Osa Finnairin henkilöstöstä on ollut lomautettuna viime vuoden maaliskuusta asti – ”Tiesin jo silloin, että tästä tulee jotain vakavaa” - Talous | HS.fi

Osa Finnairin henkilöstöstä on ollut lomautettuna viime vuoden maaliskuusta asti – ”Tiesin jo silloin, että tästä tulee jotain vakavaa”

Matkailualan ahdinko koskettaa lentoyhtiöiden liiketoiminnan lisäksi myös lomautettuja työntekijöitä. Finnair on joutunut lomauttamaan koronaviruspandemian vuoksi noin puolet henkilöstöstään.

Oululainen Eveliina Rytilahti on toiminut Finnairin lentoemäntänä 15 vuotta. Lomautuksen aikana hän on työskennellyt hoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 6:44

Koronaviruspandemia on aiheuttanut lentoliikenteelle ennennäkemättömiä haasteita. Kun lentoja lennetään vain murto-osa normaalista, kaikille ei riitä töitä.

Osa lentoyhtiö Finnairin työntekijöistä onkin ollut lomautettuna viime vuoden maaliskuusta asti, ja tällä hetkellä lomautettuja on noin 3 000 eli puolet Finnairin koko henkilöstöstä. Lisäksi osa toimisto­työntekijöistä on osa-aikaisesti lomautettuna eli tekee lyhennettyä työviikkoa.

Yksi viime keväänä lomautetuista on 15 vuotta Finnairin lentoemäntänä työskennellyt Eveliina Rytilahti. Ennen matkustamo­henkilökuntaan siirtymistä Rytilahti on työskennellyt Finnairin alaisuudessa myös lentokentällä.

Viime elokuussa Rytilahti pääsi lentoliikenteen piristyessä hetkeksi takaisin lentoemännän töihin, mutta muuten hän on ollut viime vuoden maaliskuusta asti lomautettuna. Lomautus ei tullut Rytilahdelle yllätyksenä, mutta tuolloin hän ei uskonut tilanteen jatkuvan näin pitkään.

”Olihan se selvää, että kun lento toisensa perään peruttiin, niin ei siinä riittänyt töitä kaikille. Viime vuonna kesä meni kuitenkin jo odottavalla kannalla, että josko tämä tästä kohta loppuisi. Kun se sitten kuitenkin jatkui, niin onhan tässä käyty monenlaisia tunteita läpi”, Rytilahti kertoo.

Finnairin matkustamo­henkilökunnasta eli lentoemännistä ja stuerteista noin 110 on töissä ja noin 200 osaksi töissä, osaksi lomautuksella. Suurin osa, noin 1 900 on toistaiseksi voimassa olevalla lomautuksella.

Yhtiön noin 900 lentäjästä lensi huhtikuussa noin 190 ja noin 700 oli lomautettuna. Yhteensä hieman alle 400 lentäjän kelpuutuksia ylläpidetään, eli he ovat osaksi töissä, osaksi lomautettuna.

Lue lisää: Lomautettu lentäjä Akseli Meskanen on ollut vuoden lentämättä, eikä tietoa paluu­koulutuksen ajan­kohdasta ole: ”Kaikki odottavat rajoitusten purkamista”

”Lentäjiä työllistää jonkin verran myös meidän rahtiliikenne. Viime keväästä asti olemme lentäneet myös pelkästään rahtia kuljettavia lentoja, mitä ei normaalisti lennetä. Jo pandemian alussa oli nähtävissä, että tavaran pitää liikkua, vaikka ihmiset eivät liiku. Se on tietysti ihan huoltovarmuus­kysymyskin”, sanoo Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist.

Lentävän henkilökunnan lisäksi lomautettuna on noin 470 muuta työntekijää, kuten esimerkiksi tekniikan työntekijöitä, Finnair Kitchenin henkilökuntaa sekä asiakaspalvelijoita. Tallqvistin mukaan lomautetut henkilöstöryhmät ovat olleet sellaisia, joiden työn määrä on riippuvainen lentojen määrästä.

”Jos lennetään vain pieni osa normaalista lentomäärästä, niin silloin työtä ei yksinkertaisesti vain ole.”

Rytilahden mukaan yhtiö on parhaansa mukaan tiedottanut henkilöstöään tilanteiden etenemisestä myös lomautusten aikana.

