Martti Hetemäki: Suomesta puuttuu yksi keskeinen yritysten verokannustin, ja puute voi selittää Suomen heikkoa kasvua - Talous | HS.fi

Martti Hetemäki: Suomesta puuttuu yksi keskeinen yritysten verokannustin, ja puute voi selittää Suomen heikkoa kasvua

Keskuskauppakamarin mukaan moni yritys olisi halukas vaihtamaan tuplapoisto-oikeutensa ”kunnon” tuotekehitysvähennykseen syksyn budjettiriihessä.

”Suomi on yksi harvoja maita, joissa tällaista kannustinta ei ole”, työelämäprofessori Martti Hetemäki sanoi tuotekehitysten verovähennyksestä Keskuskauppakamarin verotilaisuudessa.

1.6. 16:02

Valtiovarainministeriön entisen kansliapäällikön Martti Hetemäen mielestä Suomen tulisi harkita yritysten tutkimus- ja tuotekehitystä (T&K) tukevan verovähennyksen käyttöönottoa.

Tuo verovähennys saattaa tulle hallituksen käsittelyyn jo syksyn budjettiriihessä.

Helsinki Graduate School of Economicsin työelämäprofessorina toimiva Hetemäki esitti näkemyksiään Keskuskauppakamarin veroselvitystä koskevassa kommenttipuheenvuorossaan tiistaina.

Professori Hetemäki on selvittänyt, että OECD-maissa erilaisten verokannustimien osuus on jo yli 50 prosenttia yritysten tekemistä T&K-panostuksista.

”Suomi on yksi harvoja maita, joissa tällaista kannustinta ei ole”, Hetemäki sanoi,

Hetemäen mukaan maailmalla on entistä enemmän tutkimusta siitä, että yritysten tuotekehityshankkeissa verokannustin toimii suoraan tukea paremmin.

Hetemäen puheenvuoro lähti siitä perushavainnosta, että Suomen verotulot voi loppujen lopuksi laskea varsin yksinkertaisella kaavalla ”veroaste kertaa bruttokansantuote eli bkt”.

Verotuloja voi puolestaan kasvattaa vain kahta kautta – joko nostamalle veroja tai ymmärtämällä, että verotulot syntyvät viime kädessä yritysten synnyttämistä arvonlisämääristä, Hetemäki muistutti.

Kun verojen nostoa usein vastustetaan, on parempi pyrkiä kasvattamaan yritysten tuottamaa arvonlisää.

Tätä arvonlisää uskotaan varsin yleisesti kasvatettavan parhaiten, jos yhtiöt panostavat riittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Suomessa T&K-menot ovat nykyisin 2,8 prosenttia bkt:sta. Se on hieman enemmän kuin OECD-maiden keskiarvo 2,5, mutta Suomi jää monesta kehittyneestä maasta.

Lue lisää: Suomi velkaantuu huimaavaa vauhtia, ja samalla tutkimukseen ja kehitykseen käytettävän rahan osuus putoaa – taantuuko Suomi hikipajaksi?

Sanna Marinin (sd) samoin kuin edellisen Juha Sipilän (kesk) hallitusten tavoitteena on ollut T&K-menojen nostaminen neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä.

Sanna Marinin hallitus päätti noin kuukausi sitten kutsua koolle parlamentaarisen työryhmän pohtimaan sitä, miten T&K-panostuksia voitaisiin Suomessa edistää.

Työryhmän jäseniä ei ole vielä nimetty.

Hetemäen mukaan Suomessa tuotekehityksen yksi ongelma on ollut se, että varsin pieni yhtiöjoukko on vastannut suuresta osasta T&K-menoista.

Kun Nokian merkitys Suomen kansantaloudessa hupeni, tilalle ei ole tullut uusia vastaavasti tuotekehitykseen sijoittavia yrityksiä, Hetemäki arvioi.

”Tarvitsisimme lisää yrityksiä T&K:n piiriin. Voiko syynä olla se, että olemme aikamoinen poikkeus OECD-maista siinä, että meillä ei ole T&K-verovähennystä?”, Hetemäki kysyi puheenvuorossaan.

Hetemäen mukaan EU-maista yli 20:ssä on jonkinlainen T&K-verovähennys.

OECD-maissa vastaava vähennys on yli 30 maalla.

Suomessakin eduskunta hyväksyi tämän vuoden alusta määrältään niin sanotun rajallisen määräaikaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksen.

