Suomessa on jo nyt tuhansia koulutettuja maahanmuuttajia, joille työpaikkojen ovet eivät aukea: Diplomi-insinööriksi valmistunut Perez Okah työskenteli kaksi vuotta siivoojana - Talous | HS.fi

Suomessa on jo nyt tuhansia koulutettuja maahanmuuttajia, joille työpaikkojen ovet eivät aukea: Diplomi-insinööriksi valmistunut Perez Okah työskenteli kaksi vuotta siivoojana

Koulutettujen maahanmuuttajien työnvälitykseen erikoistuneen Pointer Potentialin rekisterissä on 3 000 koulutettua maahanmuuttajaa. Työmarkkinoiden iso mysteeri on, miksi heidän on vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä.

Diplomi-insinööri Perez Okah (vas.) juttelee esimiehensä, Rauten suunnittelupäällikön Ari-Pekka Tiusasen kanssa. Lappeenrannan LUT:ssä opiskellut Okah joutui etsimään pitkään oman alan töitä ennen kuin tärppäsi.

3.9. 2:00 | Päivitetty 3.9. 9:28

”Esite ratkaisi. Kun näin sinisen järven ja yliopistoalueen vihreät nurmikot, ajattelin, että tänne minun on päästävä”, sanoo Perez Okah.

Viisi vuotta sitten hän etsi ulkomaista yliopistoa, jossa voisi suorittaa kone­tekniikassa diplomi-insinöörin tutkinnon ja saada sen jälkeen töitä.

Okah oli valmistunut Kamerunin katolisesta yliopistosta konetekniikan kandidaatiksi. Työmahdollisuudet levottomuuksien raastamassa kotimaassa olivat heikot.

Okah olisi saanut stipendin myös yhdysvaltalaiseen yliopistoon mutta valitsi Lappeenrannan LUT:n.

”Otin tietysti myös selvää, että siellä on tasokas konetekniikan opetus. Setäni oli siellä silloin opettajana, joten hän osasi suositella yliopistoa.”

Nyt Okah on ollut neljä kuukautta töissä Rautella Nastolassa. Yhtiö valmistaa vanerin ja kertopuun valmistuksessa käytettäviä koneita. Työ on juuri sitä, mihin Okah on saanut koulutuksen: koneiden suunnittelua.

Ennen Rauten tarjoamaa mahdollisuutta Okah mietti pari vuotta, mikä ihme hänessä on vikana. Suomalaiset, opinnoissa heikommin menestyneet kurssikaverit saivat alan yrityksistä kesätöitä ja pääsivät tekemään diplomityönsäkin yrityksiin.

”Moni sai vakinaisen työpaikan jo ennen valmistumista. Heille jopa soitettiin yrityksistä ja pyydettiin töihin.”

Okahin ja monen muun ulkomaisen opiskelijan tilanne oli toinen. Okah haki lukuisia korkeaa koulutusta vaativia työpaikkoja jo opiskeluaikana, muualtakin kuin omalta alalta. Tulos oli pyöreä nolla.

Töissä hän silti kävi ja oli käynyt lähes koko opiskeluajan: siivoamassa Lassila & Tikanojalla.

Ensimmäisenä opiskeluvuonna asumisen kustansivat Saksassa asuva isosisko ja Lappeenrannassa asuva setä, mutta sen jälkeen Okah hankki vuokra- ja ruokarahat siivoamalla.

Sitä työtä hän jatkoi myös valmistumisen jälkeen.

”Se oli henkisesti todella raskasta. Lähdin Kamerunista ajatellen, että menestyisin. Sain hyvän koulutuksen, ja tämä oli lopputulos. Itsetuntoni alkoi olla todella matalalla.”

Perez Okah odottaa jo talvea ja hiihtämistä. ”Viime tammikuussa laskettelin ensimmäistä kertaa Ylläksellä, ja sen jälkeen kävimme mäessä Lappeenrannan lähellä joka viikonloppu.”