Henkilöstöä on myös alettu kutsumaan paluukoulutuksiin, jotta tarvittaessa on tarpeeksi työvoimaa, jolla on lentohenkilöstön ajantasaiset kelpuutukset kunnossa.

Tallqvistin mukaan useat joutuvat kuitenkin koulutuksen jälkeen palaamaan takaisin lomautetuksi. Rytilahtea ei vielä ole kutsuttu koulutukseen.

”Pidän sitä kuitenkin hyvänä merkkinä, että yhtiö varautuu jo siihen, että lentoliikenne lähtisi kohta vilkastumaan. Syksyn suhteen elättelen itsekin toiveita”, Rytilahti toteaa.

Eveliina Rytilahti kokee olleensa onnekas, että asiat järjestyivät hänen osaltaan näin hyvin. ”Ystävänikin sanoi, että kävin koulun kreivin aikaan”, hän kertoo.

Rytilahden onneksi hän on voinut työskennellä lomautuksen aikana hoitajana Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Hän valmistui perustason ensihoitajaksi vuonna 2018, joten hoitotyöhön sopeutuminen ei ole ollut vaikeaa.

”Olen ollut siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että olen päässyt tekemään mielekästä työtä eikä ole tarvinnut huolehtia talousasioista. Muut kollegat ja heidän tilanteensa ovat olleet monesti mielessä”, Rytilahti kertoo.

Rytilahti tuntee matkailualan omakseen, eikä pandemia lomautuksineen ole horjuttanut hänen varmuuttaan ammatinvalintaansa kohtaan. Lisäksi hän uskoo hoitotyössä opituista taidoista olevan hyötyä myös lentoliikenteen asiakaspalvelussa.

Kaikille oman toimeentulon turvaaminen lomautuksen aikana ei ole ollut yhtä helppoa. Keväällä 2019 Finnairin stuerttina aloittanut Mikael Immonen lähti lomautuksensa aikana täydentämään aikoinaan polvivamman vuoksi keskeytynyttä asepalvelustaan.

Asepalvelus kuitenkin päättyi polven oireilun vuoksi jälleen odotettua aiemmin, ja Immonen joutui hakemaan ansiosidonnaista työttömyys­päivärahaa. Ulkomailla koko elämänsä asunut Immonen piti Suomen sosiaaliturvaan ja TE-palveluihin liittyvää viestintää paluumuuttajalle sekavana.

”Kelpoisuudet eivät tuntuneet olevan virkailijoillekaan täysin selvät. Ensin sanottiin, että olen oikeutettu ansiosidonnaiseen, kunnes muutamaa kuukautta myöhemmin kerrottiinkin, että kohdallani oltiin tehty virhe ja joudun takaisinperintään.”

”Siinä tuli taloudellisesti takkiin, etenkin kun olin juuri lopettanut osa-aikaisen työn, josta jouduin karenssiin.”

Finnairin lomautettu stuertti Mikael Immonen kaipaa Japaniin, jonne hän pääsi työmatkoillaan. Ikävään auttaa Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha.

Immonen oli saanut töitä osa-aikaisena turvamyyjänä, mutta koska työ ei tuntunut omalta, hän irtisanoutui ja haki toisiin tehtäviin. Hän ei kuitenkaan arvannut, että irtisanoutumisesta seuraisi selvityspyyntö ja kolmen kuukauden karenssi.

”Olin puhunut paljon Kelan ja TE-toimiston kanssa, mutta kukaan ei ollut kertonut minulle, ettei työnhakua pidä katkaista, kun saa osa-aikaisen työn, sillä työnhaku on juridisesti kokoaikaista työtä varten. Minusta on kohtuutonta, että osa-aikaisen työn lopettamisesta seuraa karenssi.”

Immosella on Englannissa suoritettu ulkopolitiikan ja diplomatian maisterin tutkinto, mutta hän on kokenut työnhaun vaikeaksi verrattuna kotimaisen korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Nykyään hän tekee osa-aikaisesti Postin jakelutyötä.

Finnairin stuerttina Immonen kokee olleensa pandemian etulinjassa, kun esimerkiksi Suomessa ei vielä osattu varautua maailmanlaajuiseen kriisiin.

”Tiesin jo silloin, että tästä tulee jotain vakavaa. Kun kiinalaisturistilla todettiin Ivalossa Suomen ensimmäinen koronatartunta, niin ihmettelin, missä meidän lentokenttien koronaneuvonta on”, Immonen muistelee alkuvuotta 2020.