EU:n vihreän sijoittamisen kriteereistä nousi iso riita: ”Piru asuu yksityis­kohdissa” - Talous | HS.fi

EU:n vihreän sijoittamisen kriteereistä nousi iso riita: ”Piru asuu yksityis­kohdissa”

Euroopan komissio julkisti uudet ehdotukset kestävän sijoittamisen kriteereistä. Kiista muuttui niin kovaksi, että kaasusta ja ydinvoimasta piti ottaa tuumaustauko.

Bioenergian tuotanto lisääntyy Suomessa, mutta komission kestävän rahoituksen esityksessä sen vihreälle luokittelulle tuli varaumia. Satbiogas-yhtiö valmistautui viime vuonna biokaasutuotannon käynnistämiseen Harjavallassa.­

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:23

Bryssel

Euroopan kestävän ja vihreän sijoittamisen luokittelujärjestelmä on yksi tärkeistä keinoista, kun unioni haluaa hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Muutokseen tarvitaan julkisen rahan lisäksi huomattava määrä yksityisiä sijoituksia.

Euroopan unioni haluaa helpottaa vihreän ja ilmastoystävällisen sijoituskohteen tunnistamista. Tämän vuoksi komissio on laatinut kestävyydelle taksonomian eli luokittelujärjestelmän.

”Se auttaa yrityksiä ja sijoittajia ymmärtämään, milloin niiden sijoitukset ja toiminta ovat aidosti vihreitä. Luokittelu auttaa erottamaan vihreän viherpesusta”, luonnehti talouskomissaari Valdis Dombrovskis esityksen julkistustilaisuudessa huhtikuun lopussa.

Kriteereitä on laadittu pitkään, ja ne kattavat lähes kaikki yritystoimialat rakentamisesta energiantuotantoon ja liikenteeseen.

Nyt on kuitenkin vaara, että hartaasti rakennettu luokitusjärjestelmä kaatuu. Valmisteluprosessi on ollut harvinaisen riitaisa, vaikka lakiesityksiä lähdettiin tekemään tutkimustiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. Valmistelussa esimerkiksi ympäristöjärjestöjen edustajat marssivat ulos neuvotteluista.

Moni prosessia seurannut kuvaa, että kriteeristön laatiminen politisoitui kansalliseksi väännöksi siitä, miten omalle maalle tärkeitä energiamuotoja tulisi kriteeristössä kohdella. Ulosmarssin yhtenä syynä oli se, että metsään ja bioenergiaan liittyvät kriteerit löystyivät ympäristöjärjestöjen mielestä liikaa.

Yksi metsiin ja bioenergiaan liittyvien kriteereiden muuttamista ajaneista maista oli Suomi. Selkeä näyttö prosessin riitaisuudesta oli myös se, että kaasu ja ydinvoima ohjattiin lisäselvityksiin. Myös maataloudesta tulee päätöksiä vasta myöhemmin.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin-toimiston johtajan Kaisa Soro-Pesosen mukaan jäsenyritykset ovat olleet epätietoisia siitä, miten luokittelujärjestelmä tulee niihin vaikuttamaan. Jos prosessi etenee tavoitteen mukaan, uusi järjestelmä on käytössä ensi vuoden alussa.

”Tämä tulee todella nopeasti voimaan, eikä monilla isoilla yrityksillä ole vielä selvyyttä, mitä uudet raportointikäytännöt vaativat”, Soro-Pesonen sanoo.

Ydinvoima- ja kaasupäätöksien siirtäminen tulevaisuuteen lisää myös epävarmuutta.

”Ydinvoimapäätöksen siirtäminen on suuri riski, mikä uhkaa politisoida prosessia entisestään”, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Hänen mukaansa alun perin finanssialan harmonisointiin tarkoitetusta työkalusta on kasvamassa ”intohimojen tanner”.

”Ydinvoimakysymys on luonnollisesti Suomelle iso asia. Olisi erikoista, jos se nimettäisiin ei-kestäväksi. Suomalaisten päätöksentekijöiden pitää olla nyt tarkkana.”