Samaan aikaan työllisyysasiantuntijoiden seminaareissa pohditaan, miten Suomeen houkuteltaisiin koulutettuja maahan­muuttajia, ja puhutaan osaajien työvoima­pulasta.

”Eikö meidän kannattaisi ensin työllistää jo Suomessa asuvat osaajat?” kysyy Pointer Potential -yrityksen toimitusjohtaja Johanna Korpia.

Pointer Potential perustettiin puolitoista vuotta sitten ruotsalaisen sisaryrityksen vanavedessä. Yritys on erikoistunut Suomessa asuvien korkeakoulutettujen maahan­muuttajien rekrytointiin.

Korpian työtä on saada suomalaiset yritykset ja Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset osaajat kohtaamaan. Ongelman on pakko olla ainakin osin tietämättömyydessä ja asenteissa.

”Meidän rekisterissämme on 3 000 korkeakoulutettua maahanmuuttajaa, joista suurin osa ei ole koulutustaan vastaavassa työssä. Meiltä löytyy insinöörejä, kemistejä, juristeja, henkilöstöhallinnon osaajia, koko akateemisten ammattien kirjo”, Korpia sanoo.

”Monen kansainvälisen yrityksen pääkonttoritoiminnot ovat itse asiassa yllättävän supisuomalaisia.”

Korpian mukaan Perez Okahin tarina on yllättävän tyypillinen. Moni Suomessa opiskellut maahanmuuttaja jumittuu valmistumisen jälkeen siivoojaksi tai taksinkuljettajan töihin, koska koulutusta vastaava työura ei jostain syystä aukea.

Suomessa on monia hyvin kansainvälisiä yrityksiä. Luulisi, että niissä ei-suomalaisiin työntekijöihin suhtauduttaisiin avoimesti.

Korpia onkin koko ajan yhteydessä erityisesti vientiyrityksiin – sellaisiin, joissa pärjää yleensä englannilla. Silti työpaikkojen löytäminen on vaikeaa.

”Monen kansainvälisen yrityksen pääkonttoritoiminnot Suomessa ovat itse asiassa yllättävän supisuomalaisia. Käytännön rekrytoinneissa suomalainen Antti tai Leena menee jostain syystä ulkomaalaistaustaisen hakijan edelle, vaikka pätevyys olisi paperilla heikompi.”

Eteneminen on siis ollut vielä hidasta, mutta Korpia uskoo, että muutos asenteissa tulee olemaan väkisinkin nopeaa.

”Suomi kansainvälistyy vauhdikkaammin kuin monet yritykset ovat tajunneet. Pää­kaupunki­seudulla joka kolmas työnhakija tulee olemaan maahan­muuttaja­taustainen jo vuonna 2030.”

Perez Okah on yksi niistä viidestätoista korkeakoulutetusta maahanmuuttajasta, jotka Pointer Potential on tämän vuoden aikana työllistänyt.

”Tutustuin viime vuoden lopulla suomen kielen kurssilla intialaiseen ystävään, joka vinkkasi minulle Rauten paikasta, kun kerroin, mitä olin opiskellut. Laitoin hakemuksen heti sisään, ja Johanna [Korpia] soitti minulle seuraavana päivänä”, Okah kertoo.

Syksyllä hän oli lopettanut siivoustyön ja päättänyt panostaa suomen kielen opintoihin. Okah uskoo, että kielitaidottomuus on ollut yksi keskeinen syy, miksi hän on jäänyt työnhaussa paitsioon.

”Suomen kielen osaamisen merkitystä työelämässä ei voi liikaa korostaa.”

”Yliopistossa on niin helppo tulla toimeen englannilla, että suomen kielen opiskelu helposti jää. Mielestäni sen pitäisi olla pakollista. Rautellakin monet tärkeät dokumentit ovat vain suomeksi, vaikka ihmiset puhuvat englantia. Suomen kielen osaamisen merkitystä työelämässä ei voi liikaa korostaa.”

