Pankkien luottotappioista ei tullutkaan pelättyä pommia, mutta kriisin vaikutuksia voidaan nähdä vielä viiveellä, sanoo Suomen Pankki - Talous | HS.fi

Pankkien luottotappioista ei tullutkaan pelättyä pommia, mutta kriisin vaikutuksia voidaan nähdä vielä viiveellä, sanoo Suomen Pankki

Koko talous on pärjännyt pelättyä paremmin elvytystoimien, tukien ja lainsäädännön kevennysten ansiosta, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Suomen Pankin mukaan pankkisektori on pysynyt koronapandemian aiheuttamasta šokista huolimatta toimintakykyisenä.­

3.5. 17:01

Useampi suomalaispankki kertoi viime viikolla alkuvuoden tuloksistaan. Samalla pankit antoivat tietoja luottotappioistaan, joiden merkittävästä kasvusta Suomen Pankki varoitti miltei tasan vuosi sitten, kun koronakriisi oli alkanut tehdä tuhojaan.

Keskuspankki varoitti, että pandemian takia alkaneen talouden supistumisen aiheuttama kotitalouksien ja yritysten maksukyvyn heikkeneminen johtaa pankkien luottotappioiden kasvuun.

Kuten koko talous, myös pankit ovat pärjänneet koronakriisissä paremmin kuin aluksi pelättiin. Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen sanoo, että luottotappiot ovat jäämässä pienemmiksi kuin synkimmissä skenaarioissa oli laskettu.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.­

”Myös Suomen talous on supistunut pelättyä vähemmän. Elvytys­toimet, suorat tuet ja tilapäiset lain­säädännön kevennykset ovat helpottaneet ahdinkoa. Huoli oli aito, mutta on hyvä että pankki­sektori on selvinnyt kriisistä odotettua paremmin ja pankit ovat pystyneet tarjoamaan rahoitusta yrityksille ja koti­talouksille”, Nykänen kertoo.

Nordea kertoi kirjanneensa tammi–maaliskuussa luottotappioita 52 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten niitä kertyi yli 150 miljoonaa euroa.

Danske Bankin alkuvuoden luottotappiot olivat 5,2 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna luottotappiot olivat 51 miljoonaa. Dansken mukaan vain pieni osa makronäkymien takia vuonna 2020 kirjatuista luottotappiovarauksista on toteutunut todellisina alaskirjauksina.

OP-ryhmässä taas lopullisten nettoluottotappioiden määrä kasvoi tammi–maaliskuussa 35 miljoonaan euroon, kun vuosi sitten vertailuluku oli 18 miljoonaa euroa. OP-ryhmä kertoi, että alkuvuonna sen vakuutustoiminta ja varallisuudenhoito kehittyivät erityisen hyvin.

Suomessa toimivat pankit ovat Nykäsen mukaan vakavaraisia ja koko pankkisektori on pysynyt koronapandemian aiheuttamasta šokista huolimatta toimintakykyisenä. Luottotappiot eivät ole kasvaneet merkittävästi muissakaan euroalueen maissa, joissa talous teki äkkijarrutuksen koronakriisin alussa.

”Politiikkatoimet ovat auttaneet pankkisektorin toimintakykyä. Euroalueen pankkijärjestelmä oli myös nyt kriisin alussa vahvempi pitkälti sen ansiosta, että edellisen finanssikriisin jälkeen sääntelyä on muutettu ja pankeilta on edellytetty vahvempia pääomapuskureita.”

Nykänen muistuttaa, että aiemmista kriiseistä opitun mukaan tyypillisesti luottotappiot syntyvät viipeellä sen jälkeen, kun kriisin pahin vaihe on jo mennyt ohi. Siksi vielä ei pidä täysin huokaista helpotuksesta. Pankeissa erityisesti järjestämättömien lainojen lisääntymistä täytyy pitää silmällä.

”Täytyy myös muistaa, että pandemiakaan ei ole ohi, siksi on hyvä varautua.”

Artikkeliin liittyviä aiheita