Stora Enso kertoi tiistaina suunnittelevansa Veitsiluodon valtavan sellu- ja paperitehtaan sulkemista Kemissä. Se on iso isku koko Pohjois-Suomelle. Työpaikka on lähdössä 670 ihmiseltä.
Välillisesti tehtaan sulkeminen voi vaikuttaa tuhansiin työpaikkoihin.
Kiinni on menossa myös 440 henkeä työllistävä Kvarnsvedenin tehdas Ruotsissa. Virallinen päätös tehtaiden sulkemisesta tehdään yt-neuvottelujen jälkeen. Toiminnan on tarkoitus loppua jo heinä–syyskuussa.
Sulkemiset vähentävät Stora Enson paperintuotantokapasiteettia kerralla yli kolmanneksen 2,6 miljoonaan tonniin vuodessa. Paperin osuus yhtiön liikevaihdosta laskee viime vuoden alle 20 prosentista vain noin kymmeneen prosenttiin.
Tukkirekka vie puutavaraa Stora Enson Veitsiluodon tehtaalle Kemissä.
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen Stora Enson Veitsiluodon tehtaan portilla Kemissä.
Toimitusjohtaja Annica Breskyn mukaan sulkemiset ovat reaktio paperinkulutuksen jyrkkään laskuun Euroopassa. Molemmat tehtaat ovat Stora Enson mukaan tehneet tappiota jo hyvän aikaa. Koko yhtiön paperiliiketoiminta oli viime vuonna 38 miljoonaa euroa tappiolla.
”Emme näe, että tähän olisi tulossa muutosta. Olemme kääntäneet kaikki kivet tehtaiden tekemiseksi kannattaviksi, mutta se ei ole onnistunut”, Bresky sanoo.
Kun kapasiteettia on liikaa, hinnat laskevat. Tilaukset, joita Veitsiluoto on onnistunut saamaan, ovat olleet tappiollisia. Breskyn mukaan paperin hinta on ennätyksellisen matalalla tasolla.
Eikä parempaa ole näköpiirissä. Päin vastoin. Yhtiön paperiliiketoiminnan johtaja Kati ter Horst esitteli tiedotustilaisuudessa tiistaina yhtiön ennusteita paperilaatujen ylikapasiteetista Euroopassa.
Stora Enso ennakoi, että esimerkiksi sanomalehtipaperin kysyntä laskee vuoteen 2025 mennessä alle 5,5 miljoonaan tonniin, kun tuotanto on tähän mennessä ilmoitettuja sulkemisten jälkeen yhä 7,5 miljoonaa tonnia. Aikakauslehtipaperissa ylitarjontaa on vielä enemmän.
”Kaiken kaikkiaan papereissa on ylikapasiteettia yhä noin 3,5 miljoonaa tonnia. Se on 15 keskimääräisen paperikoneen verran. Se on hyvin suuri määrä”, Bresky sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Ylikapasiteetti ja tehtaiden kannattavuuden romahtaminen ovat johtaneet siihen, että metsäyhtiöt ajavat alas kapasiteettia vuorovedoin. UPM sulki vuodenvaihteessa Kaipolan tehtaan Jämsässä. Se johti yli 400 ihmisen irtisanomisiin. Tehtaita on mennyt kiinni paljon myös ulkomailla.
Veitsiluodon sulkeminen on iso isku myös koko Suomen paperiteollisuudelle, tai sille mitä siitä on jäljellä.
Kaipolan ja Veitsiluodon sulkemiset pudottavat Suomen paperintuotannon 1970-luvun alun tasolle, noin kolmeen miljoonaan tonniin. Syyskuussa Stora Enso sulki Oulussa kaksi paperikonetta, joista toisesta on tosin tehty kartonkikone.
Paperin kiivain menestyskausi alkoi 1970-luvun puolivälissä, kun vapaakauppasopimukset laskivat tullimuureja. Vuonna 1980 Suomessa tuotettiin noin 4,5 miljoonaa tonnia paperia. Vuoden 2005 tienoilla tuotanto oli kaikkien aikojen huipussaan yli 11 miljoonaa tonnia.
Jo viime vuonna paperintuotanto putosi vuoden 1980 tasolle. Tänä vuonna tuotanto romahtaa vuoden loppua kohti siitäkin vielä yli kolmasosan.
Pellervon taloustutkimus ennusti viime syksynä, että kartongin vienti ylittää tänä vuonna ensimmäistä kertaa paperin viennin.
Kyösti Poikolainen poistui murheisin mielin Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta Kemissä.
Suomea sadan vuoden ajan vaurastuttaneen paperiteollisuuden aika alkaa olla lopullisesti ohi. Joitain paperikoneita toki Suomeenkin jää, mutta uusia ei ole rakennettu enää vuosiin.
Metsäteollisuuden painopiste on aivan muissa tuotteissa.
