Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan - Talous | HS.fi

Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan

Sähkön hinta on ollut tänä syksynä välillä kymmenkertainen viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna. Milloin tulee vastaan teollisuuden kipuraja? Toistaiseksi teollisuuden sähkön­käyttö ei ole juuri reagoinut koviin hintoihin.

UPM on Suomen suurimpia sähkön tuottajia ja käyttäjiä. Kuvassa UPM:n Kaukaan-tehtaat Lappeenrannassa.

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 6:19

Sähkö on ollut tänä syksynä hyvin kallista. Kun viime vuonna sähkö maksoi sähköpörssissä keskimäärin alle kolme senttiä kilowattitunnilta, viime viikolla sähkön keskimääräinen hinta oli lähes 10 senttiä kilowattitunnilta.

Sähkön hinta on ollut tänä syksynä välillä kymmenkertainen viime vuoden keskimääräiseen hintaan verrattuna.

Sähkön hinta myös vaihtelee nyt hurjasti. Esimerkiksi viime viikolla perjantain vastaisena yönä kilowattitunti maksoi vain 0,2 senttiä, mutta maanantaina illansuussa hinta kipusi jo 28 senttiin.

Kallis sähkö tuntuu kuluttajien sähkölaskussa, mutta erityisen paljon se kurittaa runsaasti sähköä käyttävää teollisuutta.

Milloin tulee vastaan kipuraja eli esimerkiksi Outokumpu alkaa harkita terästehtaan tuotannon supistamista tai metsäyhtiöt alkavat sulkea paperikoneita?

Outokumpu ei halua kommentoida energiapolitiikkaansa lainkaan, koska osavuosikatsauksen julkaisu lähestyy. Metsäyhtiö UPM sen sijaan suostuu kertomaan energiajärjestelmänsä toiminnasta.

UPM:n energialiiketoiminnan yritys­palveluista vastaavan johtajan Anne Särkilahden mukaan ei ole olemassa mitään tiettyä hintatasoa, jonka jälkeen jokin tehdas menisi kiinni. Toimintaa optimoidaan koko ajan suhteessa sähkön hintaan.

”Meidän isoilla tehtaillamme on kymmeniä ellei satoja prosesseja, joista osa on sellaisia, että niitä voidaan ajoittaa edullisemman sähkön aikaan. Kukin yksikkö miettii oman toiminnan lähtökohdista, milloin se on järkevää.”

Jousto saattaisi olla mahdollinen esimerkiksi mekaanista massaa puusta tekevässä kuumahierreprosessissa, joka kuluttaa paljon energiaa, Särkilahti sanoo. Hierrettä voidaan tehdä varastoon edullisen sähkön aikaan ja toisaalta seisottaa prosessia kalleimpien tuntien läpi.

Sen sijaan vaikkapa paperikoneen alas ajaminen vain sähkön hetkellisen hinnan­nousun vuoksi on epätoden­näköisempää. Koneen alasajo ja uudelleen käynnistäminen eivät suju hetkessä. Tilaukset on myös toimitettava luvatusti.

UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen.

Energian käytön hallinta on UPM:lle ja monelle muullekin teollisuusyritykselle aivan keskeinen osa liiketoimintaa. Pitkällä aikavälillä energian hinta vaikuttaa tuotannon sijoittumiseen ja investointeihin.

Isot teollisuusyritykset eivät toisaalta ole sähkömarkkinoilla aivan samassa asemassa kuin tavalliset sähkön ostajat.

Ensinnäkin UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja Fortumin jälkeen. Yhtiöllä on omaa sähköntuotantokapasiteettia yhteensä noin 1 400 megawatin eli ison ydinvoimalan verran. UPM siis myös hyötyy sähkön kalleudesta.

UPM omistaa muun muassa epäsuorasti vajaan kolmasosan Olkiluodon ydinvoimalasta ja saa vastaavan osuuden sen tuottamasta sähköstä.

Se omistaa hieman yli puolet Pohjolan Voimasta (PVO), joka puolestaan omistaa noin 60 prosenttia Olkiluodosta ja myös muuta voimantuotantoa.

PVO tuottaa noin viidenneksen Suomessa kulutetusta sähköstä.

Lisäksi UPM omistaa esimerkiksi 19 prosenttia vesivoimayhtiö Kemijoen tuotannosta ja myös suoraan vesivoimaloita.

UPM:n energialiiketoiminta myy yhtiön tuottaman sähkön markkinoille eikä suoraan omille tehtaille.

”Me optimoimme tuotantoa suhteessa markkinoihin”, Särkilahti sanoo.

UPM:n varsinaisia lopputuotteita tekevät yksiköt puolestaan päättävät oman tuotannon ja asiakkuuksien näkökulmasta, minkälaisia hintasuojauksia ne haluavat käyttää ja millä hinnalla ostaa sähköä.

Energialiiketoiminta sitten toteuttaa kauppoja sähköpörssissä yksiköiden puolesta.

