Professori Heikki Niskakangas lyttää hallituksen veroratkaisut täysin: ”Metsään meni” - Talous | HS.fi

Professori Heikki Niskakangas lyttää hallituksen veroratkaisut täysin: ”Metsään meni”

Puoliväliriihen veroratkaisut eivät edistä verotuksen neutraalisuutta, yksinkertaisuutta tai ennustettavuutta vaan vievät järjestelmää väärään suuntaan, arvioi vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas.

”Nyt mennään väärään suuntaan”, arvioi Aalto-yliopiston yritysjuridiikan emeritusprofessori Heikki Niskakangas hallituksen veropäätöksiä.­

3.5. 13:33 | Päivitetty 3.5. 17:26

Yksi Suomen verojärjestelmän keskeisistä luojista, eläkkeelle siirtynyt vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas, tuomitsee Sanna Marinin (sd) hallituksen tekemät veroratkaisut täysin.

Kun hyvä verojärjestelmä on ennustettava, neutraali ja johdonmukainen, nyt puoliväliriihessä vaaditut verohuojennukset ovat professorin mukaan järjestään epäonnistuneita.

”Nyt mennään väärään suuntaan”, Niskakangas toteaa Facebookiin kirjoittamassa analyysissa.

Niskakangas käy keskeiset veropäätökset läpi kohta kohdalta ja perustelee, miksi ne ovat huonoa veropolitiikkaa.

Hallitus päätti antaa yrityksille oikeuden kirjata kone- ja laiteinvestoinneille kaksinkertaiset poistot vuosille 2024–2025.

Toisin sanoen niistä voidaan vähentää kuluina kaksi kertaa niin paljon kuin niiden käyttöiän mukaisten poistojen mukaan olisi sallittua. Näin verotettava tulo jää näiltä vuosilta pienemmäksi.

”Miksi noina vuosina pitäisi olla kaksinkertaiset poistot?” Niskakangas kysyy. Hänestä ratkaisu on väärä.

”Tuo raha pitäisi käyttää koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen. Suomalaisen elintason ratkaisee pitkällä sihdillä se, kuinka arvokasta työtä täällä tehdään”, Niskakangas perustelee.

”Mitä enemmän maailmanmarkkinoilla maksetaan meidän työstämme, sitä rikkaammin elämme.”

Niskakankaan mukaan kestävyysongelman näkökulmasta on yhdentekevää, millaisia poistoja yritykset tekevät parina vuotena vuosikymmenen puolivälissä.

”Yritykset investoivat silloin, kun niillä on kilpailukykyä.”

Samoin Niskakangas runttaa hallituksen uuden tuotekehityskannustimen, koska kokemus on osoittanut, että verokannustin on väärä tapa lisätä tutkimusta ja tuotekehitystä.

”Yritykset tutkivat silloin, kun on taloudellisesti järkevää lisätä tietotaitopanostuksia.”

Hallitus on esittänyt myös osinkoverotuksen muuttamista niin, että osinkona yhtiöstä ulos maksettavaa voittoa verotettaisiin kovemmin kuin yhtiöön jätettävää voittoa.

”Mutta jaettuun voittoon kohdistuu jo nyt ankarampi verotus kuin yhtiöön jätettyyn voittoon, koska osinkoja verotetaan”, Niskakangas muistuttaa.

Joissain tilanteissa osingot on katsottu verovapaiksi ja joskus jaettua voittoa on verotettu lievemmin, jotta kaksinkertaiselta verotukselta vältyttäisiin.

”Nykyinen 20 prosentin verokanta on hyvä. Don’t change the winning game [älä muuta toimivaa peliä]”, Niskakangas kirjoittaa.

Myöskään kotitalousvähennyksen räätälöintiä yksityiskohtaisesti öljylämmityksestä luopumisessa Niskakangas ei ymmärrä. Siihen olisi helpompiakin keinoja.

Öljylämmityksestä luopumista tuetaan suoralla tuella jo nyt, ja sitä tukea voi halutessaan lisätä.

Sen sijaan kotitalousvähennyksen sitominen käyttötarkoitukseen monimutkaistaa verotusta tavattomasti ja etu kohdistuu verovelvollisiin satunnaisesti, Niskakangas kirjoittaa.

”Yhteenveto: metsään meni”, Niskakangas tiivistää.

Poisto-oikeuksien kaksinkertaistaminen on alun perin keskustan ajama hanke, joka nyt jatketaan kahdella vuodella.

”Sehän vain vahingoittaa suhdannepolitiikkaa, kun tiedetään, että [poistokäytäntö] jatkuu. Näistä vuosista menee teho”, Niskakangas sanoo HS:lle puhelimitse.

Hallitus asetti työryhmän pohtimaan sitä, että osinkoverotus olisi ankarampaa sellaisille tahoille, jotka nyt saavat niitä verovapaasti. Tämä ei kuitenkaan koskisi hallituksen linjauksen mukaan yleishyödyllisiä yhteisöjä.

Selvitys valmistuu tämän kuun loppuun mennessä, ja hallitus tekee mahdolliset päätökset syksyn budjettiriihessä.

Tämä lisäksi hallitus selvittää vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutosta. Malli muistuttaa Viron veromallia.

Niskakangas sanoo olevansa varsin epäileväinen siitä, että osinkoverotushanke etenisi työryhmässä.

Näin on siitä huolimatta, että moni verotuksen asiantuntija voi nähdä ehdotuksessa piirteitä niin Sdp:n verottomiin osinkoihin kohdistuvasta verotushalukkuudesta kuin keskustan halusta tukea vakavaraisia yrityksiä osinkoverotuksessa.

Niskakangas työskentelee yhä Aalto-yliopistossa niin sanotulla emeritussopimuksella.