Valtiovarainministeriö kiistää lobbarien vaikuttaneen verolain sisältöön - Talous | HS.fi

Valtio­varain­ministeriö kiistää lobbarien vaikuttaneen verolain sisältöön

Valtiovarain­ministeriön johtavat virkamiehet puolustavat kirjoituksessaan lainvalmistelun lausuntomenettelyä vedoten muun muassa sen avoimuushyötyihin.

Suurin osa valtiovarainministeriön tiloista on valtioneuvoston linnassa. Kuva perjantai-illalta 15. lokakuuta 2021, jolloin valot paloivat pääministeri Sanna Marinin (sd) työhuoneessa.

19.10. 13:59

Valtiovarainministeriön hallitusneuvos Jari Salokoski ja erityisasiantuntija Jussi Laitila riitauttavat väitöskirjatutkija Lauri Finérin väitteet siitä, että elinkeinoelämän lobbaus eli vaikuttajaviestintä vääristäisi verolakien valmistelussa verolakeja niin, että elinkeinoelämän näkökulmat painaisivat laissa yleistä etua enemmän.

Finér päätyi tähän tulokseen Nordic Tac Journalissa 5. lokakuuta julkaistussa Who generated loopholes -artikkelissa. Tutkimuksen esimerkkitapauksena oli elinkeinotulon verotukseen liittyvän niin sanottuun tasevapautukseen liittyvät lainsäädäntövaiheet vuonna 2018.

Sdp:n veroasiantuntijana tunnettu Lauri Finér kävi läpi 148 korkovähennysrajoitusten lausuntoa selvittääkseen, miten elinkeinoelämä on pyrkinyt estämään suuryritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumista.

Hänen tutkimusaiheensa liittyy laajemmin sen systemaattiseen selvittämiseen, miten ja miksi lobbaus on vaikuttanut siihen, että lainsäädäntö muuttuu sääntelyn kohteena olevien yritysten etujen mukaiseksi mutta yleisen edun vastaiseksi.

Lue lisää: Tutkimus: Elin­keino­elämän lobbarit ovat ylläpitäneet aukkoja yritys­verotuksessa

Salokoski ja Laitila kehuvat valtiovarainministeriön verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa Finérin artikkelia sinänsä varsin raikkaaksi ja uutta näkökulmaa kotimaiseen veropoliittiseen keskusteluun tuovaksi.

Heidän mielestään näkökulma on kuitenkin yksipuolinen, koska se ei ota riittävästi huomioon sitä, että sidosryhmien kuuleminen on osa hyvää säädösvalmistelua.

”Lausuntomenettelyn kaksi tärkeintä tarkoitusta ovat tiedon saaminen sääntelyn alle tulevasta ilmiöstä sekä sen varmistaminen, että avoin kansalaiskeskustelu ja perustuslaissa säädetty päätöksenteko toteutuvat lakeja säädettäessä”, virkamiehet kirjoittavat.

He muistuttavat, että Nordic Tax Journalissa esimerkkitapauksena ollut laki oli ollut myös lainsäädännön arviointineuvoston vuosittaisessa arvioinnissa, ja että neuvosto oli lakiesitystä kehunut.

Virkamiehet kritisoivat kirjoituksessaan myös Finérin näkemystä siitä, että Suomi menettää suuren määrän verotuloja tasevapautusta koskevan sääntelyn vuoksi.

”Hallituksen esityksen lopullisessa versiossa verotuottoa alensi kuitenkin erityisesti mukaan otettu siirtymäsäännös, joka alensi vuoden 2019 verotuottoja noin 20 miljoonalla eurolla”, virkamiehet kirjoittavat.

Muista tekijöistä johtuvat menetykset jäivät 16 miljoonaan, he toteavat.

Suomi ei ole eurooppalainen poikkeus tasevapautuskäytännössään.

EU:ssa tasevapautussääntelyn on ottanut käyttöön 14 nykyistä jäsenvaltiota sekä Norja ja Britannia, Salokoski ja Laitila kertovat.

Kirjoittajien mielestä ”veropoliittiset valinnat ohjaavat valmistelutyötä – eivät elinkeinoelämän lobbarit”.

Siihen kirjoittajat eivät ota kirjoituksessa kantaa, vaikuttaako lobbaus poliitikkojen veropoliittisiin kantoihin ja valintoihin.

Tasevapautukseen liittyvä hallituksen esitys on myös paraikaa lausuntokierroksella, he muistuttavat.

Artikkeliin liittyviä aiheita