Tutkimus: Sähköautojen määrä kasvaisi Suomessa nopeammin, jos tukipolitiikkaa muutettaisiin Ruotsin tai Norjan mallin mukaisesti - Talous | HS.fi

Tutkimus: Sähköautojen määrä kasvaisi Suomessa nopeammin, jos tukipolitiikkaa muutettaisiin Ruotsin tai Norjan mallin mukaisesti

Norjassa sähköautoilija saa huomattavan veroedun, Ruotsissa taas suositaan myös lataushybridejä. Tuore selvitys listaa keinoja henkilöautoliikenteen sähköistämiseksi.

Sähköautoille on rakennettu uusia latauspisteitä hanakasti viime aikoina. Alan etujärjestön mukaan hankintatukea pitäisi muuttaa, jotta sähköautokanta kasvaisi nopeammin.­

17.4. 20:07 | Päivitetty 17.4. 20:19

Suomen tieliikenteessä voisi olla jopa 360 000 täyssähköautoa vuonna 2030, mikäli käyttöön otettaisiin vastaavia sähköistymisen kannusteita kuin Ruotsissa.

Näin todetaan tuoreessa selvityksessä, jonka toteuttivat Demos Helsinki -ajatushautomo ja Tampereen yliopisto. Selvityksen tilasi Sähköautoilijat ry.

Tavoitteena oli selvittää, miten Ruotsissa, Norjassa ja Alankomaissa käytetyt liikenteen sähköistämisen tukitoimet vaikuttaisivat sähköautokannan kehitykseen ja liikenteen päästöjen vähenemiseen Suomessa.

Täyssähköautojen määrä kasvaisi nopeiten Norjan konsteilla, kun Ruotsin mallilla myös ladattavien hybridien määrä kasvaisi tuntuvasti, tutkimus kertoo.

Tällä hetkellä ennuste Suomen sähköautokannan kehityksestä perustuu liikenne- ja viestintäministeriön Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, jossa tavoitellaan liikennepäästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.

Tiekarttaan kuuluvassa perusennusteessa arvioidaan, että vuonna 2030 täyssähköautoja on liikenteessä 144 000 ja lataushybridejä 129 000. Ladattavien ajoneuvojen lisääntyminen alentaisi merkittävästi liikenteen päästöjä, jotka muodostavat yhteensä noin 20 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä.

Suomalaista sähköauton ostajaa tuetaan 2 000 euron hankintatuella, jonka saa korkeintaan 50 000 euroa maksavaan autoon. Hankintatukea varten on osoitettu vuosille 2018–2021 yhteensä 24 miljoonan euron määräraha.

Esimerkiksi viime vuonna Suomessa ensirekisteröitiin 4 245 täyssähköautoa, joista puoleen haettiin hankintatukea. Tammikuun loppuun mennessä tukea oli haettu kolmen vuoden aikana yhteensä 3 710 kertaa eli noin 7,4 miljoonan euron verran, kertoo Traficom.

Mikäli tahti ei kiihdy huomattavasti, iso osa hankintatuen määrärahasta on jäämässä käyttämättä.

”Tällä hetkellä hankintatuki ei ole riittävän kannustava, ja se rajaa ison osan etenkin pitkän kantomatkan sähköautoista tuen ulkopuolelle”, sanoo puheenjohtaja Kirsi Immonen Sähköautoilijat ry:stä.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli noin 10 000 täyssähköautoa ja reilut 45 000 ladattavaa hybridiä. Sähköistyminen on ollut selvästi hitaampaa kuin muissa Pohjois-Euroopan maissa.

Erityisen voimakkaasti sähköautoilua on tuettu Norjassa, jossa uusista autoista 54,3 prosenttia on täyssähköautoja. Vuonna 2020 maassa oli 330 000 täyssähköautoa.

Sähköistyminen on ollut nopeaa, sillä vielä kolme vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat 138 000 täyssähköautoa ja reilut 20 prosenttia uusien autojen myynnistä.

”Norjassa sähköautojen määrän nopea kasvu perustuu kolmeen tukitoimeen. Uuden täyssähköauton hankinnasta ei makseta lainkaan autoveroa eikä arvonlisäveroa. Lisäksi sähköautoilua tuetaan paikallisesti esimerkiksi vapauttamalla ne tietulli- ja parkkimaksuista”, Immonen sanoo.

Mittavat tukitoimet ovat johtaneet Norjassa siihen, että täyssähköauton hankinnasta on tullut joissain tapauksissa jopa halvempaa kuin polttomoottoriauton hankinta.

