Euroopan komissio ennustaa euroalueen talouden elpyvän voimakkaasti lähivuosina - Talous | HS.fi

Euroopan komissio ennustaa euroalueen talouden elpyvän voimakkaasti lähivuosina

Komission ennusteen perusteella talous kasvaa ensi vuoden lopussa yhtä suureksi kuin se oli ennen viime vuoden romahdusta.

Talouskomissaari Paolo Gentilonin mielestä jäsenvaltioiden ennennäkemätön suuret hätärahoitukset ovat edelleen välttämättömiä työntekijöiden ja yritysten ahdingon lievittämiseksi.

12.5. 12:10 | Päivitetty 12.5. 13:34

Euroalueen talous elpyy tänä vuonna Euroopan komission suhdanne-ennusteen perusteella voimakkaasti, koska rokotukset koronavirusta vastaan edistyvät ja liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoituksia puretaan.

Komission tiistaina julkaiseman suhdanne-ennusteen perusteella euroalueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 4,3 prosenttia ja 4,4 prosenttia ensi vuonna. Komission näkemys suhdanteen kehittymisestä etenkin ensi vuonna on valoisa.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) arvioi huhtikuussa, että euroalueen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 4,4 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia. Elintasoa mittaava bruttokansantuote tarkoittaa loppukäyttöön tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua arvoa.

Talouden elpymistä viime vuoden romahduksesta jouduttaa etenkin yksityinen kulutus, investoinnit ja viennin kasvava kysyntä maailmantalouden vahvistuessa. Viime vuonna euroalueen talous romahti 6,6 prosenttia.

Komission ennusteen perusteella talous kasvaa ensi vuoden lopussa yhtä suureksi kuin se oli ennen viime vuoden romahdusta.

”Koronaviruspandemian varjo alkaa poistua Euroopan taloudesta. Heikon alkuvuoden jälkeen ennustamme voimakasta talouskasvua sekä vuonna 2021 että vuonna 2022”, sanoi talouskomissaari Paolo Gentiloni.

Hänen mielestään jäsenvaltioiden ennennäkemätön suuret hätärahoitukset ovat edelleen välttämättömiä työntekijöiden ja yritysten ahdingon lievittämiseksi. Komissio arvioi, että työttömyysaste euroalueella kasvaa tänä vuonna 8,4 prosenttiin. Viime vuonna se oli 7,8 prosenttia.

Viime vuoden pahan taantuman ja sen lievittämiseksi eri jäsenvaltioissa aloitettujen hätärahoitusten takia komissio ennustaa euroalueen julkisen talouden velan kasvavan tänä vuonna 102 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennen viime vuoden sekasortoa velkasuhde oli 86 prosenttia vuonna 2019.

Suomen talouden komissio arvioi kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.

Suomen talouden verraten heikolta vaikuttavaa elpymistä selittää se, että talouden ahdinko oli viime vuonna selvästi lievempi kuin monissa muissa eurovaltioissa. Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 2,8 prosenttia.

Euroopan suurimman kansantalouden Saksan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna komission ennusteen mukaan 3,4 prosenttia ja ensi vuonna 4,1 prosenttia. Viime vuonna Saksan talous romahti 4,9 prosenttia.

Suomen julkisen talouden velkasuhteen komission arvioi kasvavan tänä vuonna 71 prosenttiin, mikä on selvästi vähäisempää kuin euroalueella keskimäärin. Esimerkiksi Saksassa velkasuhde kasvaa tänä vuonna 73 prosenttiin ja toiseksi suurimmassa kansantaloudessa Ranskassa 117 prosenttiin.

Vahvan elpymisen takia myös inflaatiovauhti kiihtyy selvästi tänä vuonna selvästi. Komissio ennustaa inflaatiovauhdin olevan tänä vuonna 1,7 prosenttia, mutta hidastuvan ensi vuonna 1,3 prosenttiin. Inflaatio tarkoittaa kuluttajahintojen kallistumista, jonka seurauksena rahan ostovoima heikkenee.

Euroopan keskuspankki arvioi maaliskuussa inflaatiovauhdin kiihtyvän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, mutta hidastuvan ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Keskuspankki huomautti myös, että inflaatiovauhti saattaa vuoden lopussa kiihtyä tilapäisesti kahteen prosenttiin.