Suomessa puuhataan ympäristöystävällistä vaihtoehtoa työsuhdeautojen ylivallalle – ratkaisuksi esitetään 3 400 euron verovapaata liikkumistiliä - Talous | HS.fi

Suomessa puuhataan ympäristöystävällistä vaihtoehtoa työsuhdeautojen ylivallalle – ratkaisuksi esitetään 3 400 euron verovapaata liikkumistiliä

Liikennealan toimijat ehdottavat uudeksi työsuhde-eduksi liikkumistiliä, joka toisi uusia liikkumismuotoja työsuhde-etujen piiriin.

Esityksessä ovat mukana muun muassa sähköpotkulautayritykset Tier ja Voi. Esityksen taustatukijoina ovat myös muun muassa NCC ja Nokia.­

21.4. 10:20

Hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikkumispalveluyritys MaaS Global uskoo, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää huomattavaa muutosta liikkumisessa sekä siirtymistä yksityisautoilusta kestävämpiin valintoihin.

Ratkaisuksi MaaS Global esittää 125 alan toimijan kanssa uutta työsuhde-etua, niin kutsuttua liikkumistiliä.

”Tiliin olisi mahdollista sisältää joukkoliikennettä tai vaihtoehtoisesti yhdistää joukkoliikenteen työmatkalippuun. Tällöin etujen verovapaa enimmäismäärä olisi kuitenkin yhteensä 3 400 euroa. Polkupyöräetu sisällytettäisiin osaksi liikkumistiliä”, esityksessä kirjoitetaan.

Esityksen mukaan työsuhde-edut ovat vahva keino ohjata suomalaisten liikkumista ja antavat työnantajille mahdollisuuden tukea kestävää liikkumista ja vähentää henkilöstön hiilijalanjälkeä.

Lue lisää: Työsuhdeauto on Suomessa hyvätuloisten etu, ja se näkyy autojen hinnoissa: ”Ei pieniä kaupunkiautoja hankita työsuhdeautoiksi” – näin autoetua käytetään alueellasi

Esitystä koordinoiva MaaS Global on parhaiten tunnettu marraskuussa 2017 lanseeratusta Whim-liikkumissovelluksestaan, joka yhdistää julkista liikennettä, taksimatkoja, kaupunkipyöriä ja vuokra-autoja kuukausimaksullisiksi paketeiksi.

Lue lisää: Liikkumispalvelu Whim sai rahoittajilta lähes 30 miljoonan potin ja pyrkii laajentumaan maailmalle

Lisäksi esityksessä on mukana yli 125 alan toimijaa, joihin lukeutuvat Voi, Tier, 24Rent, Vapaus ja Juro Bikes sekä älykkään liikenteen yhteistyöfoorumi ITS Finland. Esityksen taustatukijoina ovat myös muun muassa NCC, Siemens Mobility, Nokia ja Pyöräliitto.

MaaS Globalin aluejohtajan Jarkko Jaakkolan mukaan työsuhde-eduissa ei nykyisellään huomioida liikkumisen palvelujen laajaa kirjoa, kuten autojen jakopalveluita, sähköpotkulautoja, kyytipalveluita tai muita uusia liikkumisen palveluja. Tällä hetkellä työnantajilla on Jaakkolan mukaan hyvin rajalliset vaihtoehdot liikkumiseen liittyvien työsuhde-etujen tarjoamiselle: työsuhdeauto tai -pyörä tai julkisen liikenteen työsuhde-etu.

”Väliin jää hirvittävä aukko sellaiselle palvelulle, joka voisi korvata yksityisautoilua. Hyvin harva kokee, että jokin yksittäinen liikkumismuoto pystyisi kokonaisuudessaan korvaamaan yksityisauton käyttöä. Siihen pitäisi saada palvelupaketti, joka tarjoaa vaihtoehdon työsuhde- tai yksityisautolle.”

ITS Finlandin toiminnanjohtajan Marko Forsblomin mukaan Suomessa on jo hyvin pitkään pohdittu sitä, miten voitaisiin kehittää yhteensopivia ja sujuvia liikkumisen ovelta ovelle -palveluja, jotta yksityisautoilulle saataisiin lisää vaihtoehtoja.

”Jotta liikenteen palvelut olisivat loppukäyttäjälle mahdollisimman käyttäjäystävällisiä, niitä pitää pystyä tarjoamaan myös kustannustehokkaasti. Joukkoliikenteen työsuhdelipun kanssa on jo tehty hyvää työtä, mutta muut liikkumisen palvelut, kuten sähköpotkulaudat ja yhteiskäyttöautot, jäävät sen ulkopuolelle. Jotta ovelta ovelle -matkaketjut saataisiin mahdollisimman hyviksi, tarvitaan myös muita liikkumismuotoja joukkoliikenteen tueksi. Siihen liikkumistili olisi hyvä työkalu.”