UPM on myös suoraan sähkömarkkinoiden tasevastaava jäsen. Tasevastaavat sitoutuvat tuottamaan edellisenä päivänä myymänsä määrän sähköä markkinoille tai kuluttamaan edellisenä päivänä ostamansa määrän.

Kaupat seuraavan päivän sähköstä tehdään tunti kerrallaan Nordpool-sähköpörssissä. Sähköstä käydään markkinoiden osapuolten välillä kuitenkin myös päivän sisäistä kauppaa.

Jos esimerkiksi tuuliennuste ei pidäkään paikkaansa eikä tuulivoimayhtiö pysty tuottamaan lupaamaansa määrää sähköä, se joutuu ostamaan puuttuvan sähkön muilta toimijoilta.

Silloin UPM tai jokin muu pörssin jäsen voi lisätä tehoja vesivoimaloihinsa tai kenties siirtää jotain sähkösyöppöä tuotantoprosessia ja myydä tuulivoimayhtiölle sen tarvitseman sähkön.

Hinta on tietysti kovempi kuin edellisenä päivänä.

”Sähkön kuluttajat ovat myös alkaneet ottaa huomattavasti aktiivisempaa roolia päivän sisäisellä markkinalla.”

Päivän sisäisen kaupankäynnin määrä on kasvanut tuulivoiman lisäännyttyä. Tuulituotannon ennustaminen on paljon vaikeampaa kuin muun sähköntuotannon.

”Sähkön kuluttajat ovat myös alkaneet ottaa huomattavasti aktiivisempaa roolia päivän sisäisellä markkinalla”, Särkilahti sanoo.

UPM on nähnyt tässä markkinaraon. Se on kehittänyt automaattisen järjestelmän, jolla tasevastaavat sähkönkäyttäjät pystyvät optimoimaan tuotantonsa ja kulutuksensa suhteessa markkinahintaan.

Järjestelmä ehdottaa kussakin tilanteessa optimaalista toimintamallia.

”Kun puolentoista vuoden kuluttua sähkömarkkinoilla siirrytään nykyisen tunnin sijasta 15 minuutin taseselvitykseen, tilanteiden hoitaminen ilman automatisoitua järjestelmää on käytännössä mahdotonta”, Särkilahti sanoo.

UPM myy järjestelmäänsä myös muille yrityksille.

Ylipäätään sähkön voimakkaat hintaheilahtelut ovat isolle tuottajalle ja kuluttajalle ansaintamahdollisuus.

Teollisuuden sähkönkäyttö on joustanut käytännössä vähän.

Sähkön kalleuden taustalla on monia tekijöitä, kuten Euroopan yleinen energiapula ja kuivasta kesästä johtuva vesivarastojen vähyys. Hintojen raju vaihtelu johtuu kuitenkin ennen kaikkea aurinko- ja tuulivoimatuotannon kasvusta.

Tuulivoimaloiden tuotanto on vaihdellut kuluneen viikon aikana voimakkaasti.

Kovalla tuulella voimalat ovat tuottaneet sähköä suuremmalla teholla kuin ensi vuonna valmistuva Olkiluodon ydinvoimala, jonka teho on 1 600 megawattia. Heikolla tuulella tuulivoimaloiden tuotanto jäi vähäiseksi.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin käyttö­toiminnasta vastaavan johtajan Reima Päivisen mukaan teollisuuden sähkönkäyttö on joustanut käytännössä vähän, vaikka sähkön hinta on ollut ajoittain jo satoja euroja megawattitunnilta.

”Näin valtakunnan tasolta näyttäisi, että joustoja ei toistaiseksi ole juuri ollut. Isot käyttäjät ovat usein suojanneet myös sähkön hankintaa, mikä osaltaan vähentää kulutusjoustoja.”

Päivinenkin sanoo, että muutos on silti käynnissä. Kun ennen sähköntuottajat lähinnä mukautuivat sähkönkäyttäjien kysyntään, tulevaisuudessa sähkönkäyttäjät joutuvat mukautumaan sähköntuotantoon.

Fingrid vastaa sähkönsiirtoverkosta mutta myös sähköjärjestelmän tasapainosta siltä osin kuin tasevastaavat eivät sitä pysty hoitamaan.

Jos esimerkiksi ydinvoimalassa tulisi häiriö ja se jouduttaisiin irrottamaan verkosta, Fingrid käynnistäisi nopeasti tarvittavan määrän varavoimaa.

”Pystymme ottamaan käyttöön 15 minuutissa käynnistyviä kaasuturbiineita yhdellä hiiren klikkauksella”, Päivinen sanoo.

Lisäksi Fingrid on hankkinut tuottajilta ja isoilta sähkönkuluttajilta automaattisesti aktivoituvaa tehonsäätöä, joka ylläpitää sähköjärjestelmän tasapainoa joka hetki.

Nopeaa varavoimaa on niin paljon, että se pystyy hetkellisesti korvaamaan vaikka ensi vuonna valmistuvan Olkiluodon kolmos­yksikön tuotannon.

”Sen mukaan määrä on mitoitettu.”

Artikkeliin liittyviä aiheita