HS vertaili tukipaketteja: Turvealan vihreää siirtymää vauhditetaan poikkeuksellisen suurella tuella - Talous | HS.fi

HS vertaili tukipaketteja: Turvealan vihreää siirtymää vauhditetaan poikkeuksellisen suurella tuella

Hallitus päätti 70 miljoonan euron tuesta turveyrittäjien ahdingon helpottamiseksi. Lisäksi tulevat tuet EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.

Turvesuo Kauhajoen Lamminmaalla. Turpeen tuotannossa ja kuljetuksessa toimii runsaat 500 yritystä, joista pääosa on pieniä.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 6:23

Turveala on saamassa poikkeuksellisen suuret tuet pehmentämään iskua, joka johtuu turpeen polton nopeasta vähenemisestä.

HS kävi tätä juttua varten läpi tukipaketteja, joita Suomessa on myönnetty viime vuosien massairtisanomisissa. Vertailu osoittaa, että vaarassa olevia työpaikkoja kohti laskettuna turvealan tukipaketista on tulossa ennätyksellisen suuri.

Hallitus päätti huhtikuun lopun puoliväliriihessä osoittaa valtion budjetista turvealan rakennemuutoksen tukemiseen 70 miljoonaa euroa seuraavien kahden vuoden aikana. Perustelu on se, että muun muassa päästöoikeuksien hinnannousun vuoksi turpeen energiakäyttö Suomessa vähenee ennustettua nopeammin, joten alan yritysten varautumisaika elinkeinon loppumiseen on jäämässä lyhyeksi.

Valtaosa 70 miljoonasta eurosta on tarkoitus käyttää helpottamaan alan yrittäjien siirtymistä muille aloille. Arviolta joitain miljoonia euroja summasta menee energiaturpeen verovapauden laajentamiseen, millä puolestaan on tarkoitus hidastaa turpeen polton hiipumista ja näin helpottaa alan yritysten tilannetta.

Lisäksi ala on saamassa tukea EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF), josta Suomelle on tulossa runsaan 400 miljoonan euron tuet. Kun vielä lasketaan JTF-rahaston edellyttämä kansallinen rahoitusosuus, kasvaa jaossa olevan rahan määrä tämänhetkisen arvion mukaan 600–700 miljoonaan euroon. Tällä rahalla tuetaan myös yleisemmin aluetalouksien uudistumista, eikä ole tiedossa, kuinka iso osa summasta menee turvealan toimijoille.

Alan kokoon nähden tukipaketti on mittava.

Turpeen tuotannossa ja kuljetuksessa toimii runsaat 500 yritystä, joista pääosa on pieniä. Osalla yrityksistä on myös muita tulonlähteitä kuin turvetuotanto. Pellervon taloustutkimuksen mukaan turvetoimialan suora työllisyysvaikutus on 1 400 henkilötyövuotta. Turvetuotanto on kausiluonteista, ja työllisten määrä on suurin kesällä.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä arvioi, että valtakunnallisesti turpeen käytön puolittuminen johtaa 1 250 henkilötyövuoden vähentymiseen.

Tukea riittää 70 miljoonasta eurosta runsaat 50 000 euroa jokaista uhattuna olevaa työpaikkaa kohti.

Summa on suuri, jos sitä vertaa tukipaketteihin, joilla Suomessa on tuettu muita rakennemuutoksen kynsiin joutuneita alueita tai aloja.

Suomessa on 2000-luvulla nähty lukuisia massairtisanomisia, joilla on ollut merkittäviä alueellisia vaikutuksia. Näille niin sanotuille äkillisen rakennemuutoksen alueille on ohjattu lisävaroja valtion budjetista ja EU-rahastoista.

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteenvedon mukaan vuosina 2007–2013 määriteltiin 28 aluetta äkillisen rakennemuutoksen alueeksi ja niillä työnsä menetti 17 000 ihmistä. Näille alueille kohdistettiin tukia yhteensä 260 miljoonaa euroa eli noin 15 300 euroa per menetetty työpaikka. Summa sisältää kansalliset ja EU-tuet.

Pohjois-Karjalan prikaatin Kontiorannan varuskunta lakkauttiin vajaat kymmenen vuotta sitten.

Yhtenä vertailukohtana turvealan saamille tuille voidaan pitää telakkateollisuutta, jonka saamat tilaukset romahtivat finanssikriisin seurauksena ja joka vuonna 2010 nimettiin äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi. Ennen finanssikriisiä alalla toimi noin 900 yritystä, joiden leivissä oli noin 20 000 työntekijää.

Meriteollisuus sai valtiolta noin 4 miljoonan euron tuet ja lisäksi 6 miljoonaa euroa EU-rahastoista. Tällä tuettiin alan yritysten uudistumista.

Vuosina 2013 ja 2014 Puolustusvoimat lakkautti kuusi varuskuntaa, mikä vei eri puolilta Suomea 2 200 työpaikkaa. Valtio varasi entisten varuskuntapaikkakuntien tukemiseen välittömästi 15 miljoonaa euroa eli lähes 7 000 euroa per menetetty työpaikka.

