Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde uskoo talouden elpymiseen, mutta varoittaa epävarmuudesta - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde uskoo talouden elpymiseen, mutta varoittaa epävarmuudesta

Keskuspankki vauhdittaa kuukausittain arvopapereiden ostoja kuluvalla vuosineljänneksellä.

22.4. 14:55 | Päivitetty 22.4. 18:30

Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtajan Christine Lagarde kuvaili torstaina euroalueen suhdannetta tavalla, joka jätti runsaasti tulkinnanvaraa.

Pääjohtajan mielestä euroalueella on näkyvissä selviä merkkejä suhdanteen paranemisesta, koska väestön rokottaminen koronavirusta vastaan edistyy ja liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoituksia voidaan alkaa vaiheittain purkaa.

Sen vastapainona hän painotti, että kokonaisuutena talouden näkymät ovat kuitenkin epävarmuuden varjostamat virusmuunnosten takia. Epävarmuuden takia rahapolitiikasta päättävä neuvosto toisti, että kuluvalla vuosineljänneksellä arvopapereiden kuukausittaista ostovauhtia joudutetaan, jotta rahoitusolot ovat suotuisia talouden elpymiselle.

Pääjohtaja Lagarden mukaan neuvoston kokouksessa ei edes keskusteltu ostojen mahdollisesta vähentämistä. Hänen mukaansa se olisi ennenaikaista. Lausunto viittaa siihen, että euroalueen taloudessa on tosiaan yhä edelleen huomattavaa pandemiasta johtuvaa epävarmuutta.

Hyvin paljon riippuu siitä, miten euroalueen talous kevään aikana kehittyy. Seuraavan suhdanne-ennusteensa EKP julkaisee kesäkuun alussa, jolloin pitäisi selvitä, missä määrin kulutus on mahdollisesti lisääntynyt, jos valtiot ovat siihen mennessä rajoituksia purkaneet.

Saksalaisen finanssiyhtiön Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi torstai-iltana katsauksessa, että keskuspankki voi joutua syksyllä pikemminkin lisäämään ostoja pitääkseen rahoitusolot suosiollisina etenkin raskaasti velkaantuneille eurovaltioille.

Kuukausittaisten ostojen lisääminen ei vielä sinänsä tarkoita, että koronaviruspandemian taloudellisten vahinkojen hillitsemiseksi aloitettua 1 850 miljardin euron hätärahoitusta kasvatettaisiin. Sen sijaan 1 850 miljardia euroa on enimmäismäärä ja ostoja voidaan jaksottaa verraten joustavasti tarpeen mukaan.

EKP on jo aikaisemmin ilmoittanut, että arvopapereita ostetaan ainakin ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. Kuusi viikkoa sitten EKP arvioi, että euroalueen talous kasvaa tänä vuonna ja ensi vuonna neljä prosenttia. Inflaatiovauhdin eli hintojen yleisen kallistumisen se arvioi kiihtyvän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 1,2 prosenttiin.

Ennusteen perusteella inflaatiovauhti voi tilapäisesti kiihtyä kahteen prosenttiin kuluvan vuoden lopussa.

Ostamalla arvopapereita markkinoilta keskuspankki lisää rahan tarjontaa.

Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Viime vuoden maaliskuussa EKP aloitti 750 miljardin euron hätärahoituksen koronaviruspandemian taloudellisten vahinkojen torjumiseksi. Sen määrää on sittemmin kasvatettu kahdessa erässä 1 850 miljardiin euroon.

Artikkeliin liittyviä aiheita