksessä kyse aidosti vastuullisuudesta, vai olisiko kyseessä kuitenkin vanha kunnon mainoskikka?

Tutkitaanpa asiaa lukujen kautta. Lidl kertoi torstain tiedotteessaan, että koneista luopuminen tarkoittaa sille vuositasolla normaaliaikana ”miljoonaluokan” provision menetystä.

Veikkauksella on tällä haavaa käytössään noin 10 500 peliautomaattia. Lidl itse kertoi, että sillä on yhteensä noin 250 peliautomaattia. Veikkaus puolestaan kertoi HS:lle torstaina, että se jakaa jatkossa vuosittain provisioita pelikoneidensa pyörittäville toimijoille noin 40 miljoonaa euroa. Tämä siis siinä tapauksessa, että nykyiset automaatit ovat koko vuoden auki.

Tulitikkuaskimatematiikalla Lidlin osuus Veikkauksen pelikoneista olisi noin 2,38 prosenttia. Samalla yhtiön osuus provisioista olisi noin 952 000 euroa.

Luvut ovat nämä, jos laskujen perusteena käytetään Veikkauksen HS:lle kertomia lukuja. Valtion monopoliyhtiö kertoo tilinpäätöksensä mukaan maksavansa esimerkiksi kaupoille ja kioskeille vuodessa myyntipalkkioina 110 miljoonaa euroa.

Tällöin Lidlin viime vuodelta saaman palkkion suuruus nousisi noin 2,6 miljoonaan euroon.

Veikkauksen mukaan 110 miljoonassa on mukana myös esimerkiksi arpoja sekä Loton kaltaisia pelejä. Pelikoneiden osuus 110 miljoonasta eurosta oli Veikkauksen mukaan viime vuonna 34 miljoonaa. Osuus jäi pieneksi, sillä koronaviruksen takia pelikoneet olivat suuren osan vuodesta pois käytöstä. Tässä tapauksessa Lidlin palkkion suuruus olisi jäänyt viime vuonna selvästi alle miljoonaan euroon.

HS ei ole nähnyt Lidlin provisioita koskevia sopimuksia.

Miksi Lidl sitten nosti rahan esiin? Siksi, että se oli mielikuvien tasolla nerokas veto. Se vahvisti mielikuvaa yhtiön vastuullisuudesta ja pakotti kysymään, mikseivät kaupan jättiläiset S-ryhmä ja K-ryhmä seuraa perässä.

Vastaus on, että ne ovat ainakin toistaiseksi liian riippuvaisia Veikkauksen koneista.

Suomen ruokakauppa rakentuu pitkälti S-ryhmän ja K-ryhmän varaan. Niiden osuus päivittäistavarakaupan markkinasta on noin 83 prosenttia. Lidlin markkinaosuus on noin 9,5 prosenttia. Samalla S-ryhmän ja K-ryhmän Veikkaukselta saamien provisioiden määräkin on huomattavasti suurempi kuin Lidlin.

Se tarkoittaa, että S-ryhmällä ja K-ryhmällä on pitkin Suomen pitäjiä pieniä kauppoja, joille pelikoneet ovat tärkeitä. Koneet toimivat Alkon kaltaisina sisäänheittotuotteina, ja näille pienille kaupoille myös Veikkauksen maksamilla provisioilla on merkitystä.

HS:n vuoden 2017 uutisen mukaan yksi pelikone voi tuoda kaupalle jopa 20 000 euroa.

Lidlille koneista luopuminen ei ollut taloudellisesti kovinkaan suuri päätös. Yhtiön osuus kaupasta ja koneista on niin pieni, että sen oli järkevää luopua niistä ja koettaa hakea nostetta pelikoneiden vastaisella keskustelulla.

Pelaaminen on Suomessa vakava ongelma. Pelkästään rahapeliriippuvuudesta kärsiviä on noin 52 000, ja luku kaksinkertaistuu, kun lasketaan mukaan ongelmapelaamisesta kärsivät. Riippuvuudesta tai ongelmapelaamisesta kärsivien lisäksi Suomessa on lähes 400 000 riskitason pelaajaa.

Lidlin päätöksen taustalla saattoi olla aitoa huolta ongelmasta. Ainoa ajuri se tuskin kuitenkaan oli.

Oikaisu 16.4.2021 kello 17.30: Jutussa kerrottiin pelipaikkojen saavan pelikoneiden pyörittämisestä vain 40 miljoonaa euroa vuositasolla. Todellisuudessa Veikkaus kertoo tilinpäätöksensä mukaan maksavansa esimerkiksi kaupoille ja kioskeille vuodessa myyntipalkkioina 110 miljoonaa euroa. Oikaisu 16.4. kello 20.05: Täsmennetty, että pelikoneiden osuus myyntipalkkioista oli viime vuonna 34 miljoonaa sekä kerrottu, että pelikoneprovisioiden taso on noin 40 miljoonaa euroa, jos nykyiset automaatit ovat koko vuoden auki. Oikaisu 17.4. kello 10.41: K-ryhmän ja S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupasta on noin 83 prosenttia, ei lähes 90.