Suomalaisstartupit keräsivät koronavuonna ennätysmäärän rahaa: ”Vielä viisi vuotta sitten ei olisi voinut edes unelmoida” - Talous | HS.fi

Suomalaisstartupit keräsivät koronavuonna ennätysmäärän rahaa: ”Vielä viisi vuotta sitten ei olisi voinut edes unelmoida”

Ulkomaisten sijoittajien Suomeen tuoma rahavirta on viidessä vuodessa viisinkertaistunut jo 543 miljoonaan euroon. Samalla Suomeen on syntynyt iso joukko uusia startup-rahastoja ja kotimaisen pääoman määrä on myös kasvanut.

Vuonna 2020 suurimmat rahoituskierrokset keräsivät Suomessa Nokia-puhelimia valmistava HMD Global, avaruusteknologiayhtiö Iceye, VR-lasivalmistaja Varjo ja ruoankuljetusteknologian kehittäjä Wolt.­

20.4. 9:11

Suomalaisten startup-yritysten rahoitustilanne otti koronavuonna todellisen kasvuloikan aivan uudelle tasolle. Kahtena aiempana vuonna saavutettu puolen miljardin euron yhteenlaskettu rahoituspotti oli jo ennätys, mutta nyt summa on lähes kaksinkertaistunut.

Vuonna 2020 suomalaiset startupit keräsivät kasvurahoitusta jo lähes miljardin, 951 miljoonaa euroa.

”Vielä viisi vuotta sitten ei olisi voinut vielä edes unelmoida, että jonain päivänä ollaan miljardiluokassa”, Pääomasijoittajien toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo.

Isoimman osuuden rahasummasta sijoittavat pääomasijoitusrahastot. Niiden sijoitukset kasvoivat yli 200 miljoonalla eurolla vuotta aiemmasta.

Merkittävin kasvu oli suomalaisten sijoittajien sijoituksissa kotimaisiin startupeihin. Sijoitussumma tuplaantui vuodessa 113 miljoonasta eurosta 223 miljoonaan euroon. Taustalla on kotimaisen pääomasijoituskentän merkittävä vahvistuminen viime vuosien aikana.

Vuoden 2017 jälkeen Suomeen on syntynyt peräti 16 uutta alkuvaiheen yrityksiin sijoittavaa rahastoa. Ne ovat myös onnistuneet varainkeruussa aiempaa paremmin. Kun rahastoilla on runsaasti pääomaa, se luonnollisesti näkyy sijoitusten määrässä.

Pelkästään kahden vuoden aikana kotimaiset venture capital -rahastot ovat keränneet 700 miljoonan euron pääomat. Aiemmin vastaavan summan keräämiseen meni kuusi vuotta.

”On tärkeää että Suomen markkina kehittyy samassa suhteessa ulkomaisten sijoittajien kanssa. Silloin kotimaiset rahastot pystyvät sijoittamaan rahoituskierroksilla ulkomaisten sijoittajien mukana ja pitämään omistusta pidempään myös kotimaisissa käsissä”, Santavirta sanoo.

Ennätyksistä huolimatta Suomen ongelma on yhä rahastojen liian pieni koko, Santavirta myöntää. Suurimmat startup-rahastot Suomessa ovat Lifeline Venturesin, Open Oceanin ja Inventuren 130 miljoonan euron rahastot. Muihin Pohjoismaihin saati Yhdysvaltoihin verrattuna nekin ovat vielä varsin pieniä toimijoita.

Samaan aikaan ulkomaisten pääomasijoittajien Suomeen tuoma pääomapotti on viidessä vuodessa viisinkertaistunut. Yhteensä ulkomaisten sijoittajien osuus oli viime vuonna 543 miljoonaa euroa eli yli puolet kaikista Suomeen tehdyistä startup-sijoituksista.

Viime vuosina isot sijoituskierrokset ovat yleistyneet. Yli 20 miljoonan euron rahoituskierros oli äärimmäisen harvinainen vielä viisi vuotta sitten. Viime vuonna tällaisia yli 20 miljoonan rahoituskierroksia oli Suomessa 18 kappaletta.

Monet lupaavimmista kasvuyrityksistä ovat nyt kypsyneet kansainvälisiksi kasvuyrityksiksi, jotka onnistuvat houkuttelemaan isoja kansainvälisiä sijoittajia.

