Suklaapatukoita ja karkkipusseja voi tunkea taskuun tai heittää aidan yli, mutta lasku seuraa perästä – R-kioski lainasi Amazonilta konseptin uuteen kioskiinsa - Talous | HS.fi

Suklaapatukoita ja karkkipusseja voi tunkea taskuun tai heittää aidan yli, mutta lasku seuraa perästä – R-kioski lainasi Amazonilta konseptin uuteen kioskiinsa

R-kioski on lainannut myyjättömän kioskin konseptin Amazonilta, jolla on samankaltaisia myymälöitä Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Toimitusjohtaja Teemu Rissanen kulkee myyjättömään R-kioskiin portista, joka aukeaa puhelimeen ladatun sovelluksen avulla. Samankaltaisia kioskeja on jo muun muassa Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

18.10. 2:00 | Päivitetty 18.10. 7:21

”Mistä se tiesi, mitä mä otin?”

”Ne vain ilmestyivät mun ostoskoriin. Hämmentävää!”

Opiskelijat Marianne Pajuvesi ja Ella Luostari ihmettelivät tiistaina ääneen R-kioskin uutta palvelua Viikin kampuksella Helsingissä.

R-kioski Go! on Suomen ensimmäinen myyjätön kioski. Kyse ei ole mistään itsepalvelukassasta, vaan käytössä on monimutkaista teknologiaa.

Lukuisat kamerat ja älyhyllyt seuraavat tarkasti, mitä tuotteita asiakas kerää mukaansa. Hyllyltä napattujen tuotteiden tiedot ilmestyvät puhelimen näytölle ilman skannauksia tai näpyttelyjä.

Jos asiakas tulee katumapäälle ja panee tuotteen takaisin hyllyyn, järjestelmä tunnistaa senkin. Tuote häviää virtuaalisesta ostoskorista.

Ostokset voi tarkistaa portilla, mutta halutessaan kioskista voi vain kävellä ulos ostosten kera. Järjestelmä veloittaa kioskista poistuvan asiakkaan automaattisesti.

Systeemiä ei voi huijata: suklaapatukoita ja karkkipusseja voi tunkea taskuun tai heittää aidan yli, mutta veloitus seuraa perästä.

Ella Luostari ja Marianne Pajuvesi valitsivat tuotteita R-kioski Go!:n älyhyllyiltä. ”Yllättävän helppoa oli”, Pajuvesi kommentoi.

Täysin aukottomasti ei järjestelmä vielä toimi.

Kyse on luultavasti kurjasta sattumasta, mutta juuri toimittajan ja valokuvaajan kokeillessa palvelua siinä ilmenee ongelmia. Toimittajan ostoksia järjestelmä lakkasi tunnistamasta, kuvaajaa taas veloitettiin portilla, vaikka hänellä ei ollut tuotteita mukana.

Pulmatilanteessa kioskista voi soittaa palvelunumeroon, jossa autetaan ympäri vuorokauden.

Myyjättömään R-kioskiin päästäkseen täytyy ladata sovellus, lisätä sinne pankkikortin tiedot ja skannata itsensä sisälle.

R-kioskin toimitusjohtajan Teemu Rissasen mukaan Viikin kampuksen myyjätön kioski on ”koelaboratorio”. Paikka on konseptin toimivuuden testaamiseksi ihanteellinen, sillä opiskelijat ovat omaksumiskykyisiä ja alue on turvallinen, Rissanen sanoo.

Ruotsissa on jo kaksi myyjätöntä sisarketju Pressbyrånin kioskia, ja Amazonilla on samankaltainen palvelu Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Lähitulevaisuudessa myyjättömiä kioskeja voisi kuvitella esimerkiksi sairaaloihin tai toimistorakennuksiin, Rissanen sanoo.

R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen.

”Tarkoitus ei ole syrjäyttää kauppiaita vaan tarjota palvelua sellaisissa paikoissa, missä myynti ei ole riittävän suurta normaalille Ärrälle, mutta tarvetta kuitenkin esiintyy”, Rissanen sanoo.

Myyjättömissä kioskeissa ei myydä ikärajallisia tuotteita, kuten alkoholia, tupakkaa tai Veikkauksen palveluja.

Uuden myyjättömän ärrän kauppias on Tayyab Ijaz, jolla on myös Kalliossa sijaitseva R-kioski.

”Mielestäni tämä on mukava konsepti. Halusin lähteä heti mukaan, kun kuulin tästä”, Ijaz kertoo.

Aamuisin joku Ijazin työntekijöistä käy Viikin kampuksella esimerkiksi paistamassa paistotuotteita ja täyttämässä kahvikoneet. Päivällä joku käy tarkistamassa paikan ja illalla vielä siistimässä ja valmistelemassa seuraavaa päivää.

Yli satavuotias R-kioski on suomalaisille tuttu brändi. Alun perin rautatieasemien lehti- ja kirjakauppoina aloittanut ketju siirtyi kymmenisen vuotta sitten Helsingin Sanomat omistavan Sanoman omistuksesta norjalaisen Reitan Conveniencen alle.

Saman yhtiön alla toimivat muun muassa Pohjoismaissa 7-eleven ja Pressbyrån.

Kauppias Tayyab Ijaz ja toimitusjohtaja Teemu Rissanen esittelevät ostosten tekemistä R-Kioski Go!:ssa.