Vertailukohtana voi käyttää myös Nokia-klusterin romahduksen vuoksi myönnettyjä tukia. Nokian työntekijöiden määrä Suomessa on vähentynyt noin 17 000:lla vuoden 2008 jälkeen, ja lisäksi tulevat sen alihankkijoiden ja klusterin muiden yritysten irtisanomiset. Jätti-irtisanomisia on nähty esimerkiksi Joensuussa, Oulussa, Salossa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Vaikutuksia on pehmennetty Suomessa sekä kansallisilla että EU-tuilla.

Usein tukea on haettu EU:n globalisaatiorahastosta. Rahaston käyttötilastojen mukaan Nokia-klusterista irtisanottujen tukemiseen on käytetty Suomessa kansallisia ja EU-varoja vuoden 2007 jälkeen yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet oli peräisin Suomen valtion budjetista.

Summa tulee lähelle turvealan tukipakettia mutta jakautuu useiden vuosien ajalle ja paljon suuremmalle määrälle menetettyjä työpaikkoja: globalisaatiorahaston tukemissa tilanteissa työnsä menetti yli 10 000 ihmistä, eli työpaikkaa kohti tuki oli runsaat 5 000 euroa.

Nokian Salon-tehtaat. Yhtiön työntekijöiden määrä Suomessa on vähentynyt runsaasti.

Vertailua voi tehdä myös viimeaikaisiin tapauksiin.

Kun Outokumpu päätti hiljattain vähentää 250 työntekijää Kemin–Tornion alueella, valtio lupasi ohjata alueelle 1,1 miljoonan euron lisärahoituksen. Työpaikkaa kohti tuki on karkeasti arvioituina 4 400 euroa.

Koronakriisin hiljentämälle Helsinki-Vantaan lentokenttäalueelle on tulossa valtion budjetista ja EU:n globalisaatiorahastosta 3,3 miljoonaa euroa. Vaarassa on lähes 600 työpaikkaa, joten tuki työpaikkaa kohti on runsaat 5 000 euroa.

Kun UPM päätti sulkea Kaipolan tehtaan Jämsässä, yli 400 ihmistä menettää työnsä. Valtio ohjaa alueelle 4,7 miljoonan euron tuet eli noin 10 000 euroa työpaikkaa kohti.

Vertailussa kannattaa ottaa huomioon, että turvealan paketti kohdistuu eri tavoin kuin aiemmat rakennemuutostuet. Tämä selittää myös sen kokoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) äkillisen rakennemuutoksen tuet ja EU:n globalisaatiorahaston tuet kohdistuvat alueen työvoimapalveluihin, irtisanottujen uudelleenkoulutukseen ja alueen yleisen elinvoiman kohentamiseen, esimerkiksi lisämäärärahoina yritysten innovaatiotukiin.

Turvepaketti taas kohdistuu nimenomaan turveyrityksiin ja -yrittäjiin, joille pyritään paketin avulla tarjoamaan uusi alku. Turvealalla on paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat hankkineet koneita ja tuotantoalueita. Ne uhkaavat nyt menettää arvonsa, ja yrityksellä voi vielä olla niistä velkaa.

Kaipolan paperitehdas Jämsässä. Kun UPM päätti sulkea tehtaan, yli 400 ihmistä menettää työnsä.

Keskimäärin turvealan yrityksillä on velkaa noin miljoona euroa. Pienten yritysten tapauksessa yrittäjät ovat saattaneet henkilökohtaisesti taata yrityksensä lainoja.

Yrittäjien tilanteen helpottamiseksi turvetyöryhmä ehdotti muun muassa, että valtio voisi ostaa lopettavilta yrityksiltä myymättä jääneitä turvevarastoja, lunastaa Metsähallituksen kautta turvetuotantoalueita ja maksaa turvetuotantokoneista romutuspalkkiota. Romutuspalkkiolla helpotettiin kalastajien tilannetta vuonna 2004, kun Itämeren kalastuskiintiöitä pienennettiin. Lisäksi työryhmä ehdottaa tukea, jonka turvin ikääntyneet turveyrittäjät voisivat siirtyä ennenaikaisesti eläkkeelle.

Tukitoimien valmistelu on käynnissä, ja osana valmistelua selvitetään muun muassa sitä, miten ehdotukset käyvät yksiin EU:n valtiontukisääntöjen kanssa.

Alun perin hallituksen aikeena oli rahoittaa turveyrittäjien luopumispaketit EU:n JTF-rahastosta. Kävi kuitenkin ilmi, etteivät rahaston säännöt salli tätä.

JTF-tuet ovat pikemminkin kuin perinteisiä rakennemuutostukia, joilla voidaan tukea yleisemmin vihreästä siirtymästä kärsivän alueen talouden uudistumista ja työnsä menettävien ihmisten uudelleen kouluttautumista. Siksi luopumispakettien rahoitus piti löytää valtion budjetista.

Turvealan yrittäjät ja työntekijät ovat kuitenkin saamassa tukea myös JTF:stä. TEM:n turvetyöryhmä ehdottaa, että JTF-rahoista voitaisiin esimerkiksi maksaa toimialaa vaihtavalle turveyrittäjälle sopeutumisrahaa sekä tukea uuden liiketoiminnan kehittämistä koulutuksella ja investointituilla.

Näihin kohteisiin menevän rahasumman koko ei ole tiedossa.

Artikkeliin liittyviä aiheita