Viime syksynä kiinteähintaisen sähkösopimuksen olisi saanut halvalla – Kuinka paljon sähkösopimuksen kanssa voi kikkailla? - Talous | HS.fi

Viime syksynä kiinteä­hintaisen sähkö­sopimuksen olisi saanut halvalla – Kuinka paljon sähkö­sopimuksen kanssa voi kikkailla?

Sähkön hinnan noustessa moni pohtii sähkösopimustaan. Grafiikat havainnollistavat, miten eri sähkösopimukset toimivat ja kuinka helposti sopimuksella taktikointi onnistuu.

Kovin edullista sähkösopimusta voi olla nyt vaikea saada.

7.11.2021 2:00 | Päivitetty 7.11.2021 10:55

Valistunut kuluttaja sen tietää: sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa säännöllisesti. Jos on oikein näppärä, voi säästää jopa satoja euroja vuodessa.

Erilaisia vinkkejä siitä, miten oman sähkösopimuksen saisi optimoitua, on tänä syksynä riittänyt, kun sähkön hinta on noussut.

Lue lisää: Pörssisähkön hinnan ennustetaan nousevan talvella ennätys­korkealle – Osan suomalaisista kannattaa harkita siirtymistä kiinteään sähkö­sopimukseen

Hinnannousu on johtanut siihen, että kokeneimmillakin on voinut olla hankaluuksia tehdä sähkösopimuksessa unelmiensa diiliä. Pörssisähkön hinta on noussut paikoin ennätyksellisen korkealle, mikä vaikuttaa myös kiinteähintaisten sähkösopimusten tarjouksiin.

Pohjoismaissa pörssisähkön hintaan on vaikuttanut muun muassa kuiva kesä. Kun vesivarastot ovat jääneet normaalia niukemmiksi, Suomellekin tärkeiden Norjan vesivoimaloiden tuotanto on jäämässä normaalia vähäisemmäksi. Sähkön hintaa nostavat lisäksi muun muassa korkeiksi nousseet fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat.

Lue lisää: Sähkön hinta uhkaa nousta – ”Talvella kannattaa varautua historiallisesti katsottuna koviin hintoihin”

Tavallinen kuluttaja voi yleensä valita kolmesta sähkösopimusvaihtoehdosta: kiinteähintainen määräaikainen sopimus, sähkön pörssihintaan sidottu pörssisähkösopimus sekä toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka tyypillisesti seurailee pörssisähkön hintaa. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa sähköyhtiön tulee ilmoittaa hinnanmuutoksesta kuukautta ennen sen voimaantuloa.

Kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset tehdään yleensä 1–2 vuodeksi. Tätä pidempiä kiinteähintaisia sopimuksia ei ole mahdollista tehdä.

Kuluttajan näkökulmasta kiinteähintainen sopimus on yksinkertainen: sovitaan sähkölle tietty hinta ja maksetaan sitä. Sähköä myyvä yhtiö taas sitoutuu myymään asiakkaalle sähköä tällä hinnalla, vaikka samaan aikaan pörssissä sähkön hintavaihtelu voi olla hurjaa.

Kun suomalainen kuluttaja saa tarjouksen kiinteähintaisesta sähkösopimuksesta, perustuu sopimuksen hinta Nasdaq-pörssissä muodostuneisiin sähkön johdannaismarkkinoiden hintoihin, kuten erilaisiin sähköfutuureihin, joita myydään tuleville kuukausille ja vuosille. Nasdaq on Pohjoismaiden merkittävin sähkön johdannaismarkkinoiden kaupankäyntipaikka.

”Nasdaqin tuotteista tulee referenssihinta, joka on toimijoiden oletus hinnalle esimerkiksi ensi vuonna tai tulevalla vuosineljänneksellä”, sanoo professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan–Lahden teknillisestä yliopistosta (LUT-yliopisto).

Grafiikasta näkyy, miten sähkömarkkinoilla on arvioitu sähkön hinnan kehitystä vuosi sitten lokakuussa, viime keväänä ja tämän vuoden lokakuussa. Luvut eivät kuvaa suoraan kuluttajahintoja, vaan niiden päälle tulevat muun muassa myyjän kate, siirtomaksut ja verot.

Grafiikan perusteella näyttää siltä, että viime lokakuussa olisi kannattanut tehdä kahden vuoden kiinteähintainen sopimus. Nyt vastaavaa sopimusta tuskin saa enää yhtä edullisesti.

Tässä tosin on mukana myös jälkiviisastelua.

”Vertaisin tilannetta siihen, että vuoden 2020 keväällä olisi kannattanut ostaa osakkeita, mutta eivät niitä kaikki silloin tajunneet ostaa. Viime vuonna ei ollut näkyvissä, että sähkön hinta nousee tällä tavoin. Kuluttajan on hyvin vaikea optimoida tismalleen oikeaa hetkeä tehdä sähkösopimus”, Honkapuro sanoo.

Niille, jotka pystyvät vaikuttamaan siihen, milloin he kuluttavat sähköä, suositellaan usein pörssisähköä. Pörssisähkösopimuksessa hinta on yleensä sidottu Pohjoismaiden sähköpörssin Nord Poolin tunneittain vaihtuvaan vuorokausimarkkinahintaan eli spot-hintaan.

Pörssisähkösopimuksessa hinta voi siis vaihdella rajustikin, ja sähköä kannattaa pyrkiä käyttämään esimerkiksi yöllä, jolloin pörssihinnat ovat yleensä halvempia.

Honkapuro luottaa siihen, että pitkällä aikavälillä pörssisähkö on edullisin vaihtoehto, sillä sen hinta määräytyy suoraan markkinoilla.

”Tässä on samaa kuin lainamarkkinoilla: Euribor heiluu, mutta se on kuitenkin usein edullisempi kuin kiinteä korko. Pörssisähkössä kuluttaja ottaa itse hintariskin, ja jos sähkön käyttöä on mahdollista ohjata edullisimmille tunneille, niin pörssisähkö on lopulta edullista.”

Kaikkein epäedullisin sopimus kuluttajan kannalta on Honkapuron mielestä toistaiseksi voimassa oleva toimitusvelvollisuussopimus. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa on yleensä alkuun kiinteä hinta, jonka jälkeen hinta seurailee sähkön markkinahintaa.

”Tällaisia toimitusvelvollisuussopimuksia on asiakkailla, jotka eivät ole tehneet mitään sopimuksensa eteen. Koska he eivät kilpailuta sähköä, niin sähkönmyyntiyhtiöt eivät sähköä heille myöskään halvalla myy.”

Kuluttajan sähkölaskuun vaikuttavat sähkön myyntihinnan lisäksi myös siirtomaksut ja verot.

Myyntihinta on näistä ainut, johon kuluttaja pystyy itse suoraan vaikuttamaan. Nyt kun hinnat ovat nousussa, on edullisia sopimuksia kaiken kaikkiaan vaikeampi tehdä. Honkapuro kehottaa kuitenkin kilpailuttamaan sähkösopimuksen säännöllisesti esimerkiksi Energiaviraston ylläpitämällä sahkonhinta.fi -sivustolla. Hintavertailuun voi ottaa mukaan myös sähkön tuotantotavan.

”Tuoreimmasta sähkön myyntilaskusta näkee, mikä on vuosikulutus ja paljonko sähköstään maksaa. Kun sivustolle syöttää muutamat perustiedot, näkee listauksen siitä, mitä muita vaihtoehtoja on. Se ei vie montaa minuuttia aikaa, ja säästö voi olla merkittävä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita