Suomessa vain harva painaa huippupitkää työviikkoa, mutta työ läikkyy helposti vapaa-ajalle – näissä ammateissa on Suomen pisimmät työviikot - Talous | HS.fi

Suomessa vain harva painaa huippupitkää työviikkoa, mutta työ läikkyy helposti vapaa-ajalle – näissä ammateissa on Suomen pisimmät työviikot

Palkansaajista keskimäärin pisimmät työviikot on vähittäis- ja tukkukaupan johtajilla.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien keskimääräinen viikkotyöaika on 39,2 tuntia.

11.6. 16:23

Vain harva suomalainen painaa erityisen pitkää työviikkoa. Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietojen mukaan kaikista kokoaikaisista palkansaajista 0,4 prosenttia työskenteli yli 60 tuntia viikossa. Kaikkien palkansaajien keskimääräinen viikkotyöaika on 39,2 tuntia. Tilastossa ei ole mukana yrittäjien työaikoja.

Keskimäärin pisimpiä työviikkoja tekevät johtajat. Johtajien pääryhmässä toimi vuonna 2020 yhteensä 69 000 palkansaajaa, joiden keskimääräinen säännöllinen työaika oli 43,7 tuntia.

Pisin keskimääräinen säännöllinen työaika oli vähittäis- ja tukkukaupan johtajilla, 45,1 tuntia viikossa. Toimitusjohtajat ja pääjohtajat työskentelivät puolestaan 44,8 tuntia viikossa. Teollisuuden tuotantojohtajien sekä kaivos-, rakennus- ja jakelujohtajien keskimääräinen viikkotyöaika oli 44 tuntia. Keskimäärin 44 tuntia viikossa työskentelivät myös tieto- ja viestintäteknologiajohtajat.

Myös kuljetusalalla tehdään pitkää päivää. Kuljetustyöntekijöiden keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika oli 42,7 tuntia. Sitäkin pidempää työviikkoa tekevät yhdistetyn maanviljelyn ja eläintenkasvatuksen harjoittajat, joiden keskimääräinen työaika oli 43,5 tuntia viikossa.

Myös lääkäreiden noin 42 tunnin työaika on pisimpien joukossa, kuten myös yliopisto- ja korkeakouluopettajien viikkotyöaika, joka on vähän alle 42 tuntia.

Tilastokeskuksen yliaktuaarin Pertti Taskisen mukaan säännöllinen työaika ei kuitenkaan välttämättä kerro kaikkea.

”On esimerkiksi mahdollista, että joissakin töissä on hankala hahmottaa säännöllistä työaikaa, mikäli työ leviää epäsäännöllisesti vapaa-ajan reviirille. Työn läikkyminen vapaa-ajalle tuntuu olevan Suomessa varsin yleistä muuhun Eurooppaan verrattuna”, Taskinen kirjoittaa Tieto & Trendit -blogissa.

Taskisen mukaan työaika on helpompi mitata silloin, kun se tehdään muualla kuin kotona. Tilastokeskuksen tiedot perustuvat työntekijöiden itsensä ilmoittamiin käsityksiin säännöllisestä työajasta samassa yhteydessä, kun heidän työmarkkina-asemansa määritellään työvoimatutkimuksessa.

”Näissä luvuissa on mukana ainoastaan kokoaikatyötä tekevät, ja ne koskevat päätyötä. Sivutyöt luonnollisesti lisäävät sivutöitä tekevien kokonaistyöaikaa”, Taskinen huomauttaa blogikirjoituksessaan.

Artikkeliin liittyviä aiheita