Se koskee kuitenkin vain tutkimusyhteistyötä tiettyjen tutkimusorganisaatioiden kanssa, ja on määrältään rajallinen ja voimassa vuoden 2025 loppuun.

Hetemäen mukaan mahdollisesta uudesta T&K-verovähennyksestä kannattaisi tehdä yksinkertainen ja selkeä, jos hallitus sellaiseen päätyisi.

”Meillä on suhteellisesti kalliimpaa kuin muualla tehdä tuotekehitystä”, Hetemäki sanoi.

Hänen selvitystensä mukaan verovähennys näyttäisi toteutuessaan vaikuttavan enemmän pienten ja keskisuurten yritysten valmiuteen tehdä tuotekehitystyötä kuin suuriin yhtiöihin.

Perusteluna Hetemäki esitti sen, että yritysten ei tarvitse hakea tukia eikä tarvitse odottaa saavatko he tuotekehitysrahaa.

”Se tuo ennustettavuutta ja vakautta.”

Hetemäen mukaan yksi tärkeä peruste verovähennyksen käyttöönottoon on sekin, että verovähennysmallissa yritysten ei tarvitse jakaa tietojaan, jotka ne kokevat strategisesti tärkeiksi.

Näitä tietoja täytyy luovuttaa erilaisissa tukihakemuksissa.

Hetemäki kannusti yrityksiä myös käyttämään varoja enemmän jo muiden keksimien innovaatioiden kehittämistoimintaan.

Hän lainasi professori Bengt Holmströmiä, joka oli sanonut, että suomalaisten yritysten olisi usein tärkeämpää ”Imitoida ja kaupallistaa innovaatioita” kuin yrittää keksiä kaikki alusta lähtien itse.

Monessa maassa T&K-verovähennykset on tehty jopa niin, että niistä voivat hyötyä myös vielä tappiota tekevät alkuvaiheen yritykset. Tällöin verovähennys maksetaan yhtiölle verohyvityksenä, jopa suoraan rahana tilille.

Tappiollisen T&K-toimintaa harjoittavan yrityksen veronhyvitysmalli on käytössä ainakin Norjassa,Tanskassa ja Britanniassa, selviää viime syksynä tehdystä hallituksen esityksestä laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä (HE 196/2020).

”Alankomaissa malli näyttää perustuvan kokonaisuudessaan hyvitykseen” Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää kertoi HS:lle.

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää

Keskuskauppakamarin tilaisuuden lopuksi pidetyssä keskustelussa kävi ilmi, että elinkeinoelämä on jo osin ryhmittynyt kannattamaan uutta verovähennystä.

Yhtenä täkynä hankkeelle näytti olevan se, että elinkeinoelämä olisi valmis luopumaan koneiden ja laitteiden vuoteen 2025 asti jatkuvasta tuplapoisto-oikeudesta, jotka keskusta sai runnottua kehysriihessä läpi vuosille 2024–2025.

Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas tuomitsi tuolloin tuoreeltaan tuplapoistojen jatkamisen varsin suorasanaisesti.

Lue lisää: Professori Heikki Niskakangas lyttää hallituksen veroratkaisut täysin: ”Metsään meni”

Samassa yhteydessä Niskakangas tosin kritisoi myös hallituksen tuotekehityskannustintakin, ”koska kokemus on osoittanut, että verokannustin on väärä tapa lisätä tutkimusta ja tuotekehitystä”.

”Yritykset tutkivat silloin, kun on taloudellisesti järkevää lisätä tietotaitopanostuksia”, Niskakangas perusteli kantaansa.

Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas

Tuplapoisto-oikeudesta luopumista tullaan ehkä käyttämään syksyn budjettineuvotteluissa vaihtokauppatavarana verovähennystä ajettaessa.

Poistot ovat eräänlaista veronmaksun viivästyttämistä, ja matalien korkojen aikana niiden hyöty yrityksille on varsin pieni, Hetemäki selitti.

Kun taloudellinen hyöty jää näin yrityksille pieneksi, niistä luopuminen ei olisi iso asia.

Keskuskauppakamarin Kujanpää kertoi tilaisuudessa kuulleensa yrityskentältä terveiset, että yritykset ottaisivat mieluummin kunnon T&K-vähennykset kuin tuplapoistot.

Yhtenä perusteluna on se, että tuplapoistojen merkitys on lopulta investoinneista päätettäessä käytännössä pieni.

Artikkeliin liittyviä aiheita