R-kioskit toimivat enimmäkseen franchising-periaatteella. Vajaa 90 prosenttia kioskeista on yrittäjävetoisia. Tällä hetkellä ärriä on eri puolilla Suomea 465.

Kioskilukumäärä elää, sillä uusia kioskeja avataan jatkuvasti ja toisia joudutaan sulkemaan.

Aika ajoin puhutaan R-kioski-yrittäjien huonoista oloista, konkursseista ja veloista. Vuonna 2018 kymmenen entistä yrittäjää haastoi konsernin oikeuteen, sillä heidän mielestään ketju oli antanut harhaanjohtavaa tietoa liikepaikkojen myynneistä, eivätkä yrittäjät voineet vaikuttaa liiketoimintaansa. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Rissanen vastaa siihen, että ärräyrittäjyys ei sovi kaikille. Hän huomauttaa, että R-kioskissa on satoja tyytyväisiä yrittäjiä, ja ketju myös tukee yrittäjiä, jos esimerkiksi heidän kioskinsa kohdalle osuu bisnestä hankaloittavia rakennustöitä.

Takavuosina ärrien valtti oli se, että ne olivat pidempään auki kuin ruokakaupat. Kauppojen aukiolojen vapauduttua tuo valtti on menetetty. Vuosina 2019 ja 2020 ketjun liiketoiminta on ollut kokonaisuudessaan tappiollista.

Rissanen toteaa, että aukiolojen vapautuminen oli tervetullutta kilpailun lisääntymisen takia, vaikka maidon myynti sunnuntaisin onkin ärrillä vähentynyt.

”Kauppojen aukiolon vapautuminen vaikutti aikanaan tuloksiin, mutta viime vuosina merkittävät selittävät tekijät ovat kyllä olleet kertaerät sekä koronapandemia, jolloin olemme myös tukeneet kauppiaita tarvittaessa. Suomessa kun valtiovalta ei yrittäjiä merkittävissä määrin ole tukenut, toisin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.”

Mikä siis pitää ärrät pinnalla?

Relevantit palvelut, Rissanen sanoo. Yhdellä kioskilla voi olla monta tehtävää, kun siellä ladataan matkakortteja, haetaan syötävää, noudetaan passeja, tavataan naapuruston väkeä kahvin merkeissä ja käytetään Postin palveluja.

”Palvelu on top of the class, ja asiointi on mukavaa ja nopeaa”, Rissanen toteaa.

”Aika on rajallinen resurssi, ja meidän tehtävämme on helpottaa asiakkaiden arkea ja piristää päivää. Kun siihen pystymme, meillä on tulevaisuutta.”

Kahvi, hodari ja pulla muodostavat merkittävän osuuden kioskiketjun tuloista. Rissanen ei suostu kertomaan, kuinka ison osan myynnistä kahvi kattaa, mutta toteaa, että Suomi pyörii kahvin voimalla.

Pandemia on kurittanut osaa kioskeista, osalla taas on mennyt erittäin hyvin. Kioskin sijainti on vaikuttanut paljon, sillä myynti perustuu ihmisten liikkumiseen. Rautatieasemilla ja lentokentällä on ollut hiljaista, mutta taajamissa on saattanut olla hyvinkin vilkasta.

”Nyt näkyy jo valoa tunnelin päässä. Iso hatunnosto kauppiaille, jotka ovat palvelleet asiakkaita etulinjassa vaikeiden aikojen läpi”, Rissanen sanoo.

Myyjätönkin kioski vaatii henkilökunnan ajoittaista läsnäoloa, esimerkiksi paistotuotteiden paistamista ja hyllyttämistä varten.

Ijaz kertoo, että Kalliossa riitti väkeä myös pandemian aikana. Ruokamyynti kasvoi, kun kotoa työskentelevät tulivat hakemaan lounasta ärrältä.

Hän toteaa, että R-kioskin brändi on se, mikä pitää kioskit toiminnassa.

”Asiakas tietää, mitä hän saa, kun hän tulee ärrälle. Meidänkin asiakkaista varmaan puolet ovat tuttuja vakioasiakkaita, jotka kävelevät muiden lähikauppojen ohi tullakseen meille.”

Uuteen myyjättömään kioskiin ei kuitenkaan kävellä noin vain sisään. Kioskin ympärillä on aita ja portti, josta pääsee läpi vain puhelimeen ladatun sovelluksen avulla.

Sovelluksen lataaminen ja käyttöönotto osoittautuikin prosessin hankalimmaksi askeleeksi.

Opettajakollegat Pia Fransman ja Ulla Joki kohtasivat toisensa pitkästä aikaa ja päättivät mennä yhdessä kahville.

Joen puhelin ”veteli viimeisiä”, eikä sovelluksen lataaminen onnistunut. Fransman taas epäröi pankkitietojen luovuttamista.

Lopulta he päättivät mennä sumpille läheiseen Prismaan.

”Kerran eläessään haluaisi käydä Ärrällä, eikä sitten saakaan kahvia. Meinaa mennä tunteisiin”, Fransman toteaa.

”Mutta en ole mitenkään digivastainen. Huomenna olen varmaan jo sitä mieltä, että tämä on hyvä juttu”, hän lisää.

Artikkeliin liittyviä aiheita