Venäjän toimet uhkaavat Saimaan kanavan puunkuljetuksia: ”Miksi Suomi on kiinni kanavassa, jos Venäjä rajoittaa sen käyttöä?” - Talous | HS.fi

Venäjän toimet uhkaavat Saimaan kanavan puun­kuljetuksia: ”Miksi Suomi on kiinni kanavassa, jos Venäjä rajoittaa sen käyttöä?”

Metsäteollisuus ry arvioi, että marraskuun alussa voimaan tulevat Venäjän puunkuljetus­rajoitukset ovat ikäviä Etelä-Karjalan tuotantolaitoksille.

Lianne-laivan kapteeni Mikhail Dkobinka kulki Saimaan kanavan lävitse Lappeenrannassa perjantaina.

22.10. 19:01

Venäjän päättämät Saimaan kanavan puunkuljetusrajoitukset ja muut toimet hankaloittavat Etelä-Karjalan tuotanto­laitosten puun­hankintaa. Koko alalle Suomen tärkeimmän puuntuontimaan aikeet eivät ole kuitenkaan ”kuolinisku”, arvioi Metsäteollisuus ry.

Venäjän suurlähetystö tiedotti torstaina, että maa rajoittaa marraskuun alussa ainakin raakapuun kuljetuksia Saimaan kanavan, neljän tieliikenteen ja yhden rautatierajanylityspaikan kautta.

Lue lisää: Venäjän suurlähetystöltä tiedote ilman perusteluja: Puu­kuljetukset lopetetaan Saimaan kanavassa ja usealla rajanylitys­paikalla

Puunkuljetus jatkuu entiseen tapaan kuuden tieliikenteen ja kolmen rautatierajanylityspaikan kautta.

Puukuljetuksilta sulkeutuvat tieliikenteen rajanylityspaikat ovat pienimmät neljä ylityspaikkaa, joiden kautta puuta on tuotu Venäjältä Suomeen.

”Ei tämä ole kuolinisku missään tapauksessa, mutta on se todella ikävä asia tietyille rajan lähellä oleville tuotantolaitoksille, jotka ovat perinteisesti käyttäneet tuontipuuta”, sanoo Metsäteollisuuden Venäjä-asioiden päällikkö Juha Palokangas.

Metsäteollisuuden mukaan Suomeen tuotiin Venäjältä viime vuonna 9,6 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta Saimaan kanavan kautta rahdattiin viisi prosenttia.

Kokonaisuudessaan metsäteollisuus käytti viime vuonna 67 miljoonaa kuutiometriä raakapuuta, josta Venäjältä tuli 14 prosenttia.

Saimaan kanavaa Lappeenrannassa.

Saimaan kanavan ja rajanylityspaikkojen puunkuljetusten lopetusten lisäksi Venäjä aikoo rajoittaa pyöreiden havupuiden ja arvokkaiden lehtipuiden vientiä ensi vuoden alusta.

Palokangas arvioi, että kaikkien näiden toimien vaikutus puuntuontiin on 1,6 miljoonaa kuutiometriä puuta eli noin 15 prosenttia Venäjän puuntuonnista.

Suomen valtio on vuokrannut Saimaan kanava-alueen 50 vuodeksi vuokrasopimuksella, joka on ollut voimassa vuodesta 2012 lähtien.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on suunnitellut, että kanavan sulkuja pidennetään ja levennetään 90 miljoonan euron investoinnilla vuosina 2021–2024. Venäjän aikeet uhkaavat heikentää investointisuunnitelmia.

”Kanava on ympäristöystävällinen kuljetusreitti, ja Suomi on tehnyt pitkän vuokrasopimuksen kanavan käytöstä sekä on suunnitellut investoivansa kanavaan. Miksi Suomi on kiinni kanavassa, jos Venäjä rajoittaa sen käyttöä?” Palokangas kysyy.

Metsäteollisuus patistaa Suomen viranomaisia neuvotteluihin, vaikka aikaa marraskuun alkuun on vähän.

”Suomella on perinteisesti ollut hyvä dialogi Venäjän kanssa, ja luotamme, että pääsemme yhteisymmärrykseen asioista, koska olemme aikaisemminkin päässeet. Tässä on neuvotteluiden paikka. Nyt ei luovuteta”, Palokangas sanoo.

Jos suomalaisviranomaiset epäonnistuisivat neuvotteluissa venäläisten kanssa, korvaavia puulähteitä ovat lähinnä kotimaa ja Baltian maat.