Finanssiala kritisoi Suomen Pankin keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisyyn - Talous | HS.fi

Finanssiala kritisoi Suomen Pankin keinoja kotitalouksien velkaantumisen ehkäisyyn

Pankkien etujärjestön mielestä ”hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen”.

4.5. 16:19

Edunvalvontajärjestö Finanssiala tyrmää Suomen Pankin ehdotukset kotitalouksien velkaantumisen ehkäisyyn. Suomen Pankki kertoi tiistaina olevansa huolestunut suomalaisten kotitalouksien kasvavasta velkaantumisesta. Suuren velkaantumisen riskejä pitäisi Suomen Pankin mukaan vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.

Finanssiala kertoo tiedotteessaan, että ”hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen”. Finanssiala johtaja Veli-Matti Mattila sanoo, että kotitalouksien asunnonhankintaa ja työvoiman liikkuvuutta ei tule nyt vaikeuttaa.

”Pandemian aikana asuntomarkkinoille syntyi uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen”, Mattila kertoo.

Koska kysyntää lisäävät tekijät ovat Mattilan mukaan ainakin osin väliaikaisia, tulisi johtopäätösten tekemisessä odottaa.

Finanssiala on samaa mieltä Suomen Pankin kanssa siitä, että ylivelkaantumista on ehkäistävä. Toimivia keinoja voisivat edunvalvontajärjestön mielestä olla positiivinen luottorekisteri ja taloyhtiölainojen enimmäismäärien rajoittaminen.

Suomen Pankin valmistelemaan tuloihin sidottuun velkakattoon järjestö suhtautuu kriittisesti.

”Jos velkakatto otetaan käyttöön, ajankohta tulee sitoa positiivisen luottotietorekisterin valmistumiseen. Ilman rekisteriä velkakatto on torso”, Mattila sanoo.

Mattila korostaa, että velkaantumista arvioitaessa on tarkasteltava velkojen ohella myös kotitalouksien sijoituksia ja säästöjä. Finanssialan tilaamasta tutkimuksesta selviää, että kaikista asuntolainaa omaavista 68 prosentilla on jotain säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Prosenttiosuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä keväästä 2019.

Artikkeliin liittyviä aiheita