Kasvuyhtiö Ilmatar keräsi sijoittajilta jättimäisen 200 miljoonan euron potin, seuraavaksi se aikoo kaksinkertaistaa Suomen tuulivoimatuotannon - Talous | HS.fi

Kasvuyhtiö Ilmatar keräsi sijoittajilta jättimäisen 200 miljoonan euron potin, seuraavaksi se aikoo kaksinkertaistaa Suomen tuulivoimatuotannon

Kyseessä on yksi viime vuosien suurimmista rahoituskierroksista Suomessa.

Energiayhtiö Ilmatar keräsi kansainvälisiltä sijoittajilta 200 miljoonaa euroa. Yhtiö hakee nyt voimakasta kasvua, kertovat hallituksen puheenjohtaja Kalle Pykälä (vas.) ja toimitusjohtaja Juha Sarsama.

19.5. 2:00 | Päivitetty 19.5. 6:08

Energiayhtiö Ilmatar on kerännyt kansainvälisiltä sijoittajilta 200 miljoonan euron rahoituskierroksen. Kyseessä on poikkeuksellisen suuri sijoitus suomalaiseen kasvuyhtiöön.

Viime vuosien suurimmat sijoitukset Suomessa ovat keränneet lähettipalvelu Wolt, joka keräsi sijoittajilta alkuvuonna 440 miljoonaa euroa, ja puhelinvalmistaja HMD Global, joka sai viime vuonna kokoon 195 miljoonaa euroa.

Lue lisää: Wolt teki suomalaista yrityshistoriaa: Pörssilistautumista valmisteleva yhtiö keräsi 440 miljoonan euron rahoituspotin

Pääsijoittaja tuoreimmalla rahoituskierroksella on ranskalainen pääomasijoittaja Omnes, joka teki ensimmäisen sijoituksen Ilmattareen kolme vuotta sitten.

Sijoituksen avulla Ilmatar lähtee hakemaan voimakasta kasvua. Yhtiö myös muuttaa muotoaan.

Ilmatar on ollut tähän saakka tuulivoimahankkeiden kehittäjä, joka on hoitanut hankkeiden suunnittelun, luvituksen ja rakentamisen mutta myynyt puistot sitten eteenpäin. Nyt yhtiöstä tulee energian tuottaja, joka omistaa tuulipuistot itse.

Toimitusjohtaja Juha Sarsama kertoo tavoitteena olevan, että 5–7 vuoden päästä yhtiöllä on kaksi gigawattia omaa tuulivoimatuotantoa. Yhtiöllä on jo lähes gigan verran hankkeita eriasteisessa valmistelussa.

Kasvusuunnitelmia voi suhteuttaa siihen, että tähän mennessä Suomeen on rakennettu tuulivoimaa kaikkiaan 2,6 gigawattia, ja suurin yhtiö Exilion omistaa tästä 14 prosenttia, runsaat 360 megawattia.

Kaikkea tuoretta pääomaa ei käytetä tuulivoiman rakentamiseen.

”Eivät sijoittajat anna meille 200 miljoonaa, jotta rakennamme sillä tuulivoimaloita. Sen he voisivat tehdä itsekin”, sanoo yrityksen toinen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Kalle Pykälä.

Sen sijaan pääomia voidaan käyttää mahdollisiin yritysostoihin ja uuden teknologian kehittämiseen. Ilmatar alkaa tutkia uudenlaisia energiahankkeita.

Näihin kuuluvat erilaiset energian varastointihankkeet, kuten akut, sähköautojen latausverkostot tai pumppujärjestelmät, joilla vanhoja kaivoksia voidaan hyödyntää vesivoimana kulutushuippujen aikaan.

Myös teollisen mittakaavan aurinkovoima kiinnostaa.

”Se alkaa olla hyvin lähellä markkinaehtoista kannattavuutta”, Sarsama sanoo.

Nyt kerätyt pääomat eivät riitä saattamaan Ilmatarta tavoitteisiinsa. Kahden gigawatin verran tuulivoimaa maksaa karkeasti kaksi miljardia euroa, ja velkaosuus hankkeissa on noin 60 prosenttia.

Uusia rahoituskierroksia on siis vielä edessä, ja yritys pitää myös oven auki pörssilistautumiselle.

”Pyrimme siihen, että sisäisessä ja ulkoisessa raportoinnissa olemme sillä tasolla, että listautumisvalmius on”, Sarsama sanoo.

Tuulivoimassa on Suomessa käynnissä ennennäkemätön investointiaalto. Aiemmin tukiriippuvaiseksi leimattu ala on myös noussut omille jaloilleen, ja kaikki uudet voimalat rakennetaan nyt markkinaehtoisesti.

