Euroopan komissio on hyväksynyt EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään eli taksonomiaan liittyvän lakiesityksen.
EU haluaa taksonomian avulla vauhdittaa ilmastotavoitteiden toimeenpanoa kytkemällä yhteen yritysten rahoituksen sekä investointien ilmasto- ja ympäristövaikutukset.
Taksonomia määrittelee kriteerit sille, mitkä taloudelliset toimet vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen.
Esitys on otettu Suomessa kahtalaisesti vastaan. Elinkeinoelämän mukaan taksonomiaa koskeva lakiesitys on takaisku, sillä komissio jätti ydinvoimaa koskevat rahoitusnäkymät ”täysin auki”.
”Perimmäisenä ongelmana on se, että kaikki ilmastoystävälliset energiamuodot eivät ole samalla viivalla komission arvioinnissa. Suomalaisen teollisuuden vahvuutena on nimenomaan vähähiilinen ydinvoima, vesivoima ja bioenergia. Mikään niistä ei saanut tänään kestävän energian statusta riittävän yksiselitteisesti”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies tiedotteessa.
”Ydinvoiman kestävyys olisi ollut ratkaistavissa samassa prosessissa muiden energiamuotojen kanssa, olihan komissio omassa tieteellisessä selvityksessään juuri todennut sen kestävyyden. Nyt edessä on ydinvoiman ajautuminen poliittiseksi kiistakapulaksi. Sama epävarmuus koskee kaasua, jolla on tärkeä rooli monien uusien teknologioiden mahdollistajana”, Häkämies pahoittelee.
EK:n mielestä komission esitys arvioi aurinko- ja tuulivoimaa ”erittäin suopeasti”, sillä ne saivat korkeimman kestävyysluokittelun.
”Sen sijaan vesivoimaa ja bioenergiaa koskevat kriteerit viittaavat enemmänkin siihen, että niiden rahoitus voi jatkossa vaikeutua tai kallistua”, EK kirjoittaa tiedotteessaan.
Danske Bankin kestävästä rahoituksesta vastaava johtaja Samu Slotte puolestaan arvioi, että uudistus lisää niiden yhtiöiden osakkeiden ja joukkovelkakirjojen kysyntää, jotka toimivat taksonomian mukaisesti.
”Sääntelyssä tapahtuvat muutokset tuovat erityisesti varainhoitajien näkökulmasta käännekohdan ja uskon, että kysyntä niiden yhtiöiden osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin, joiden toiminta on taksonomian mukaisesti kestävää, kasvaa. Tämä lisääntynyt sijoittajakysyntä todennäköisesti vaikuttaa yrityksien toimintaan”, Slotte arvioi.
Taksonomia vaikuttaa myös pankkien luotonantoon, mutta Slotten arvion mukaan nämä vaikutukset eivät ole yhtä välittömiä kuin julkisesti noteeratuilla markkinoilla.
Slotten arvion mukaan pankkien kilpailu hyvin kestävien yritysten rahoittamisesta kiristyy, mikä laskee vihreän rahoituksen korkotasoa.
