Euroalueen talouden vahvistuminen jatkui ripeänä huhtikuussa, palvelualat heräämässä horroksesta - Talous | HS.fi

Euroalueen talouden vahvistuminen jatkui ripeänä huhtikuussa, palvelualat heräämässä horroksesta

Teollisuudessa ostopäälliköiden indeksi oli taas vahvimmillaan yli 20 vuoteen.

Saksassa teollisuus on ollut hyvässä iskussa jo pitkään. Maaliskuussa matkailuautoja kokoonpantiin Knaus-Tabbertin tehtaalla Jandelsbrunnissa Etelä-Saksassa.­

23.4. 11:36 | Päivitetty 23.4. 12:21

Euroalueen talouden elpyminen vahvistui huhtikuussa, ilmenee perjantaina julkaistun ostopäälliköiden indeksin ennakkotiedoista.

Verraten luotettavasti talouden kehittymistä ennakoiva indeksi oli huhtikuussa 53,7 pistettä. Elpymistä jouduttaa etenkin teollisuus, jossa indeksi oli huhtikuussa vahvimmillaan yli 20 vuoteen. Edellisen kerran ennätys rikottiin maaliskuussa.

Teollisuustuotannon virkoaminen on ollut jo pidempään erityisen vahvaa Saksassa.

Valtioiden määräämät liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoitukset koronaviruspandemian hillitsemiseksi ovat aiheuttaneet suurta vahinkoa palveluille. Huhtikuussa palvelualat alkoivat ostopäälliköiden indeksin perusteella kasvaa ensi kerran viime vuoden elokuun jälkeen.

”Huhtikuussa rajoitustoimia viruksen leviämisen hillitsemiseksi kiristettiin, mutta euroalueen talous oli rohkaisevan vahva”, sanoo indeksin tuottavan IHS Markitin ekonomisti Chris Williamson tiedotteessa.

Indeksi perustuu 5 000 euroalueen yritykselle tehtävään kyselyyn, ja se on keskeisimpiä talouden ilmapuntareita.

Jos indeksi on yli 50 pistettä, se ennakoi bruttokansantuotteen kasvavan. Jos se on alle 50 pistettä, bruttokansantuote todennäköisesti supistuu. Bruttokansantuote tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa.

”Teollisuuden elpyminen vaikuttaisi olevan verraten vahvaa, ja palvelualojen hienoinen kasvu on rohkaisevaa. Vaikuttaa siltä, että euroalueen talous on sopeutunut rajoituksiin, ja kuluvalla vuosineljänneksellä talouskasvu on näiden ennakoivien tietojen perusteella ripeää, jos kehitys jatkuu samankaltaisena toukokuussa ja kesäkuussa”, sanoo ekonomisti Jaakko Nelimarkka Suomen Pankista.

Elpymisen lujittuminen euroalueella vaikuttaa väistämättä myös Suomeen, sillä tavaraviennin arvosta 40 prosenttia suuntautuu eurovaltioihin.

Toistaiseksi taantuma on ollut Suomessa lievempi kuin monissa eurovaltioissa. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi huhtikuun alussa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Suomen Pankki on varoittanut talouden pitkän ajan heikoista kasvuedellytyksistä, vaikka talous elpyisikin tänä vuonna vahvasti. Kuluvana vuonna elpymistä jouduttavat etenkin yksityisen kulutuksen lisääntyminen ja teollisuuden tointuminen.

Artikkeliin liittyviä aiheita