Veitsiluodon jälkeen Stora Enson ainut paperitehdas Suomessa on Inkeroisissa sijaitseva Anjala, joka tekee kahdella koneellaan kirjapaperia ja erikoissanomalehtipaperia. Työntekijöitä jää Suomeen yhteensä noin 5 600.
Muissa maissa on viisi tehdasta ja niissä yhteensä kahdeksan paperikonetta.
Stora Enson maajohtaja Seppo Parvi sanoi tiistaina HS:lle suoraan, että yhtiöön jäävien paperitehtaiden rooli on tuottaa kassavirtaa uusien tuotteiden vaatimia investointeja varten. Niin kauan kuin ne siihen pystyvät, niillä on yhtiössä paikka.
Metsäjätit ovat sopeutuneet muutokseen. Puusta on kehitetty uusia fossiilisia polttoaineita sekä materiaaleja korvaavia tuotteita. Paperikoneita on korvattu kartonkikoneilla. Stora Enso on menestynyt innovatiivisilla pakkaustuotteilla.
UPM on kehittänyt esimerkiksi tarrapapereista ja tarroista menestystarinan.
Mutta ennen kaikkea sellusta on tullut jälleen tärkeä vientituote. Kiinan valtava kysyntä on nostanut sellun hinnan korkeuksiin. Niin UPM kuin Stora Enso tekevät sellua myös eukalyptuksesta Latinalaisessa Amerikassa.
Metsäyrityksillä menee hyvin ja menee varmasti jatkossakin, mutta yhä suurempi osa menestyksestä tulee muualta kuin Suomesta.
Suomen kannalta on ikävää, että metsäteollisuuden kotimainen jalostusaste jatkaa laskuaan. Paperi on huomattavasti korkeamman jalostusasteen tuote kuin välituotteeksi luokiteltava sellu. Kehitetyt uudet tuotteet eivät ole lähimainkaan korvanneet paperin pudotuksen aiheuttamaa jalostusasteen laskua.
Sopeutuminen on tarkoittanut myös metsäteollisuuden työpaikkojen rajua vähenemistä.
Stora Enson Veitsiluodon tehdas Kemissä tiistaina.
Metsä Group kertoi helmikuussa rakentavansa Veitsiluodon viereen 1,6 miljardilla eurolla uuden sellutehtaan. Veitsiluodosta työttömäksi jääville se ei tuo lohtua, koska sellutehdas työllistää vain ne 250 ihmistä, jotka nykyiselläkin ovat töissä sellutehtaalla.
Uusi sellutehdas imuroi tarvitsemansa 4,5 miljoonaa kuutioita puuta Lapin perukoita ja Ruotsia myöten, mutta Parvin mukaan sillä ei ollut vaikutusta Veitsiluodon kohtaloon. Tehtaan sulkeminen ei vähennä Stora Enson puun ostoja Suomessa.
”Tehdas on käyttänyt 1,9 miljoonaa mottia puuta. Saha käyttää edelleen 400 000 mottia. Se jatkaa toimintaansa. Oulun tehdas tarvitsee puoli miljoonaa mottia lisää nykyiseen, ja lisäksi täältä säästyvällä puulla voidaan korvata Venäjältä hankittua puuta, jonka kustannus on Venäjän uusien vientisääntöjen myötä noussut”, Parvi sanoo.
Veitsiluodon tehdas on niin sanottu integraatti, jossa tuotetaan sekä sellua, sahatavaraa että paperia. Saha, joka työllistää noin 50 henkeä, jatkaa edelleen toimintaansa.
Valtion metsäteollisuuden juuret ovat juuri Veitsiluodossa, jonne valtio perusti sahan jo vuonna 1922. Ensimmäinen sellutehdas rakennettiin vuonna 1930 ja paperikone vuonna 1955.
Valtion Solidium on yhä Stora Enson suurin omistaja. Suora omistus on 10,7 prosenttia, joka tuottaa 27,3 prosenttia äänivallasta. Lisäksi valtiolla on Kelan kautta noin kolme prosenttia omistuksesta ja kymmenen prosenttia äänivallasta eli yhteensä yli 37 prosenttia yhtiön äänivallasta.
Solidiumin toimitusjohtaja Antti Mäkinen on Stora Enson hallituksen puheenjohtaja.
Jaana Mikkolan, Heli Kiilin ja Merja Kotkan työpäivä päättyi apeissa tunnelmissa Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla Kemissä.
Oikaisu 21.4. kello 8.06: Jutussa sanottiin virheellisesti, että sanomalehtipaperin kysyntä laskee vuoteen 2025 mennessä 5,5 miljoonaan euroon. Se laskee 5,5 miljoonaan tonniin. Anjalan tehtaalla on kaksi paperikonetta eikä yksi, muissa maissa yhteensä kahdeksan konetta.