Lue lisää: Suomi koulutti neljä ulko­maalaista huippu­osaajaa, sitten he kaikki lähtivät

Pointer Potential helpottaa työnantajien päätöstä sillä, että työntekijät voivat olla ensin vuoden ajan Pointer Potentialin palkkalistalla eli käytännössä vuokratyöntekijöitä.

Pakettiin kuuluu myös työntekijöiden tukeminen ensimmäisen vuoden aikana. Suomalainen hyvin itsenäinen ja itseohjautuva tapa tehdä töitä on Korpian mukaan monissa kulttuureissa vieras.

”Mentorointi on ollut tosi hyödyllistä. Työkulttuuri on täällä hyvin toisenlainen kuin Kamerunissa. Siellä kun pomo puhuu, sinä kuuntelet ja pitää miettiä tarkkaan, mitä uskaltaa kysyä. Aluksi ajattelin, että täälläkin on niin, mutta Johanna vakuutti, että aina pitää kysyä, jos jotain ei tiedä”, Okah sanoo.

Keskusteleva ja epämuodollinen johtamistapa on ollut muutenkin uusi ja myönteinen kokemus.

”Rakastan tätä työtä ja todella haluaisin jatkaa Rautella tämän vuoden jälkeenkin. Nyt vain keskityn tekemään parhaani, jotta se olisi mahdollista.”

Maassa jo asuvien maahanmuuttajien lisäksi Suomessa tarvitaan asiantuntijoiden mukaan myös varta vasten ulkomailta houkuteltuja osaajia niille aloille, joilla on pulaa työvoimasta.

”Tarvitsemme sekä täällä jo olevan kansainvälisen osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä että uusia osaajia ulkomailta. Monilla aloilla on jo nykyisellään akuutti pula oikeanlaisesta osaamisesta”, sanoo johtava asiantuntija Elina Nurmi Helsingin kaupungilta.

Kaupunki on kehittänyt palveluja, joiden avulla työntekijöiden ja heidän perheidensä asettuminen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi.

Yksi tärkeä osa on se, että Suomeen tulijoiden puolisot saadaan kotiutumaan ja töihin.

”Kokemuksen ja erilaisten selvitysten perusteella tiedämme, että jos puoliso ei viihdy eikä työllisty, perheen todennäköisyys muuttaa pois maasta kasvaa”, Nurmi sanoo.

Hänen mukaansa monien tulijoiden puolisot ovat kokeneita ammattilaisia kysytyillä aloilla. Silti työnhaku Suomessa ei välttämättä ole helppoa.

”Intiassa hakijoilta kysytään hyvin teknisiä asioita. Täällä ollaan kiinnostuneempia siitä, minkälainen olet ihmisenä ja miksi sopisit juuri hakemaasi työhön.”

Intialainen Nilima Nerpagare päätti miehensä kanssa jo kymmenen vuotta sitten, että he haluaisivat asettua Suomeen. Nerpagare löysi helposti töitä sen jälkeen kun oli saanut valmennusta suomalaisiin työnhakukäytäntöihin.

Nilima Nerpagare ja hänen miehensä tulivat ensimmäistä kertaa Suomeen kymmenen vuotta sitten. Nerpagaren mies teki töitä suomalaisen it-yhtiön asiakkaana olleen suuren pohjoismaisen pankin projektissa.

Myös Nerpagare oli ollut Intiassa töissä samassa yrityksessä. Hän on koulutukseltaan mikrobiologi mutta on ollut aina töissä it-alalla.

”Silloin päätimme, että haluaisimme asettua Suomeen ja haluaisimme, että lapsemme kävisivät koulunsa Suomessa. Mieheni projekti kuitenkin loppui, ja palasimme Intiaan vuotta myöhemmin.”

Marraskuussa 2018 Nerpagaret muuttivat jälleen Suomeen. Mies oli saanut töitä suoraan suomalaisesta pankista. Nerpagare alkoi odottaa pariskunnan kaksosia.

Äitiysvapaiden jälkeen viime syyskuussa hän alkoi etsiä töitä. Työhakemukset eivät tuottaneet tulosta, vaikka Nerpagare pääsi haastatteluihinkin asti.

