Tutkimus koronatukien vaikutuksista: Business Finlandiin ripustautuminen kriisin alussa oli virhe, kustannustuki saatiin liikkeelle liian hitaasti - Talous | HS.fi

Tutkimus koronatukien vaikutuksista: Business Finlandiin ripustautuminen kriisin alussa oli virhe, kustannustuki saatiin liikkeelle liian hitaasti

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti viime vuonna arvioinnin korona-ajan yritystukien vaikutuksista. Tiistaina julkaistun raportin mukaan kriisissä tukimuotojen järjestyksen pitäisi olla päinvastainen, eli ensin tulee keskittyä suoriin tukiin ja vasta myöhemmin kehittämistukiin.

Koronarajoitukset ovat sulkeneet ravintoloita ja vähentäneet niiden liikevaihtoa. Tukitoimilla on pyritty estämään konkursseja.­

20.4. 9:36

Työ- ja elinkeinoministeriön viime elokuussa käynnistämä arviointi korona-ajan yritystukien vaikutuksista on valmistunut.

Ministeriön yhteydessä toimiva riippumaton yritystukien tutkimusjaosto on päätynyt tulokseen, että Business Finlandin kehitystuen ylikorostuminen ja valinta isoimmaksi tukimuodoksi kriisin alussa oli epäonnistunut päätös.

”Vuosi sitten talouden syöksykierteen pelättiin olevan paljon syvempi kuin mitä siitä tuli. Tunnelma oli paniikinomainen ja siksi ensimmäistä tukimuotoa jaettiin suhteellisen avokätisesti. Tilanne toi poikkeukselliset olosuhteet ja vauhtisokeutta”, tutkimusjaoston puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Seija Ilmakunnas sanoo.

Ilmakunnaksen mukaan Business Finlandin tuen määrää myös kasvatettiin huomattavan nopealla aikataululla. Kehityshankkeisiin suunnattu tukimuoto ei onnistunut kohdentamaan tukea koronasta eniten kärsiville aloille. Raportin mukaan Business Finlandin häiriörahoitusta jaettiin paljon myös kasvavan tai vain lievästi supistuvan liikevaihdon aloille.

”Otettiin käyttöön väline, joka ei mahdollistanut tukien kohdentamista päätöksentekijöiden tavoitteiden mukaisesti. Pelimerkit laitettiin alkuvaiheessa liian avokätisesti yhteen välineeseen.”

Seija Ilmakunnas­

Raportin laatijat sanovat, että tukien järjestyksen pitäisi olla päinvastainen kuin mikä toteutui koronakriisissä. Aluksi pitäisi panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kun kriisi etenee ja muuttaa talouden rakenteita, voidaan kehittämistukien osuutta kasvattaa.

Viime vuonna korona-avustuksiin varattiin kolme miljardia euroa, joista käytettiin noin 1,9 miljardia euroa. Lokakuuhun 2020 mennessä Business Finlandin tukia oli jaettu 970 miljoonaa euroa. Kustannustukea oli jaettu 124 miljoonaa euroa.

”Kustannustuessa ehdot ovat olleet hyvin tiukat ja hylkäyksiä on tullut paljon”, Ilmakunnas sanoo.

Ensimmäisellä kierroksella hakemuksista hylättiin 72 prosenttia ja joulukuussa alkaneella toisella kierroksella 62 prosenttia.

Kustannustuki on räätälöity varta vasten koronakriisiä varten, mutta tutkijoiden mukaan täysin uuden tukimuodon sovittaminen yksityiskohdiltaan toimivaksi on ollut vaikeaa. Hakijoiden ja myönnetyn tuen määrät ovat alittaneet ennakkoarviot.

”Hyväksymisprosentit ovat hyvin erilaiset eri tukimuodoissa. Lähtökohtaisesti tähdättiin siihen, että vältytään konkursseilta. Tavoitteet olivat samat, mutta tukiehdot poikkesivat toisistaan aika lailla”, Ilmakunnas sanoo.