Myös Ruotsissa sähköautokanta on kasvanut Suomea nopeammin. Viime vuoden lopussa täyssähköautoja oli liikenteessä 56 000 ja lataushybridejä vajaat 123 000.

Kun Norjassa on päätetty, että kaikkien uusien autojen on oltava päästöttömiä jo vuonna 2025, aiotaan Ruotsissa polttomoottoriautojen myynti kieltää vuoteen 2030 mennessä.

Liikenteen sähköistymistä tuetaan verotuksella ja hankintatuella. Yli 95 gramman hiilidioksidipäästöt kilometriä kohti aiheuttaville ajoneuvoille on määrätty ylimääräinen vero. Sen piiriin kuuluu valtaosa polttomoottoriautoista, minkä lisäksi dieselautoille on määrätty ylimääräinen ympäristövero.

Täyssähköautojen ja hybridien hankintaa on tuettu Ruotsissa jo vuodesta 2012 hankintatuella. Huhtikuun alussa maassa otettiin uusi tukijärjestelmä, jossa nollapäästöisen auton hankintaa tuetaan korkeintaan 70 000 kruunun (6 850 euroa) summalla.

”Merkittävä ero Suomen ja Ruotsin välillä on, että auton hankintahinnalle ei ole uudessa tukijärjestelmässä ylärajaa. Se tarkoittaa, että tuen kannustavuus osuus myös kalliimpien ja pidemmän kantomatkan täyssähköautojen hankintoihin”, Immonen sanoo.

Alankomaissa täyssähköautoja ensirekisteröitiin yli 172 000 vuonna 2020, kun vielä kolme vuotta aikaisemmin vastaava luku oli hieman yli 20 000. Päästöttömät autot on vapautettu ajoneuvoverosta vuoteen 2024 asti.

Hankintatukea saa 4 000 euroa uuden ja 2 000 euroa käytetyn sähköauton hankintaan.

Sähköautoilijoiden ja tutkijoiden selvityksessä todetaan, että Suomessa päästäisiin nopeimpaan sähköautonkannan kasvuun Norjan mukaisilla toimenpiteillä.

Ajoneuvoveron ja arvonlisäveron poistamisella olisi voimakas vaikutus hankintahintoihin ja sitä kautta myös sähköautojen houkuttelevuuteen kuluttajille.

Siksi Norjan mallilla täyssähköautojen määrä nousisi 580 000 autoon vuoteen 2030 mennessä. Alankomaiden malli taas toisi Suomen teille yhdeksässä vuodessa arviolta 285 000 täyssähköautoa.

Raportissa laskettiin, miten eri maiden tukipolitiikalla vaikutettaisiin päästövähennyksiin. Suurimmat vaikutukset olisi Norjan mallilla, jossa päästöt vähenisivät yli miljoonalla tonnilla hiilidioksidia, kun Alankomaiden politiikkaa noudattamalla jäätäisiin noin kolmannekseen päästövähennyksissä Norjaan verrattuna.

Ruotsin keinoilla päästövähennykset olisivat hieman paremmat kuin Alankomaiden politiikkaa noudattamalla.

Tutkijoiden mukaan on oleellista huomioida, miten erilaisten ladattavien autojen tuki vaikuttaa toivottujen päästötavoitteiden saavuttamiseen.

Kirsi Immonen muistuttaa, että lataushybridien päästöt ovat usein ilmoitettua isompia, sillä pitkillä matkoilla ajaminen tapahtuu pääasiassa polttomoottorin voimalla. Lisäksi ajoakulla varustettu auto painaa tavallista polttomoottoriautoa enemmän, joten ilman akkusähköä ajettaessa myös kulutus nousee.

Ruotsin malli lisäisi voimakkaasti myös lataushybridien määrää, joita olisi 230 000 vuonna 2030.

”Tämä tarkoittaa, että Ruotsin kaltaisilla tukitoimilla saavutetaan päästövähennyksiä, mutta huomattavasti vähemmän kuin Norjan mallilla, jossa tuki on keskittynyt täyssähköautoihin”, Immonen sanoo.

Raportin mukaan tehokkain tapa saada aikaan päästövähennyksiä Suomessa olisi kohdistaa tuki nimenomaan täyssähköautoihin.

Tällä hetkellä täyssähköautoista maksetaan hankinnan yhteydessä 2,7 prosentin vero, joka ei poikkea merkittävästi lataushybridien verotuksesta.

”Esimerkiksi 40 000 euroa maksavasta täyssähköautosta maksetaan noin tuhat euroa autoveroa. Tämän veron poistamalla täyssähköauto tulisi kuluttajan näkökulmasta huomattavasti houkuttelevammaksi”, Immonen toteaa.