Vaalimaalle rakennettu jättimäinen ostoskeskus uinuu ja odottaa matkailijoiden paluuta - Talous | HS.fi

Vaali­maalle rakennettu jättimäinen ostos­keskus uinuu ja odottaa matkailijoiden paluuta

Venäläiset ovat Suomen suurin matkailuryhmä, ja he myös tuovat Suomeen eniten rahaa. Kotimaan matkailubuumi on auttanut Kaakkois- ja Itä-Suomen yrityksiä selviytymään.

Vuonna 2018 valmistuneessa Zsarin outlet-kylässä on 60 liiketilaa, joista 25 on tällä hetkellä käytössä. Työntekijöitä on vajaat sata.

26.10. 2:00 | Päivitetty 26.10. 8:59

Vaalimaa

Kaatosade piiskaa kulissinomaisia seiniä Zsarin ostoskylässä Vaalimaalla, mutta se ei estä espoolaisia Pirjo Soutukorva-Rasimusta ja Milla Rasimusta tekemästä löytöjä.

Mukaan on tarttunut paitoja ja kengät. Seuraavaksi he menevät suklaapuotiin.

”Kuulin koulukaverilta tästä kylästä, ja meillä sattui olemaan auto käytössä, niin lähdettiin ostosreissulle”, Rasimus kertoo.

Suomen ja Venäjän välisen rajan eteläisin ylityspaikka on tavallisesti myös suosituin matkustajaliikenteen näkökulmasta. Vaalimaan kautta on kaikkein nopeinta huristella Pietarista Helsinkiin.

Pirjo Soutukorva-Rasimus ja Milla Rasimus esittelivät ostoksiaan Zsarin ostoskylässä Vaalimaalla.

Siksi rajan tuntumaan on muutaman viime vuoden aikana rakennettu suuria ostoskeskuksia. Niiden pysäköintipaikoilla on tilaa parilletuhannelle autolle, mutta nyt autoja on vain muutamia kymmeniä. Kaikki autot ovat Suomen rekisterissä.

Perinteisempää ostoshallitunnelmaa edustaa Skandinavian Shopping Center, joka valmistui viime vuoden lopulla. Sieltä löytyvät niin Alko, Lidl kuin Rajamarketkin.

Toisella puolella tietä taas kohoaa Zsar Outlet Village, empire-tyyliä mukaillen rakennettu ostoskylä, joka lupaa tarjota luksustuotteita ja huippubrändejä edullisin hinnoin.

Kun vertaillaan tammi–syyskuulta tämän ja kahden edellisen vuoden rajanylityksiä, niiden määrä on vähentynyt yli 90 prosentilla.

Syynä on tietenkin pandemia. Rajan yli Venäjältä Suomeen pääsevät tällä hetkellä kuljettajien lisäksi vain kaksoiskansalaiset, liikematkalaiset, Suomessa kiinteistön omistavat henkilöt, opiskelijat sekä suomalaisten sukulaiset ja seurustelukumppanit.

Henkilöliikenteen liikennemäärät ovat Vaalimaalla vakiintuneet viime viikkoina noin 5 000:een rajanylitykseen viikossa, Kaakkois-Suomen rajavartiolaitoksesta kerrotaan.

Venäläisten puuttuminen näkyy selvästi myös katukuvassa, Virolahden kunnan asukkaat kertovat.

Etenkin se näkyy Zsarissa, paikalliset kertovat.

Zsarin outlet-kylässä on 60 liiketilaa, joista 25 on tällä hetkellä käytössä. Työntekijöitä on vajaat sata.

Yhtiön kaupallinen johtaja Kaisa Hänninen kertoo, että tyhjinä oleviin liiketiloihin on tullut muutama varaus, joten pian yli puolet liikepaikoista on täytetty.

Kylässä myydään edellisten sesonkien tuotteita alennettuun hintaan. Venäjältä tulevat asiakkaat saavat vielä taxfree-edun.

Vuoden 2018 marraskuussa ovensa avannut ostoskylä on alusta alkaen tehnyt tappiota. Kävijöitä vuonna 2019 oli noin 450 000. Tavoite on asetettu miljoonaan kävijään vuodessa.

