Euroopan keskuspankki arvioi talouden elpymisen vahvistuvan tuntuvasti - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankki arvioi talouden elpymisen vahvistuvan tuntuvasti

Maaliskuussa aloitettua arvopapereiden ostamisen vauhdittamista jatketaan elpymisen turvaamiseksi.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.

10.6. 14:54 | Päivitetty 10.6. 17:36

Euroalueen talouden elpyminen voimistuu tuntuvasti tänä vuonna, arvioi Euroopan keskuspankki (EKP) torstaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessaan.

Keskuspankin mukaan merkittävä rahapoliittinen ja finanssipoliittisen elvytys ovat lisänneet kokonaiskysyntää, estäneet suuria työpaikkojen menetyksiä ja yritysten konkursseja. Lisäksi EKP katsoo, että Euroopan unionin

Uuden ennusteen perusteella euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 4,6 prosenttia ja ensi vuonna 4,7 prosenttia. Maaliskuussa keskuspankki arvioi, että talous kasvaa tänä vuonna 4,0 prosenttia ja ensi vuona 4,1 prosenttia.

Muutos on kolmen kuukauden kuluessa verraten suuri ja se vaikuttaa liki väistämättä myös Suomen talouteen, sillä tavaraviennin arvosta 40 prosenttia menee euroalueelle.

EKP arvioi myös, että Euroopan unionin elpymisrahoitus jouduttaa viime vuoden taantumasta elpymistä.

Keskeiset syyt ripeämpään elpymiseen ovat elinkeinotoiminnan ja liikkumisen rajoitusten purkaminen eri puolilla euroaluetta ja kysynnän kasvu maailmantaloudessa.

”Odotamme taloudellisen toimeliaisuuden kiihtyvän vuoden toisella puoliskolla, kun muita rajoituksia poistetaan yhä edelleen”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde lehdistötilaisuudessa.

Valoisista näkymistä huolimatta taloudessa yhä epävarmuutta, koska koronaviruspandemia ei ole suinkaan vielä ohitse.

Epävarmuuden takia keskuspankki päätti torstaina jatkaa arvopapereiden ostamista markkinoilta merkittävästi nopeammalla vauhdilla kuin vuoden alussa, jolloin euroalueen talous vielä supistui.

Vaappuneen alkuvuoden takia keskuspankki päätti jo maaliskuussa vauhdittaa ostoja varmistaakseen rahoitusolojen olevan suotuisia talouden elpymiselle.

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto ilmoitti myös olevansa valmis tarkistamaan kaikkia rahapoliittisia välineitään tarpeen mukaan, jotta inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi sen tavoitetta.

Uuden ennusteen perusteella inflaatio eli hintojen yleinen kohoaminen euroalueella kiihtyy tänä vuonna tänä vuonna 1,9 prosenttiin, mutta hidastuu ensi vuonna 1,5 prosenttiin.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaatiovauhdin on oltava hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Keskuspankki seuraa myös inflaatiopaineiden lisäksi, mutta myös pohjainflaatiota, josta on poistettu energian ja ruoan vaikutus.

Pohjainflaation keskuspankki arvioi olevan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia.

Viime vuoden maaliskuussa EKP aloitti 750 miljardin euron hätärahoituksen koronaviruspandemian taloudellisten vahinkojen torjumiseksi. Sen enimmäismäärä on sittemmin kasvatettu kahdessa erässä 1 850 miljardiin euroon.

Torstaina keskuspankki toisti arvionsa, että hätärahoitusohjelmassa arvopapereiden ostoja jatketaan ainakin ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka.

Lisäksi EKP jatkaa erillisessä ohjelmassa arvopapereiden ostamista kuukausittain 20 miljardin euron arvosta.

Saksalaisen liikepankin Commerzbankin pääekonomisti Jörg Krämer arvioi torstai-iltana katsauksessaan, että EKP tuskin edes vihjaa lähikuukausina arvopapereiden ostojen vähentämisestä.

Pääjohtaja Lagarde puolestaan korosti lehdistötilaisuudessa, että talouskasvulle suotuisien rahoitusolojen turvaaminen on välttämätöntä epävarmuuden vähentämiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi.

Ostamalla arvopapereita markkinoilta keskuspankki lisää rahan tarjontaa.

Arvopapereiden myyjiä ovat pankit ja sijoittajat, jotka saavat vastikkeeksi keskuspankkirahaa. Sen turvin ne voivat lisätä muita sijoituksiaan ja kasvattaa lainanantoaan yrityksille ja kotitalouksille.

Mittavien arvopaperiostojen keskipisteessä ovat eurovaltioiden joukkolainat. Niitä ostamalla keskuspankki pitää myös huolta, että etenkään raskaasti velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinta markkinoilta ei kallistu.

Valtioiden on pääjohtaja Lagarden mukaan pidettävä myös huolta taloudellisista uudistuksissa, joista avainasemassa ovat työn tuottavuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja uuden tekniikan laaja-alainen hyödyntäminen.

Artikkeliin liittyviä aiheita