Metsäyhtiö UPM teki sellun siivittämän huipputuloksen – ”Kaikkien aikojen paras” - Talous | HS.fi

Metsäyhtiö UPM teki sellun siivittämän huipputuloksen – ”Kaikkien aikojen paras”

Sekä liikevaihto että liikevoitto kasvoivat heinä–syyskuussa. Sellua, biodieseliä ja sahatavaraa tekevän biorefining-yksikön liikevoittoprosentti nousi lähes 40 prosenttiin.

Metsäyhtiö UPM on hyötynyt sellun ja sahatavaran huippusuhdanteesta. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan painopaperien kysynnän laskulle ei ole vielä loppua näkyvissä.

26.10. 9:52 | Päivitetty 26.10. 16:54

Metsäyhtiö UPM on muiden metsäyhtiöiden tavoin hyötynyt sellu- ja sahatavaramarkkinoiden huippusuhdanteesta. Myös tarraliiketoiminnalla meni heinä–syyskuussa erinomaisesti verkkokaupan kukoistaessa.

Sähkön hintojen raju nousu puolestaan nosti energialiiketoiminnan erinomaiseen tulokseen. Toisaalta sähkön kallistuminen kuritti muiden liiketoimintayksiköiden tuloksia.

Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan kolmas vuosineljännes oli tulokseltaan yhtiön kaikkien aikojen paras vuosineljännes.

Yhtiön liikevaihto kasvoi 24 prosenttia 2 523 miljoonaan euroon.

Vertailukelpoinen liikevoitto kaksinkertaistui heinä–syyskuussa viime vuoden vastaavasta ajasta 424 miljoonaan euroon ja oli lähes 17 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.

Yhtiön biorefining-liiketoiminta sisältää sellun-, sahatavaran- ja biopolttoaineiden tuotannon. Yksikön liikevaihto kasvoi 811 miljoonaan euroon. Liikevoitto nousi 321 miljoonaan euroon ja oli lähes 40 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.

UPM on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja ja se tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa.

Sen energiayksikkö myy sähkön markkinoille ja muut yksiköt hankkivat sähkönsä markkinoilta. Näin energiayksikkö raportoi muista yksiköistä riippumattoman oman tuloksen.

Kolmannella vuosineljänneksellä energiayksikkö teki voittoa yli puolet 124 miljoonan euron liikevaihdostaan. Se johtui sähkön markkinahinnan rajusta noususta.

Lue lisää: Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan

Graafisten papereiden liiketoiminta oli edelleen tappiolla, vaikka kapasiteettia on suljettu paljon, ja kysyntä ja tarjonta ovat entistä paremmin tasapainossa.

UPM:llä painopaperit ovat yhä suurin liiketoimintayksikkö, jonka osuus yhtiön koko liiketoiminnasta on liikevaihdolla mitattuna yli kolmasosa.

Yksikön liikevaihto kasvoi kolmannelle neljänneksellä 20 prosenttia viime vuodesta 945 miljoonaan euroon.

Pitkään laskenut painopaperien kysyntä romahti puolitoista vuotta sitten koronaepidemian seurauksena. Nyt kysyntä ja hinnat ovat Euroopassa piristyneet selvästi kesän ja syksyn aikana, mutta eivät UPM:n mukaan riittävästi vetääkseen toiminnan kannattavaksi.

Samaan aikaan monet muuttuvat kustannukset, kuten energian hinta, ovat nousseet odottamattomasti.

Yksikkö teki 30 miljoonaa euroa liiketappiota, kun vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät jätetään pois laskuista.

Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan painopaperien kysynnän laskulle ei ole vielä loppua näkyvissä. Kapasiteettia on kuitenkin suljettu kahden viime vuoden aikana niin paljon, että tällä hetkellä uusia tehtaiden sulkemisia ei ole suunnitteilla.

Tehtaiden käyttöasteet ovat hyviä.

Pitkällä aikavälillä painopaperiliiketoiminta on silti pudotusbisnestä. Kyse on vain siitä, missä järjestyksessä koneita suljetaan.

”Nämä asiat ovat jokaisella tehtaalla läsnä joka päivä. Meidän pitää tehdä koko ajan kaikilla osa-alueilla työtä, että tehtaamme ovat kilpailukykyisiä”, Pesonen sanoo HS:lle.

Yksi kustannuksiin vaikuttava tekijä ovat työehdot. UPM on ilmoittanut haluavansa neuvotella erilaiset sopimukset eri toimialoilleen, kun tähän asti suurimmassa osassa liiketoimintoja on noudatettu paperiliiton sopimusta.

Työntekijäpuoli on kieltäytynyt neuvottelemasta liiketoimintakohtaisista sopimuksista. Nykyiset sopimukset umpeutuvat vuodenvaihteessa.

”Silloin kuin nykyinen sopimusmalli luotiin, UPM oli 80-prosenttisesti paperiyhtiö, mutta nyt olemme ihan toisessa maailmassa. Siihen sopii erittäin huonosti paperiliiketoiminnan ehdoilla rakennettu malli. Me toivomme, että tähän löydetään ratkaisu, joka loisi Suomeen investointeja ja työtä”, Pesonen sanoo.

Kilpailija Stora Enso pääsi jo aiemmin syksyllä Paperiliiton kanssa sopimukseen yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta.

Vuosineljänneksen aikana UPM sai myytyä vuodenvaihteessa suljetun Kaipolan paperitehtaan alueen ja kiinteistöt sekä Ranskassa sijaitsevan Chapelle Darplayn sanomalehtipaperitehtaan, jonka UPM sulki kesällä 2020.

Lokakuun iso uutinen metsäalalla oli metsäyhtiöiden konttoreihin tehty kartelliratsia. Euroopan kilpailuviranomaiset epäilevät, että sellualalla on toiminut kartelli useissa Euroopan maissa.

Pesosella ei ollut tutkintaan mitään kommentoitavaa sen lisäksi, mitä yhtiö on aiemmin tiedottanut. Komission tutkinta on alkuvaiheessa, eikä siitä voi vielä päätellä että kartelli olisi toiminut.