Forsblomin mukaan liikkumistili antaisi työnantajille mahdollisuuden tarjota työntekijöille jotain muuta kuin työsuhdeauton vaihtoehtona liikkumisedun ja sitä kautta lisätä joukkoliikenteen ja kestävien liikkumispalveluiden käyttöä.

”Yritysten vastuullisuus on viime vuosina ollut iso teema. Liikennealalla mietitään jatkuvasti päästövähennyksiä ja ilmastotalkoihin osallistumista. Tuntuu, että muilla aloilla päästötavoitteisiin pääseminen on kuitenkin ollut helpompaa. Liikennealalla päästöjä ei ole viimeisen 20 vuoden aikana saatu juurikaan alas, koska liikkuminen on lisääntynyt, vaikka keskimäärin ajoneuvot eivät ole niin saastuttavia kuin aiemmin. Liikenteen sähköistyminen auttaa varmasti, mutta lisäksi tarvitaan siirtymää kestävän liikkumisen puolelle.”

Koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi ihmisten liikkumistarpeisiin, kun toimistolle tehtävät työmatkat ovat vähentyneet ja monet muutenkin välttävät ruuhkaisia kulkuvälineitä. Vaikka yhteiskunta onkin hiljalleen jo avautumassa, on mahdollista, että huoli tartunnoista näkyy ihmisten käyttäytymisessä vielä pitkään.

MaaS Globalin Jaakkola uskookin liikkumistilin käyttöönoton olevan liikennealalle erityisen tärkeää myös koronaviruspandemiasta toipumisen kannalta.

”Esimerkiksi julkinen liikenne on kärsinyt hyvin paljon pandemiasta. Kun se on osana tällaista palvelupakettia, ihmisiä voidaan houkutella takaisin julkisen liikenteen pariin, jotta ihmiset eivät siirtyisi yksityisautoilun piiriin, kun he taas aloittavat liikkumisen. Tällainen murrosaika on usein hyvä hetki saada ihmiset miettimään, miten kannattaa liikkua”, Jaakkola toteaa.

Esityksen tavoitteena on saada liikkumistilin valmistelulle poliittinen hyväksyntä puoliväliriihessä. Toinen tavoite on liikkumistilin käyttöönotto vuodesta 2022 alkaen. Ehdotuksesta on keskusteltu kaikkien hallituspuolueiden kanssa, ja vastaanotto on Jaakkolan mukaan ollut positiivinen.

Esityksen mukaan tilin budjettivaikutukset koostuvat pääasiassa maltillisista verotuottojen menetyksistä mutta vastapainona saadaan vähennettyä päästöjä hyvin kustannustehokkaasti. Näin ollen tiliin sisältyisi esityksen mukaan vain hyvin pieni riski, sillä jos ihmiset eivät ottaisikaan sitä käyttöönsä, valtio ja kunnat eivät myöskään menettäisi verotuloja.

Liikenne on markkinana iso, ja se on kotitalouksien toiseksi suurin kuluerä asumisen jälkeen. Forsblom uskoo, että liikkumistili lisäisi alan kilpailua ja houkuttelisi sille lisää toimijoita.

”Liikenteessä liikkuu paljon rahaa. Tällä hetkellä se menee pääasiassa yksityisautoiluun. Markkina on niin iso, että se houkuttaa uusia yrityksiä, liiketoimintamalleja ja kulkumuotoja. Loppukäyttäjälle liikkumistili tarjoaisi täysin uuden ja edullisemman palvelukokonaisuuden. Mieluummin kannattaa kehittää uusia houkuttelevia vaihtoehtoja kuin rangaista yksityisautoilua.”

Vastaavia työsuhde-etuja on otettu käyttöön myös maailmalla. Esimerkiksi Ranskassa lanseerattiin keväällä 2020 uusi kestävän liikkumisen paketti, jonka avulla työnantaja voi tukea muun muassa pyörällä, kimppakyydillä, sähköpotkulaudalla tai yhteiskäyttöautolla tapahtuvaa liikkumista.

Belgiassa on puolestaan käytössä liikkumistili, jossa työntekijä voi käyttää työsuhdeautoon menevän rahamäärän esimerkiksi julkisen liikenteen lippuun, kyydinjakopalveluun, sähköpyörään tai näiden vaihtoehtojen erilaisiin yhdistelmiin.

Ranskan ja Belgian lisäksi Saksassa ja Englannissa tutkitaan ja selvitetään tällä hetkellä liikkumistilimalleja.