Tällaisissa tunnelmissa alkaa pörssiyhtiöiden ”poikkeuksellisen jännittävä” tuloskausi, joka kertoo Suomen talouden suunnasta ulos koronasta - Talous | HS.fi

Tällaisissa tunnelmissa alkaa pörssiyhtiöiden ”poikkeuksellisen jännittävä” tuloskausi, joka kertoo Suomen talouden suunnasta ulos koronasta

Suhdanne-ennusteiden perusteella teollisuus elpyy eri puolilla maailmaa, mutta palvelualoilla on yhä vaikeaa. Tällä viikolla alkavalla tuloskaudella selviää, onko ennustettu myötätuuli tarttunut jo suomalaisten pörssiyhtiöihin.

Tänä vuonna talous elpyy hyvin todennäköisesti vientiteollisuuden ja yksityisen kulutuksen vauhdittamana. Sen sijaan suuria vaikeuksia on palvelualoilla, joissa on runsaasti ja pieniä listaamattomia yhtiöitä.­

19.4. 2:00 | Päivitetty 19.4. 16:57

Suomen talous kulkee kuin nuoralla kohti vakaampaa kasvukautta.

Epävarmuus talouden vahvistumisesta on silti edelleen suurta. Kukaan ei tiedä vielä varmasti, mihin suuntaan koronaviruspandemia kevään mittaan kehittyy. Riskinä on yhä takatalvi, joka voi jäädyttää talouden rattaat.

Tällä viikolla alkava suurten pörssiyhtiöiden tuloskausi antaa osviittaa, miten yritysten liiketoiminta on kehittynyt tammi–maaliskuussa. Lähes varmaa on, että kehitys eri toimialojen yrityksissä on ollut epätasaista.

Yhdysvalloissa osakkeet kallistuivat viime viikolla taas uusiin ennätyksiin, mihin yhtenä syynä on yllättävän vahvasti alkanut tuloskausi.

Finanssiyhtiö Nordean ja tietopalveluyhtiö Refinitivin ennusteen perusteella pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut alkuvuonna 40 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Kasvua selittää suurelta osin se, että energiayhtiö Fortum on yhdistänyt 75-prosenttisesti omistamansa saksalaisen Uniperin tuloslaskelmaansa, mikä on lisännyt tuntuvasti myös pörssiyhtiöiden yhteenlaskettua liikevoittoa.

Viime vuonna taantuma oli Suomessa selvästi lievempi kuin keskeiset tutkimuslaitokset vuosi sitten arvioivat. Se on jouduttanut etenkin vähittäiskauppaa.

Tänä vuonna talous elpyy hyvin todennäköisesti vientiteollisuuden ja yksityisen kulutuksen vauhdittamana. Sen sijaan suuria vaikeuksia on palvelualoilla, joissa on runsaasti ja pieniä listaamattomia yhtiöitä.

Teollisuuden liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammi–helmikuussa noin kolme prosenttia. Myös teollisuuden uudet tilaukset ja kapasiteetin käyttöaste ovat kasvaneet, minkä lisäksi teollisuusyritysten luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut. Läheskään kaikki teollisuusyhtiöt eivät kuitenkaan ole pörssissä.

Teollisuusyhtiöiden näkökulmasta tärkeää on, miten maailmantalous kehittyy. Suomen tavaraviennistä 40 prosenttia menee euroalueelle, jossa liikkumista ja elinkeinotoimintaa on yhä rajoitettu koronavirustartuntojen suuren määrän takia. Väestön rokottaminen eri valtioissa on edennyt hitaasti, mikä taas hidastaa rajoitusten purkamista.

Suomalaisten palvelualojen yrityksille ratkaisevaa on puolestaan se, milloin tartunnat vähenevät Suomessa pysyvästi siinä määrin, että rajoituksia voidaan purkaa.

Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari arvioi, että kokonaisuudessaan pörssiyhtiöt ovat menossa parempaan suuntaan.

”Globaalisti näyttää siltä, että pörssiyhtiöiden tulokset ovat kasvaneet etenkin Yhdysvalloissa. Suomessa tuloskehitys on epävarmempaa: tulokset ovat voineet alkaa kasvaa hieman jo alkuvuonna, mutta todennäköisesti vasta kuluvalla vuosineljänneksellä on odotettavissa merkittävää kasvua.”

Teollisuudessa etenkin metsäyhtiöiden liiketoiminta on piristymässä sellun kallistumisen takia. Myönteisiä yllätyksiä voi tulla myös konepajoista.

”Metsäyhtiössä eroja on siksi, että niiden tuotevalikoimat ovat erilaisia, ja ne hyötyvät sellun kallistumisesta hieman eri tahdissa. Konepajojen liiketoiminnan näkymiä parantaa maailmantalouden elpymisen vahvistuminen, mutta osa yhtiöistä kulkee suhdanteen aallonharjalla ja osa hyötyy suhdanteen paranemisesta hieman hitaammin.”

Nordean päästrategi Antti Saari­

Palvelualojen ahdinko ei varsinaisesti vaikuta kuin pieneen joukkoon yhtiöitä, joiden painoarvo yhteenlasketussa liikevaihdossa ja liikevoitossa on pieni. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnairin ankarat vaikeudet tuskin ovat yllätys kenellekään.

Monille teollisuusyhtiöille palveluliiketoiminta on erittäin tärkeää, mutta palveluja ei myydä kuluttajille vaan muille yhtiöille. Siksi rajoituksista johtuva palvelualojen ahdinko ei vaikuta suoraan niihin.