”Työn hakeminen oli muuttunut kymmenessä vuodessa. Nyt tarvitaan Linkedin-profiili ja suosituksia. Suomessa arvostetaan muutenkin erilaisia asioita. Intiassa hakijoilta kysytään hyvin teknisiä asioita. Täällä ollaan kiinnostuneempia siitä, minkälainen olet ihmisenä ja miksi sopisit juuri hakemaasi työhön.”

Lue lisää: Vieraskynä: Asiantuntijoiden maahan­muuttoa Suomeen on sujuvoitettava

Nerpagaren mies huomasi Facebookissa Suomeen töihin tulleiden puolisoille suunnatun Helsingin kaupungin hankkeen, jonka yksi osa on työnhakuvalmennus. Se alkoi viime tammikuussa.

”Meille järjestettiin ryhmävalmennus. Mutta erityisen hyödyllinen oli Mazhr-yhtiön digitaalinen työkalu, joka kartoitti vahvuuksiani työelämässä. Se auttoi ymmärtämään omia kykyjäni ja taitojani ja muotoilemaan sen paperille. Se oli todella nopea ja strukturoitu tapa selvittää, minkälaiseen työhön minun kannattaisi hakea”, Nerpagare sanoo.

Asiat käytiin vielä läpi kahdessa Mazhrin järjestämässä yksilövalmennuksessa, joissa valmentaja antoi konkreettisia ohjeita työnhakuun esimerkiksi siitä, miten kannattaa tiivistää oma osaaminen ja se, minkälainen työyhteisön jäsen on.

Tai siitä, että pitää hankkia suosituksia vanhoilta työkavereilta ja pyytää palautetta haastatteluista, jotka eivät johtaneet työpaikkaan.

Ja että kannattaa ottaa selvää hakukohteena olevan yrityksen toiminnasta, toimialasta ja kilpailijoista perin pohjin ennen haastattelua.

”Hain töitä huhtikuussa ja pääsin heti haastatteluihin. Suomalaisen tietoturvayhtiön työhönottaja tarjosi työpaikkaa suoraan haastattelun jälkeen. Työ liittyi mobiili­sovellusten salasana­hakkeroinnin estämiseen”, Nerpagare sanoo.

Hän oli epävarma siitä, jatkuisiko työ koeajan jälkeen. Kun toinen Nerpagarea haastatellut yhtiö, kansainvälinen terveysteknologian valmistaja, tarjosi heinäkuussa vakituista paikkaa laadun­varmistus­insinöörinä, hän otti sen vastaan.

Puolisoiden työhönvalmennusohjelma on toiminut kaiken kaikkiaan hyvin. Mazhrin valmennuksiin osallistuneista 104 työn­hakijasta 35 on tähän mennessä saanut työn tai opiskelu­paikan.

Kaiken kaikkiaan ohjelmaan on osallistunut jollain tavalla noin 150 puolisoa.

”Töissä on joustavampaa kuin Intiassa. Esimerkiksi työajat voi sovittaa lasten hoitoaikojen mukaan ja neuvolassa voi käydä kesken työpäivän”, Nilima Nerpagare sanoo.

Nerpagaren perhe on hyvin tyytyväinen.

”Olin aika alamaissa äitiysloman jälkeen. Olin niin kiireinen kaksosten kanssa, etten ehtinyt tutustua ihmisiin. Nyt olen tutustunut moniin, joiden kanssa voin jakaa ajatuksia. Töissä on joustavampaa kuin Intiassa. Esimerkiksi työajat voi sovittaa lasten hoitoaikojen mukaan ja neuvolassa voi käydä kesken työpäivän.”

Kaksivuotiaat kaksoset ovat suomalaisessa päiväkodissa ja oppivat hyvää vauhtia kieltä.

”Minäkin olen oppinut heiltä monia sanoja. Suomalaisesta ruoasta he pitävät paljon enemmän kuin intialaisesta.”