”Jos jotain saisi toivoa, niin sitä, että rajan saisi terveysturvallisesti auki jouluksi ja uudeksivuodeksi.” – Petteri Terho

Pandemia sulki ostoskylän ovet pariksi kuukaudeksi. Vuonna 2020 kävijöitä oli noin 280 000. Tänä vuonna kävijämäärä on tähän mennessä pienentynyt edellisestä vielä noin 20 prosenttia, kertoo yhtiön asiainhoitaja Petteri Terho.

Rajan pysyminen kiinni on Zsarillekin keskeinen murhe, vaikka Terhon mukaan ostoskylää ei ole rakennettu venäläisten varaan. Kävijöitä tulee etenkin pääkaupunkiseudulta ja läheisiltä paikkakunnilta, liikkeistä kerrotaan. Kaakonkulman mökkiläiset ovat tärkeä kohderyhmä.

”Sellainen 75 prosenttia kotimaisia ja 25 prosenttia ulkomaisia asiakkaita olisi hyvä yhdistelmä”, Terho sanoo.

Terhon mukaan liikevaihdot ovat kutistuneet pandemian takia. Yhtiö kuitenkin teki tappiota jo ennen pandemiaa.

”Odotukset ja potentiaali eivät ole hävinneet mihinkään. Ei voida kuin toivoa, että päästäisiin normaaliin tilanteeseen ja rakentamaan sitä Zsaria, jonka tämä poikkeusaika keskeytti”, Terho sanoo.

”Jos jotain saisi toivoa, niin sitä, että rajan saisi terveysturvallisesti auki jouluksi ja uudeksivuodeksi.”

Hugo Bossin myymäläpäällikkö Nina Tulkki kertoo, että kesällä asiakkaita outlet-myymälässä riitti, ja syyslomallakin toimistoille palaavat etätyöläiset ovat tulleet liikkeeseen hakemaan kauluspaitoja.

Yhtiö hakeutui saneerausmenettelyyn vuoden 2020 lopulla. Maksuohjelma on juuri hyväksytty käräjäoikeudessa, ja saneeraushetkellä olevat velat maksetaan täysimääräisesti vuoteen 2028 mennessä, kertoo yhtiön asiainhoitaja Petteri Terho.

Tällä hetkellä Zsarilla on noin 55 omistajaa. Joukossa on sijoitusyhtiöitä, kuten Ajanta oy ja valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi, sekä ulkomaisia sijoittajia.

”Kaikki velkojat puolsivat maksuohjelmaa, eli luottoa on siihen, että Zsar pärjää”, Terho sanoo.

Yhtiöllä ei ole hetkeen ollut toimitusjohtajaa. Terhon mukaan sellaisen etsiminen on seuraavaksi ohjelmassa.

Virolahden kunta antoi suurten ostoskeskusten maavuokrat anteeksi vuodelta 2020. Tämän vuoden osalta päätöksiä ei ole vielä tehty, kertoo Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli.

”Ajattelimme, että tilanne kestää vain tietyn ajan, mutta raja on ollut kiinni jo todella pitkään. Se vaikuttaa Vaalimaan yrityksiin, mutta myös koko Kaakonkulmaan, sillä venäläiset ovat merkittävä ryhmä meille”, Pulli kertoo.

Vaalimaan ostosmatkailun kehittäminen kunnan taholta vaatisi näkemystä siitä, milloin raja aukeaa. Siitä ei ole tietoa, Pulli sanoo, mutta käsitys on, että tämän vuoden aikana se ei ainakaan vielä tapahdu.

”Kunnan elinkeinotoiminnan kehittäminen on tässä koronakuopassa erittäin haasteellista, jopa jäässä”, Pulli sanoo.

Pulli sanoo, että kunta uskoo yhä shoppailuparatiisien menestykseen.

”Kun vain raja avautuu, kysyntä tulee olemaan kovaa”, Pulli sanoo.

Vuosi sitten lokakuussa Vaalimaan rajalle avattiin Skandinavian Shopping Center. Siellä on muun muassa Alko, Lidl, Rajamarket, lapsille tarkoitettu Hyperpark ja buffet-ravintola.

Venäläiset matkailijat tuovat eniten rahaa Suomeen. Viidesosa kaikkien ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa on peräisin venäläisten kukkaroista.

