Suomen Pankki varoittaa asuntolainojen kasvaneista riskeistä ja vaatii rajoituksia kotitalouksille - Talous | HS.fi

Suomen Pankki varoittaa asuntolainojen kasvaneista riskeistä ja vaatii rajoituksia kotitalouksille

Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, mutta koronaviruspandemian kaikkia vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty.

Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.­

4.5. 11:00 | Päivitetty 4.5. 14:29

Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä, arvioi Suomen Pankki. Asuntoluotonanto on vilkastunut viime kesästä lähtien ja kasvattanut kotitalouksien velkataakkaa.

Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.

”Kotitalouksien velkaantuminen on kansantalouden näkökulmasta huolestuttavaa, koska kotitalouden joutuvat tinkimään kulutuksestaan, kun lainanhoitokulut kasvavat tai suhdanne heikkenee. Se taas vähentää yritysten myymien tavaroiden ja palveluiden kulutuskysyntää, mikä heikentää suhdannetta entisestään. Kun yritykset menettävät tulojaan, vaarana on, että pankkien yritysluottotappiot alkavat kasvaa”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Nämä ovat keskeiset syyt, miksi Suomen Pankki on huolestunut kotitalouksien velkaantumisesta ja esimerkiksi pitkien asuntolainojen yleistymisestä.

Kotitalouksien suuren velkaantumisen riskejä pitäisi Suomen Pankin mukaan vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja uusien asuntolainojen enimmäispituuden rajoituksella.

Velkakatto eli enimmäisvelkasuhde tarkoittaa, että lainaa hakevan henkilön tai kotitalouden kokonaisvelkoihin laskettaisiin asuntolainat, taloyhtiölainat ja kulutusluotot. Nämä yhteenlasketut kokonaisvelat jaettaisiin lainaa hakevien yhteenlasketuilla bruttovuosituloilla eli palkka-, pääoma- ja etuustuloilla ennen veroja ja vähennyksiä.

”Kotitalouksien yhä lisääntynyt velkaantuminen ja uusien asuntolainojen ehtojen löystyminen kasvattavat uusien makrovakausvälineiden tarvetta. Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi”, Nykänen sanoo.

Uudet asuntolainat ovat Suomessa useimmiten noin 25 vuoden pituisia, mutta 30 vuoden ja 35 vuoden asuntolainat ovat yleistyneet kahden viime vuoden aikana.

Suomen Pankin mukaan uudet makrovakausvälineet tulisi kohdistaa sekä pankkien että muiden lainanantajien myöntämiin luottoihin. Keskuspankki huomauttaa myös, että taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen.

”Taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja.”

Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä. Asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi Suomen Pankin mukaan säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ehdotti jo lokakuussa 2019 useita rajoituksia, joilla kotitalouksien velkaantumista hillittäisiin.

Kokonaiskuvassa Suomen talous on selvinnyt koronaviruspandemiasta odotettua pienemmin vaurioin, eikä pandemia ole Suomen Pankin mukaan horjuttanut rahoitusjärjestelmän toimintakykyä.

Voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet sekä makrovakausvaatimusten ja muun pankkisääntelyn helpotukset ovat helpottaneet kotitalouksien ja yritysten ahdinkoa.

Pandemiasta huolimatta suomalaisten pankkien kannattavuus parani viime vuonna. Viime vuosina toteutetut pankkisääntelyn uudistukset ovat Suomen Pankin mukaan vahvistaneet merkittävästi pankkien vakavaraisuutta kautta maailman.

”Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja ne ovat pystyneet luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia koronapandemian aikana”, Nykänen sanoo.

Suomessa toimivat pankit ovat silti keskuspankin mukaan alttiita Pohjoismaiden asuntomarkkinoiden riskeille. Pandemia rauhoitti Pohjoismaiden asuntomarkkinoita vain hetkellisesti.

Asuntojen kallistuminen kasvattaa asuntomarkkinoiden epätasapainoja erityisesti Ruotsissa ja Norjassa.

Kaikesta huolimatta pankkien tappiot yritysluotoista ovat Suomen Pankin mukaan kasvaneet toistaiseksi pandemian aikana arvioitua vähemmän. Se kuitenkin painottaa, että luottotappioiden kasvuun tulee varautua, sillä niitä syntyy viiveellä myös kriisien pahimman vaiheen jälkeen.

Kaikkia koronaviruspandemian vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty.

Artikkeliin liittyviä aiheita