Rajoittaako Venäjä tahallaan kaasutoimituksia Eurooppaan? - Talous | HS.fi

Rajoittaako Venäjä tahallaan kaasu­toimituksia Eurooppaan?

Niukkojen kaasutoimitusten taustalla voi olla käytännön syitä, mutta myös halua vauhdittaa Nord Stream 2:n käyttöönottoa sekä yritys sitoa Eurooppa pitkäaikaisiin kaasusopimuksiin, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen analyysissaan.

Nord Stream 2 -kaasuputken pumppausasema pohjoissaksalaisessa, Itämeren rannikolla sijaitsevassa Lubminissa huhtikuussa.

22.10.2021 2:00 | Päivitetty 22.10.2021 6:28

Syksyn mittaan energian hinta Euroopassa on noussut niin rajusti, että energiamarkkinoilla on nähty konkursseja, ja teollisuus on paikoin joutunut rajoittamaan tuotantoaan.

Kasvavien sähkö- ja lämmityslaskujen kanssa tuskailevat kansalaiset vaativat politiikoilta toimia. Mikään ei viittaa siihen, että tilanne olisi nopeasti helpottamassa, ja ilmassa on jopa uhka, että kylmä talvi tyhjentää Euroopan vajaat kaasuvarastot.

Tilanteeseen on monia syitä. Osa niistä on paikallisia, mutta kaiken pohjalla on maakaasun heikko saatavuus ja hintojen nousu. Muutos on tuntunut erityisen rajulta myös siksi, että vuosi sitten maakaasu oli poikkeuksellisen halpaa. Hinta on moninkertaistunut viime vuodesta, ja pahimmillaan maakaasu on maksanut 165 euroa megawattitunnilta.

Euroopassa pohditaan nyt kuumeisesti kysymystä siitä, rajoittaako Venäjä tahallaan kaasutoimituksia Eurooppaan.

Venäjä on Euroopan tärkein maakaasun toimittaja, ja Euroopassa ihmetellään, miksei se vastaa kasvavaan kysyntään. Onko kyse Venäjän poliittisesta pelistä?

On selvää, ettei tilanteesta voi syyttää yksin Venäjää.

Energian kysyntä on kasvanut vauhdilla, kun maailmantalous on elpynyt odotuksia nopeammin koronapandemiasta. Suomessa maakaasu on melko marginaalinen osa energiapalettia, mutta Euroopassa sen rooli rakennusten lämmityksessä ja sähkön tuotannossa on huomattava. Lisäksi maakaasua tarvitaan monenlaisiin teollisuuden prosesseihin. Euroopan maakaasun tuotanto ei ole pysynyt kysynnän kasvun perässä, mikä johtuu osin hiipuvista varannoista, osin hankalasti ajoittuneista tuotantoseisokeista.

Apua ei ole ollut myöskään nesteytetyn maakaasun eli lng:n toimituksista, sillä sen kysyntä on kasvanut Aasiassa ja muualla maailmassa.

Lng on joka tapauksessa Euroopassa viimesijainen kaasunlähde, johon turvaudutaan vain, jos putkia pitkin toimitettava maakaasu ei riitä. Ja tässä tullaan Venäjän rooliin, sillä juuri putkikaasua on ollut vaikea saada. Toimitukset Venäjältä ovat tänä vuonna olleet merkittävästi vähäisemmät kuin vuonna 2019.

Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom on kyllä täyttänyt pitkäaikaisten sopimusten velvoitteet, mutta siinäpä se. Normaalisti Gazprom myy kaasua myös päivän tarpeen mukaan, mutta nyt tätä lisäkaasua ei ole Eurooppaan juuri tullut.

Kaasumarkkinoita seuraavat analyytikot huomauttavat, että tälle voi olla myös luonnollisia syitä. Gazpromilla ei välttämättä yksinkertaisesti ole myydä lisäkaasua tilanteessa, jossa kysyntä kautta linjan kasvaa ja kaasuvarastoja myös Venäjällä täytetään talven alla, Oxford Institute for Energy Studies (OIES) huomauttaa raportissaan. Jotkut epäilevät, että Venäjän sisäiset siirtoyhteydet muodostavat pullonkauloja.

Kaikki eivät näitä näkemyksiä niele. Jotkut tulkitsevat tilanteen niin, että Venäjä pitää kaasun hintaa Euroopassa tarkoituksellisesti korkealla. Yleinen tulkinta on, että Venäjä näin yrittää painostaa Saksan ja EU-komission virkamiehiä hyväksymään pikavauhtia Itämeren uuden kaasuputken Nord Stream 2:n käyttöönoton.

Puolan hallitus lähetti tällä viikolla Euroopan komissiolle kirjeen, jossa se suoraan syyttää Gazpromia poliittisesta pelistä. Euractiv-uutissivuston julkaisemassa kirjeessä Puolan hallitus viittaa Venäjän varapääministerin Aleksandr Novakin kommentteihin, joiden mukaan Nord Stream 2:n nopea käyttöönotto voisi osaltaan helpottaa tilannetta.

Periaatteessa Nord Stream 2:n käyttöönoton ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa kaasutoimituksiin Euroopassa, sillä edes nykyinen putkikapasiteetti Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä ei ole täyskäytössä. Kaasua Venäjältä tulee nyt neljää putkea pitkin, ja analyysitalo ICIS:n arvion mukaan yli neljäsosa nykyisestä putkikapasiteetista on käyttämättä. – 

Luonnollisia syitä vastaan puhuu myös se, että kaasuvarastojen täyttäminen Venäjällä päättyy lokakuun lopussa, mutta Gazprom indikoi, etteivät kaasutoimitukset Eurooppaan ole kasvamassa senkään jälkeen. Putkikapasiteetti marraskuulle huutokaupattiin tämän viikon alussa, ja Gazprom varasi kapasiteettia saman verran kuin lokakuussa.

Tilanne Euroopassa on vaikea, eikä helpotusta näy.

Euroopan kaasuvarastot ovat nyt noin 75-prosenttisesti täynnä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta varastot on täytetty jo yli 90-prosenttisesti. On olemassa riski, etteivät varastot riitä, jos Eurooppaan tulee jälleen kylmä ja pitkä talvi.

OIES arvioi, että kaasuvarastot tuskin ehtyvät täysin. Sen sijaan ne käytetään talven mittaan niin loppuun, että lämmityskauden päätyttyä varastojen täyttämisellä on jälleen kova kiire. Se tarkoittaisi, että kaasun kysyntä ja hinta pysyvät korkealla tasolla vielä pitkään.

Näyttää siltä, että ettei Gazprom ole kiinnostunut myymään Eurooppaan lisäkaasua päivämarkkinoilla, vaan sen tavoitteena on saada aikaan uusia pitkäaikaisia sopimuksia. Lokakuun alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi, että Eurooppa teki virheen, kun se ryhtyi irtaantumaan pitkäaikaisista toimitussopimuksista Gazpromin kanssa. Sopimuksia on hiljattain tarjottu ainakin Itä-Eurooppaan, ja ainakin Unkari teki uuden 15-vuotisen sopimuksen. Pisimmillään sopimukset voivat olla 25-vuotisia.

Logiikka on ymmärrettävä: Euroopassa on käynnissä valtava ponnistus fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi. Tämä on suora uhka Venäjälle, sillä Eurooppa on venäläisen fossiilienergian tärkein vientimarkkina. Gazpromin etu on sitoa Eurooppa mahdollisimman pitkäksi aikaa venäläisen maakaasun käyttöön.

Artikkeliin liittyviä aiheita