Sanoma kanteli Yle Areenasta EU-komissiolle, näin yhtiön toimitusjohtaja kommentoi - Talous | HS.fi

Sanoma kanteli Yle Areenasta EU-komissiolle, näin yhtiön toimitusjohtaja kommentoi

EU-komissiolle Yle Areenasta kannelleen media- ja oppimateriaaliyhtiö Sanoman toimitusjohtajan mukaan yhtiö haluaa tietää, miten laajasti Yle voi tarjota verkossa sisältöjä, joita tuotetaan myös kaupallisesti.

Hollantilainen Susan Duinhoven on media- ja oppimateriaaliyhtiö Sanoman toimitusjohtaja.

27.5. 22:41

Media- ja oppimateriaaliyhtiö Sanoma haluaa EU:n määrittävän rajoja sille, millaisia audiovisuaalisia sisältöjä ja kuinka pitkään Yleisradio voi verkossa tarjota.

Käytännössä kyse on Yle Areenasta, jonka sisältöpaletin laajuus ei Sanoman mielestä kaikilta osin ole EU:n valtiontukisääntöjen mukainen.

Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi torstaina Sanoman tehneen EU-komissiolle kantelun valtiontuista, johon Suomi nyt laatii vastausta.

Ministeriön mukaan Sanoma katsoo, että Ylen oikeutta tarjota tilausvideopalveluja tulisi rajoittaa merkittävästi silloin, kun kyse ei ole niin sanotusta catch-up-palvelusta. Tällä tarkoitetaan ohjelmien saatavuutta verkossa jonkin aikaa televisioesityksen jälkeen, mutta ei pidempään.

”Kantelu kuulostaa liiankin negatiiviselta. Haluamme viranomaisten pysähtyvän ja tekevän tarkistuksen”, sanoo Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven puhelinhaastattelussa.

”Pienemmissä mediasegmentissä valtion rahoittamalla Ylellä on erittäin suuri rooli. Yleä rakastetaan, mutta meille on tärkeää tietää, mitkä pelisäännöt tarkalleen ovat kussakin segmentissä. Myös omat investointipäätöksemme riippuvat siitä.”

Duinhovenin mukaan yhtiön pyyntö kohdistuu nimenomaan näihin mahdollisesti päällekkäisiin segmentteihin, kuten esimerkiksi oppimissisältöihin.

”Tällä ei ole mitään tekemistä journalististen elementtiemme kanssa”, hän sanoo.

Journalismin alueella Sanoma kustantaa esimerkiksi Helsingin Sanomia, Aamulehteä ja Ilta-Sanomia.

Ylen mielestä kantelu vaarantaa sen toiminnan perustan ja tulevaisuuden.

“Yle Areenan heikentäminen olisi isku – ei vain suomalaisia vaan myös kotimaisia kulttuurisisältöjä kohtaan. Se ei liioin vahvista kansallisilla markkinoilla toimivia mediayhtiöitä, vaan lisää isojen kansainvälisten toimijoiden ylivoimaa. Yle Areenan toiminnan sitominen lineaarilähetysten julkaisuun tarkoittaisi koko julkisen palvelun kuihduttamista pitkällä aikavälillä”, Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila totesi tiedotteessa torstaina.

Duinhovenin mukaan Sanoma haluaa tietää, onko suomalainen tv-sisältö alue, jonka varaan sen kannattaa tulevaisuuden investointeja tehdä. Hän sanoo, että tilaa on sekä julkiselle että yksityiselle medialle.

”Emme ole Yleä vastaan, mutta meidän on myös tehtävä päätöksiä liiketoiminnastamme, ja siihen tarvitsemme tietoa. Tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä medioita.”

Sanoma omistaa etenkin viihteestä tunnetun tv-kanava Nelosen ja on erittäin merkittävä oppimateriaalien kuten oppikirjojen kustantaja.

Yle on Suomessa merkittävä kulttuurin rahoittaja, ja tuottaa esimerkiksi dokumentteja ja kulttuurisisältöjä. Eikö Yle Areenan rajoittaminen voisi todella uhata suomalaista kulttuuria laajemminkin?

”Juuri tällainen sisältö, joka ei ole kaupallisesti kannattavaa, on sitä, johon valtion rahaa nimenomaan kannattaakin käyttää”, Duinhoven sanoo.

”Mutta jos nyt menet Yle Areenaan, siellä ei ole vain oopperaa ja korkeatasoista draamaa vaan myös sisältöä, jota kaupallinen media voisi tuottaa.”

Hänen mukaansa Sanoma ei myöskään halua rajoittaa mahdollisuutta televisiosta lähetetyn ohjelman katseluun jälkikäteen.

”Kyse on laajan sisältökirjaston rakentamisesta, ja vielä sellaisesta kirjastosta, joka pysyy saatavilla ikuisesti”, hän sanoo.

Mediankäyttö siirtyy nopeasti verkkoon, ja lineaarisen television rooli pienenee. Pitäisikö yleisradioyhtiöiden sitten rajoittua teknologisesti lähetysaikaiseen ohjelmaan?

”Meidän tehtävämme ei ole kertoa, mikä ratkaisu olisi oikea. Jätän niiden etsimisen kokonaan Ylelle. Me haluamme vain tietää, missä rajat menevät.”

Entä sitten sananvapaus? Yle on myös merkittävä journalistinen toimija ja myös Helsingin Sanomien kilpailija uutisissa.

”Toivon, että kaikista teoistani näkyy, että olen erittäin vahva sananvapauden puolustaja. Mutta uskon vahvasti myös siihen, että jokaisella on oikeus tehdä liiketoimintaa”, Duinhoven sanoo.

Hän korostaa, että yhtiön kantelua ei ole suunnattu journalismin alueelle.

Samalla hän toteaa, että sananvapaus ei voi tarkoittaa sitäkään, että julkinen mediayhtiö voisi siirtyä mille tahansa markkinalle.

”Ei voi olla niinkään, että joku, jonka ei tarvitse huolehtia tuloista, voi tulla esimerkiksi oppimismarkkinalle ja todeta, että tuotan tätä ilmaiseksi. Silloin on hyvin vaikea kilpailla.”

Ylen oman tiedotteen mukaan sen oppimissisällöt on suunnattu kaikille, eikä se tuota tai aio tuottaa koulujen opetussuunnitelman mukaista sisältöä.

Suomen valtiota kohtaan on vireillä myös aiempi Yleisradion tehtävien laajuutta koskeva kantelu, jonka on tehnyt kaupallisen median edunvalvoja Medialiitto, jonka jäsen myös Sanoma on.

Tässä kantelussa on kyse Ylen verkon tekstimuotoisten sisältöjen laajuudesta, jota Medialiitto haluaisi rajoittaa.

Asiasta on annettu hallituksen esitys, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Artikkeliin liittyviä aiheita