Yöpymistilastot eivät kerro koko totuutta, sillä niiden ulkopuolelle jäävät vuokramökit, Airbnb-asunnot sekä ystävien ja sukulaisten luona yöpyminen. Myös päivämatkat jäävät tilastojen ulkopuolelle.

Venäläiset reissaavat Suomessa myös välisesonkeina, mikä tuo tärkeitä lisätuloja yrittäjille.

Venäläisten matkustusmahdollisuuksiin vaikuttaa myös ruplan kurssi. Vuosi 2013 oli venäläisten matkailun huippuvuosi. Krimin valloituksen jälkeen vuonna 2014 rupla alkoi heikentyä, ja muun muassa raakaöljyn hinta sekä erilaiset poliittiset selkkaukset ovat pitäneet ruplan heikkona sen jälkeenkin.

”Juuri ennen pandemiaa venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa oli hienoisessa kasvussa”, kertoo Visit Finlandin Venäjän-matkailun asiantuntija Aleksandra Shakhnovich.

Eniten venäläisturistit suuntaavat Suomen kaakkoisiin maakuntiin ja Saimaalle lomailemaan. Toiseksi eniten matkailijoita vetää Helsinki.

Svetlana Prigodina ja Anton Maslow kävivät kaupassa Virolahden keskustassa. Virolahdella asuva Prigodina on kaksoiskansalainen, joten hän on pystynyt välillä käymään rajan toisellakin puolella kylässä.

Lappeenrannan ja Imatran seudulla viime kesä oli matkailun huippukesä. Kotimaan matkailijoita kävi seudulla enemmän kuin vuonna 2019. Siksi matkailijoiden kokonaismäärissä päästiin pitkälti samoihin lukemiin kuin pari vuotta sitten.

”Yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen erinomaisesti. Tilanne on nyt syksylläkin ollut erittäin hyvä, syyslomien aikana kotimaan matkailijoita on ollut paljon”, kertoo Etelä-Karjalan matkailua edistävän Go Saimaa -yrityksen markkinoinnin ja projektien johtaja Katja Vehviläinen.

Venäläisten rahankäyttö alueella on kuitenkin erilaista, joten tämän tärkeimmän ulkomaalaisryhmän puuttuminen aiheuttaa suuren loven yrittäjien tuloihin. Venäläiset myös vierailevat alueella silloin, kun suomalaiset eivät juurikaan matkustele.

”Olisi Suomen eduksi, jos raja saataisiin jollain konstilla auki.” – Aleksandra Shakhnovich

Etelä-Karjalassa vierailleista ulkomaisista matkailijoista 96 prosenttia oli venäläisiä vuonna 2019, ja he toivat yli 310 miljoonaa euroa matkailutuloja alueelle.

”Olemme siis menettämässä lähes miljoona euroa päivässä. Yrittäjien kärsimisestä ei suoranaisesti voi puhua, mutta haasteellista on, sillä kansainväliset matkailijat ovat auttaneet pidentämään matkailukautta alueella”, Vehviläinen sanoo.

Rajan takana on kuitenkin paljon patoutunutta halukkuutta matkustaa ja kuluttaa, asiantuntijat sanovat.

”Mitä pidempään rajat ovat kiinni, sen tiukemmaksi Suomen kilpailu muiden kohteiden kanssa kasvaa. Haluttomuus avata rajat matkustukselle voi vaikuttaa pitkällä tähtäimellä negatiivisesti Suomen maineeseen matkailumaana”, sanoo Visit Finlandin Shakhnovich.

”Kaakkoiset maakunnat ovat hyvin riippuvaisia venäläisistä matkailijoista. Olisi Suomen eduksi, jos raja saataisiin jollain konstilla auki.”

Martti Niittymäki asuu vain kahden kilometrin päässä rajasta. Venäläisten matkailijoiden vetonauloiksi rakennetut ostoskeskukset ovat tuoneet myös paikallisille lisää valikoimaa, hän kertoo. ”Toivoisin, että venäläiset pääsisivät pian takaisin. He ovat tärkeitä ihmisiä meille täällä rajaseudulla. Itsekin haluaisin jo Viipuriin käymään”, Niittymäki kertoo.

Tiistaina 26.10 kello 8:57: Juttuun lisätty tarkennuksia muun muassa ruplan kurssiin vaikuttavista asioista sekä Virolahden kunnan kehittämisestä.

Artikkeliin liittyviä aiheita