Se näkyy siinä, miten erityisesti myöhemmän vaiheen kasvurahoitus on kasvanut. Viidessä vuodessa sen määrä on Suomessa kymmenkertaistunut.

Kaikkiaan sijoitusten keskikoko on Suomessa kasvanut. Myöhemmässä kasvuvaiheessa yritykset keräsivät jo keskimäärin 11,5 miljoonan euron rahoituskierroksia. Kaikkien pääomasijoitusrahastoilta kerättyjen sijoitusten keskikoko oli 2,8 miljoonaa.

Santavirran mukaan Suomi onkin nyt yksi Euroopan nopeimmin kasvavista uusista kasvuyrityskeskittymistä. Kun pääomasijoitusten määrää verrataan maan bruttokansantuotteeseen, Suomi on pitänyt kärkisijaa eurooppalaisessa vertailussa jo kahtena vuotena.

Yksi uusista startup-rahastoista Suomessa on Icebreaker.vc. Se onnistui juuri keräämään uuden, sadan miljoonan euron rahaston ja sillä on siis entistä enemmän sijoitettavaa pääomaa jaettavaksi.

Vuonna 2017 perustetun Icebreakerin ensimmäinen rahasto oli kooltaan 20 miljoonaa euroa. Nyt sijoitusyhtiö keräsi tähänkin rahastoon vielä 20 miljoonaa euroa lisää pystyäkseen tekemään jatkosijoituksia salkussa jo oleviin lupaavimpiin kasvuyrityksiin.

Uuden rahaston sijoittajina ovat muun muassa Euroopan investointirahasto (EIF), eläkeyhtiö Varma, Suomen Teollisuussijoitus Tesi sekä brittiläinen Draper Esprit.

Rahaston kerääminen koronapandemian keskellä toi Icebreakerin osakas Riku Seppälän mukaan epävarmuutta.

”Kun keräsimme rahaston ensimmäisen osuuden viime vuoden alkupuolella, tilanne oli vaikeampi. Kukaan ei tiennyt mitä odottaa. Nyt tilanne on alkanut normalisoitua”, Seppälä kertoo.

Icebreakerin omaan sijoitustoimintaan korona ei sen sijaan juuri vaikuttanut. Seppälän mukaan rahastoyhtiö teki uudesta rahastosta jopa 15 ensisijoitusta uusiin sijoituskohteisiin. Lisäksi se teki kymmenkunta jatkosijoitusta.

Icebreaker tekee 150 000–800 000 euron sijoituksia ja ensimmäisen sijoituksensa se voi tehdä uusiin yrityksiin jo jopa ideavaiheessa.

”Nyt vuosi on alkanut vauhdikkaasti ja näyttää hyvältä. Osaamisen karttuminen ja kansainvälinen kokemus näkyy nyt tiimien laadussa. Samaan aikaan Eurooppa kiinnostaa isoja yhdysvaltalaisia sijoittajia yhä enemmän”, Seppälä sanoo.

Pääomasijoittajien keräämissä vuositilastoissa näkyy ensimmäistä kertaa omana ryhmänään muut kotimaiset sijoittajat. Se tarkoittaa esimerkiksi kotimaisia suuryrityksiä kuten Nokia, Supercell Ventures, Fazer ja Ilmarinen jotka tekivät lähes sadan miljoonan euron suorat sijoitukset startupeihin.

Yksityissijoittajat puolestaan sijoittivat viime vuonna yhteensä 36 miljoonaa euroa suomalaisiin startupeihin. Samalla joukkorahoituksen määrä on vakiintunut noin 50 miljoonan euron tuntumaan.

Yksityissijoittajien tekemät startup-sijoitukset painottuivat viime vuonna jatkosijoituksiin jo salkussa olleisiin yrityksiin, yksityissijoittajaverkosto Fibanin toimitusjohtaja Amel Gaily kertoo.

”Ensisijoituksia uusiin kohdeyrityksiin oli tavallista vähemmän. Moni startup joutui muuttamaan suunnitelmia koronan vuoksi, ja sen tukeminen piti bisnesenkelit kiireisinä”, Gaily sanoo.

Sijoitusten määrä ja mediaanikoko sen sijaan pysyivät ennallaan, joten korona ei karkottanut varakkaita yksityishenkilöitä startup-markkinoilta.