Moni suomalainen on kartuttanut varallisuuttaan korona-aikana – HS:n laskurit kertovat, miten sinun varasi vertautuvat muihin kansalaisiin - Talous | HS.fi

Moni suomalainen on kartuttanut varallisuuttaan korona-aikana – HS:n laskurit kertovat, miten sinun varasi vertautuvat muihin kansalaisiin

Varallisuuserot ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina. HS:n laskureilla voit verrata varallisuuttasi muiden suomalaisten varallisuuteen.

Suomalaisten varallisuus on pitkälti asuntovarallisuutta.

17.10. 15:31

Moni suomalainen on pystynyt kartuttamaan varallisuuttaan koronapandemian aikana, kun kulutusmahdollisuudet ovat vähentyneet. Viime vuonna kotitalouksien säästämisaste nousi korkeimmilleen sitten 1990-luvun alun pankkikriisin.

”Koronavuosi on ollut poikkeuksellinen, sillä harvoin yhdessä vuodessa tapahtuu suuria muutoksia. Kun nyt osa ihmisistä on ikään kuin pakotettu säästämään, se on hieman yllättäen vaurastuttanut suomalaisia”, sanoo Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.

Kuinka varakas olet muihin suomalaisiin verrattuna? Tämän jutun lopussa olevilla laskureilla voit verrata oman kotitaloutesi varallisuuttasi muiden kotitalouksien varallisuuteen.

Säästötilien lisäksi ihmiset ovat laittaneet rahojaan rahastoihin ja osakkeisiin. Myös asuntomarkkinoilla on ollut vilkasta.

”Säästämisen ja sijoittamisen trendi on ollut olemassa jo ennen koronapandemiaa. Tässä ei ole kyse vain korona-ajan ilmiöstä, mutta on kiinnostavaa nähdä, kuinka voimakkaana trendi jatkuu, kun kulutusmahdollisuudet palautuvat”, Mikkonen sanoo.

Keskuspankit ovat elvyttäneet taloutta muun muassa pumppaamalla markkinoille ennätyksellisen halpaa rahaa ja pitämällä korot matalalla. Tämä johti pörssikurssien huimaan nousuun, joka on näkynyt myös suomalaisten varallisuudessa.

”Rahoitusvarallisuuden osuus suomalaisten varallisuudesta on selvästi asuntovarallisuutta pienempi, mutta rahoitusvarallisuudessa muutokset ovat verrattain isoja. Niinpä nimenomaan rahoitusvarallisuuden nopea kasvu on kasvattanut korona-aikana myös kotitalouksien varallisuutta”, summaa Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.

Pitkällä aikavälillä varallisuuserot ovat Suomessa kasvaneet. Sitä, millainen vaikutus koronapandemialla on varallisuuseroihin, ei vielä tiedetä varmasti.

Lue lisää: Suomen varallisuuserot kasvavat ja vauraus keskittyy rikkaimman väestön käsiin – grafiikka näyttää kehityksen nopeuden

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa osa vastaajista kaikissa tuloluokissa kertoi pystyneensä säästämään rahaa pandemian aikana. Mutta vaikka osa pienituloisista on pystynyt laittamaan rahaa säästöön, niin suurituloiset ovat pystyneet säästämään vielä enemmän.

”Siinä mielessä voi ajatella, että koronapandemia on lisännyt varallisuuseroja”, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Lähi-Tapiolan teettämän kyselyn mukaan joka kymmenes kotitalous on pandemian aikana käyttänyt säästöjään tai velkaantunut.

Suomalaisten varallisuus on pitkälti asuntovarallisuutta. Varallisuuseroja selittää myös se, että asuntojen hinnat vaihtelevat alueittain.

”Koronapandemiaan liittyvien ilmiöiden kuten etätöiden yleistymisen myötä asuntojen hinnat ovat nousseet entistä useammalla alueella. Siten entistä useampi omistusasuja on vaurastunut ainakin paperilla”, Säästöpankin Mikkonen arvioi.

Wilska pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana sitä, että suomalaiset vaurastuvat. Varallisuuserotkin ovat toistaiseksi Suomessa maailmanlaajuisesti tarkasteltuna pieniä.

Suurimmat riskit liittyvät hänen mukaansa ikäluokkien välisiin tuloeroihin. Nyt suurin nettovarallisuus on 65–74-vuotiailla.

”Nuoremmissa ikäluokissa toiset perivät merkittäviä omaisuuksia ja toiset eivät. Jos nuoret, joilla ei ole tiedossa perintöä, eivät pääse varallisuuteen kiinni, silloin on riski varallisuuserojen kumuloitumiseen”, Wilska sanoo.