Ydinvoimakysymys on hyvä esimerkki kriteeristön rakentamisen vaikeudesta. Ydinvoima on tuotannon ilmastopäästöjen kannalta päästötön energiamuoto. Komission ehdotus laajentaa kuitenkin vihreän kriteeristön arvion myös yleisiin haittoihin, joissa arvioidaan muun muassa turvallisuusriskejä. Ydinvoiman arvioon voi vaikuttaa se, miten ydinpolttoainetta tuotetaan tai miten jätteitä käsitellään.

Osalle EU-maista ydinvoima on kansallisesti niin merkittävä energiavalinta, että ydinvoiman luokittelu ei-kestäväksi tuotantotavaksi olisi suuri isku.

Taksonomiakriteerit eivät jaa tuotantomuotoja suoraan kahteen luokkaan, hyvään ja huonoon. Ehdotuksessa on raja-arvoja, joiden mukaan liiketoiminta-aloja arvioidaan. Tuuli- ja aurinkoenergia saavat suoraan puhtaimmat paperit, mutta esimerkiksi vesivoiman ja biomassan käytössä vihreä ekomerkki ei ole itsestään selvä.

Laki lisäisi suurten yritysten raportointivelvollisuutta. Suomessa erityisesti metsäala on sanonut, ettei komission esitystä voi hyväksyä. Yksi syistä on se, että esitys toisi laajempia raportointivelvollisuuksia nykyistä useammalle metsäyrittäjälle ja metsänomistajalle.

Metsien ja bioenergian osalta tulkinta vielä tarkentuu, kun komissio julkistaa kesällä esityksensä vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Myös uusiutuvan energian direktiiviä tarkistetaan.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on neuvotellut kestävästä rahoituksesta EU-parlamentin edustajana. Hänen mukaansa lisävesityksien riskinä on se, että ”esityksestä tulee lopulta liian heikko, markkinoita heikompi standardi”.

”Metsämaiden ja kaasumaiden liittouma ajoi alkuperäisiä tavoitteita alas”, hän sanoo.

”Jäsenmaat tekivät tästä poliittisen pelin paikan, vaikka jokainen tietää ilmastonmuutoksen kiireellisyyden.”

Sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoman mukaan ”kestävän rahoituksen periaatteet ovat kannatettava asia, mutta piru asuu yksityiskohdissa”.

”On huomattu, ettei tämä ole ihan helppo harjoitus. Mikä on kestävää ja millä aikavälillä?”

Keskustan Elsi Kataisen mukaan Suomelle jäi erityisesti metsien osalta ”mustapekka käteen”.

”Tulee päällekkäistä säätelyä, mikä on meille, metsäiselle maalle, haastava asia.”

Vihreiden Ville Niinistö muistuttaa, että säännöstöllä EU halusi selkeyttää sijoittamisen viidakkoa ja ohjata rahaa vihreisiin investointeihin.

”Suomi ei ole ainoa, joka tietää, miten metsiä pitäisi kohdella. On tärkeää, että noudatettaisiin teknisten ryhmien tuloksia ja pidettäisiin poliittisia intohimoja kurissa. Tämä koskee myös vihreitä, kun aletaan vääntää ydinvoimasta.”

EK:n Soro-Pesosen mukaan taksonomia voi olla ”tehokas apukeino ja vipuvarsi poliittisten tavoitteiden sitomiseen käytäntöön”.

”Tuemme isoa tavoitetta. Samalla on selvää, että tämä tulee mullistamaan vakiintuneita rahoituskäytäntöjä ja vaikuttamaan myös Suomen kansalliseen energiapalettiin.”

Vaikka vaikutus ei näy heti, keskipitkällä aikavälillä kestävyyskriteerit vaikuttavat rahoituksen hintaan, sanoo EK:n kestävän rahoituksen asiantuntija Santeri Suominen.

”Trendi on ollut maailmalla nähtävissä jonkin aikaa. Yritykset, jotka vähänkään katsovat ympärilleen, pystyvät kyllä tähän valmistautumaan ja miettimään kannattavia investointeja.”

Komission lakiesitys tulee voimaan, jos jäsenmaat ja EU-parlamentti eivät asetu sitä vastaan loppusyksyyn mennessä.