”Huomio kiinnittyy hyvin paljon siihen, mitä yhtiöt kertovat tulevaisuuden näkymistään. Näkymät ovat ratkaisevia, kun pohditaan laajemmin, miten talouden elpyminen edistyy. Suhdanne esimerkiksi euroalueella on edelleen epävarma.”

Tulosten vertailussa on pidettävä mielessä sekin, että osa yrityksistä kärsi koronaviruspandemiasta jo vuosi sitten tammi–maaliskuussa.

”Saattaa olla, että joidenkin yhtiöiden tuloksissa on levottoman suurta kasvua, mikä siis johtuu viime vuoden heikosta vertailukaudesta. Näissä tapauksissa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, mikä tuloskehitys on ollut pidemmällä aikavälillä”, Saari sanoo.

Myönteisiä arvioita pörssiyhtiöistä saatiin jo viime viikon lopussa.

Torstaina metsäyhtiö UPM ja kauppayhtiö Kesko paransivat arviotaan tämän vuoden liikevoitostaan. Perjantaina konepajayhtiö Valmet ja putkia valmistava Uponor arvioivat myös kannattavuutensa paranevan.

”Tuloskausi on poikkeuksellisen jännittävä. Maailmantalouden ennusteita on parannettu, ja keskuspankkien rahapoliittinen elvytys on vahvaa, mikä vaikuttaa monien pörssiyhtiöiden liiketoiminnan näkymiin. Yhdysvaltojen talouden vahva elpyminen on hyväksi suomalaisille ja muille euroalueen yrityksille, koska tavaravienti euroalueelta Yhdysvaltoihin on suurta”, sanoo finanssiyhtiö Danske Bankin strategi Tuukka Kemppainen

Vahvan elpymisen takia inflaatiovauhti kiihtyi maaliskuussa Yhdysvalloissa 2,6 prosenttiin. Inflaatio tarkoittaa hintojen yleistä kallistumista.

”Mielenkiintoista on seurata, mitä suomalaiset pörssiyhtiöt sanovat kustannusinflaatiosta, jonka pitäisi jossain vaiheessa kiihtyä. Patoutunut kysyntä, työmarkkinoiden toipuminen ja tuotannon pullonkaulat nostavat hintoja ainakin väliaikaisesti, mistä erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankki on viestittänyt.”

Laajemmin kansantalouden näkökulmasta olennaiset kysymykset ovat pääosin samoja kuin pörssiyhtiöissä.

”Teollisuudessa keskeisillä vientimarkkinoilla kysyntä vaikuttaisi ennusteiden perustella kasvavan, vaikka se ei olekaan vielä alkanut. Kansainvälisen talouden kasvun voimistuminen ja etenkin Saksan teollisuuden elpyminen ovat myönteisiä tietoja suomalaiselle vientiteollisuudelle”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi kaksi viikkoa sitten, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna kuusi prosenttia. Se on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kolme kuukautta aikaisemmin, mikä tarkoittaa verraten suurta muutosta parempaan lyhyen ajan kuluessa.

Pahimmassa pinteessä ovat edelleen palvelualat: kahvilat, ravintolat, hotellit, erikoisliikkeet, tapahtumien järjestäjät, kuljetusyhtiöt. Luettelo on suuri ja kirjava.

Kansanterveyden suojelemiseksi määrätyt rajoitukset ovat vähentäneet runsaasti palveluiden kysyntää, mutta todennäköisesti vielä enemmän palveluiden kysyntää on karsinut koronaviruksen pelko.

Kansantaloudellisesti merkittävä kysymys onkin, milloin yksityinen kysyntä alkaa kasvaa tuntuvasti. Suomen Pankissa uskotaan, että yksityinen kulutus alkaa kasvaa nopeasti sen jälkeen, kun tartuntojen määrä supistuu tuntuvasti.

”Muun muassa korttimaksutietojen perusteella kulutus ei ole alkuvuonna oikeastaan kasvanut. Toisaalta vähittäiskaupan kasvu on varsin vahva.”

Kun epidemia viime vuoden heinä–syyskuussa hellitti, kulutus kasvoi nopeasti.

”Siksi mekin arvioimme, että tartuntojen merkittävän vähenemisen jälkeen yksityinen kulutus alkaa elpyä nopeasti. Toisaalta, jos rajoituksia puretaan liian varhain, vaarana on, että nähdään vielä yksi epidemia-aalto, mikä puolestaan supistaisi kulutusta”, Obstbaum sanoo.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum­

Oikaisu 19.4.2021: kello 15.25: Artikkelissa olleessa tietopalveluyhtiön Refinitivin vertailutiedoissa oli virhe. Venttiilejä valmistavan Neleksen liikevoitto viime vuoden tammi–maaliskuussa ei ollut 91 miljoonaa euroa vaan 15 miljoonaa euroa.

Tuloskausi kolmen kuukauden välein

Pörssiyhtiöt julkaisevat osavuosikatsauksensa vuosineljänneksittäin eli kolmen kuukauden välein.

Yhtiöt julkaisevat tammi–maaliskuun osavuosikatsauksiaan pääasiassa huhtikuun lopusta toukokuun puoliväliin saakka.

Osavuosikatsausten tiedot ovat tilintarkastamattomia. Siksi ne voivat vielä hieman muuttua.