Pykälä kertoo kasvun yllättäneen hänetkin.

”Kolme vuotta sitten kellekään ei ollut selvää, että suomalaisen tuettoman tuulivoiman kasvu olisi sellaista kuin se on ollut.”

Kasvu on tapahtunut ryöpsähdyksenomaisesti. Tuulivoiman syöttötariffien umpeutumisen jälkeen vuosina 2015–2017 alalla oli suvantovaihe, ja vuonna 2018 Suomeen ei valmistunut yhtään uutta tuulivoimalaa.

”Ala oli hyvin vaikeassa tilanteessa sen vuoden”, Pykälä kertoo.

Tulppa aukesi, kun teknologinen kehitys pienensi tuulivoiman tuotantokustannuksia ja tuottajat alkoivat solmia sähkön suurkäyttäjien kanssa pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia, joiden turvin pankit saattoivat rahoittaa voimaloiden rakentamista.

Pykälä ei näe alan kasvulle rajaa vielä pitkään aikaan: sähkön kulutuksen ennustetaan kasvavan, ja hyviä rakennuspaikkoja riittää. Hän viittaa Ruotsiin, missä ala on kehittynyt Suomea nopeammin.

”Jos haluat tietää, miltä Suomessa näyttää seitsemän vuoden päästä, kannattaa katsoa, miltä Ruotsissa näyttää nyt.”

Vuonna 2019 Ruotsin tuulivoimakapasiteetti oli 8,7 gigawattia, lähes nelinkertainen Suomeen verrattuna.

Sarsama uskoo, että tuulivoimaa kysyvät jatkossa nykyistä enemmän teollisuuden pk-yritykset, kuluttajabrändit ja kiinteistöomistajat, joiden rahoittajat vaativat päästöjen vähentämistä.

Suomessa olosuhteet tuulivoimalle ovat suotuisat, Sarsama ja Pykälä sanovat. Se ei tarkoita yksinomaan tuuliolosuhteita vaan myös hallinnon ja yhteiskunnan toimivuutta.

”Tuulivoimainvestoijat vihaavat riskejä”, Pykälä kuvaa.

Eivätkä tuuliolosuhteet ole hyvät vain rannikolla. Kymmenen vuotta sitten perustettu Ilmatar teki jo alkujaan ratkaisun, ettei se lähde kilpailemaan länsirannikon rakennuspaikoista vaan keskittyy sisämaan hankkeisiin. Sielläkin tuuliolosuhteet ovat suorastaan hämmästyttävän hyvät.

Pykälä ottaa esimerkiksi Kainuussa sijaitsevan Piiparinmäen tuulipuiston, jonka kehittäjänä Ilmatar toimi. 41 voimalan puisto päätettiin rakentaa, kun teknologiayhtiö Google sitoutui ostamaan sen tuottaman sähkön. Sitä ennen Google oli järjestänyt koko Euroopan ja Lähi-idän kattavan tarjouskilpailun siitä, mistä se saa halvinta tuulisähköä. Voittava hanke löytyi Kainuun vaaramaisemasta.

”Minusta se on aika makea juttu!” Pykälä sanoo.

Halvan päästöttömän sähkön perässä Google myös rakensi datakeskuksen Suomeen.

Lue lisää: Lauri Ikonen vartioi tilaa, jonne edes pääministeri ei saa kurkistaa – ”Se on aika paljon tylsempi paikka kuin moni kuvittelee”

Sähkön hinta Suomessa on EU:n halvimmasta päästä, ja kun tuulivoimatuotanto lisääntyy, osa käyttäjistä pystyy hyödyntämään tuotantohuippujen aikaiset poikkeuksellisen halvat hinnat. Suomessa on jo nähty hetkellisesti negatiivisia sähkön hintoja.

Pykälä uskoo, että halpa päästötön sähkö toimii houkuttelijana muillekin yrityksille ja toimialoille. Esimerkkinä hän mainitsee terästeollisuuden, jossa kehitetään nyt kuumeisesti fossiilitonta prosessia teräksen valmistukseen. Prosessit nielevät hirvittäviä määriä sähköä.

”Ajuri siinä on mahdollisimman halpa uusiutuva sähkö. Suomi on siinä todella vahvoilla.”

Ilmatar Energy

Perustettu: 2011

Liikevaihto (2020): 30,3 miljoonaa euroa

Tulos (2020): 0,3 miljoonaa euroa

Henkilöstömäärä: 35

Perustajat: Mikko Toivanen ja Kalle Pykälä

Omistajat: Perustajat, yksityiset sijoittajat, Omnes Capitalin hallinnoimat rahastot ja yhtiön johto

Artikkeliin liittyviä aiheita