Maksetut kustannustuet tuen saajaa kohti ovat raportin mukaan myös keskimäärin selvästi pienempiä kuin Business Finlandin ja ELY-keskusten maksamat koronatuet.

Aalto-yliopisto teki oman raporttinsa yritystukien vaikutuksista tutkimusjaoston työn taustaksi.

”On kohtuullisen selvää, että Business Finlandin jakamat tuet eivät sopineet tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvittiin suoraa ruisketta, mutta BF voi antaa tukea vain kehittämistoimintaan ja lisäkustannuksiin. Siinä on ristiriita”, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen sanoo.

Tilanne ja aikataulu huomioon ottaen päätös on toisaalta osin ymmärrettävä.

”Tämä oli nopein tapa saada jotain rahaa yrityksille”, Toivanen sanoo.

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen­

Raporttien ja tutkijoiden mukaan kustannustuen jalkauttaminen taas kesti liian kauan.

”Kustannustuki otti oman aikansa, se edellytti uutta lainsäädäntöä ja vaati ennakkolaskelmia”, Ilmakunnas sanoo.

Aalto-yliopiston tutkimuksen on laatinut Helsinki Graduate School of Economicsin (GSE) Tilannehuoneen akateeminen ryhmä. GSE on Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin (Hanken) yhteinen taloustieteen opetus- ja tutkimusyksikkö. Toivanen on yksikön akateeminen johtaja.

Tutkimuksen mukaan Suomen koronatuet näyttävät vaikuttaneen yrityksissä liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattavasti. Tuet ovat ryhmän tekemän analyysin mukaan myös vähentäneet lomautuksia. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa pienehköistä, alle 200 000 euron tuista.

Toivanen ei halua suoraan leimata tukia joko onnistuneiksi tai epäonnistuneiksi.

”Tulokset osoittavat, etteivät tuet täysin epäonnistuneita ole”, Toivanen sanoo.

Tutkijoiden mukaan ei ole selvää, ovatko suorat ja vastikkeettomat yritystuet toimiva tai tehokas keino torjua konkurssiaaltoa. Tutkijoiden mukaan käytössä olleista keinoista lomautussääntelyn ja konkurssilain määräaikainen muuttaminen sekä erilaiset vastikkeelliset tuet ja rahapoliittiset toimenpiteet olisivat mahdollisesti olleet toimivampia ratkaisuja.

”On mahdollista, että tuet vähensivät konkursseja, mutta siihen ovat voineet vaikuttaa monet muutkin asiat”, Toivanen sanoo.

Toivasen mukaan analyysia hankaloitti se, että samaan aikaan kun koronakriisin aikana on myönnetty monia erilaisia tukia myös yritysten tilanne on muuttunut hyvin nopeasti.

Päättäjille ja julkiselle sektorille oli Toivasen mukaan koronakriisin alussa epäselvää, mitä yrityskentällä ylipäätään tapahtuu. Hän toivookin, että jatkossa tiedon lisäämisessä ja ylläpidossa olisi enemmän resursseja.

”Tuleviin kriiseihin valmistautumisessa ensimmäinen asia, jota pitää miettiä on informaation keruu ja tilannekuvan vahvistaminen.”

Suomi on Ilmakunnaksen mukaan monella tapaa paremmin valmistautunut seuraavaan mahdolliseen kriisiin. Tulevaisuudessa lainsäädäntö kustannustukea varten on jo valmiina.

”Voimme heti käyttää sellaista tukimuotoa, joka kohdistaa tuet pahiten kärsiville aloille”, Ilmakunnas sanoo.

Tutkimusjaosto varoittaa nyt jatkamasta kustannustuen jakamista vain siksi, että määrärahoja on jäänyt käyttämistä. Toisaalta suoria tukia on perusteltua jatkaa, koska myös yritysten toimintaa rajoitetaan edelleen.

”Kriisitukivaiheesta pitää siirtyä uuteen vaiheeseen, jossa mietitään, miten tuetaan uusia alkuja eikä pönkitetä toimintaa säilyttävällä tavalla”, Ilmakunnas sanoo.