Fossiilittoman teräksen kehittämisessä on käynnissä hurja kilpajuoksu, ja kisan kärjessä on Ruotsi - Talous | HS.fi

Fossiilittoman teräksen kehittämisessä on käynnissä hurja kilpajuoksu, ja kisan kärjessä on Ruotsi

Vaikka teollisuus on tehnyt pitkään töitä prosessien tehostamiseksi ja sitä kautta päästöjen vähentämiseksi, on selvää, että matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa pelkkä tehostaminen ei enää riitä, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

Suomalainen Outokumpu ei toistaiseksi ole pystynyt kertomaan merkittävistä avauksista fossiilittoman teräksen tuotannossa. Outokummun terästehtaalla Torniossa valmistetaan ferrokromi­pohjaisia teräsvalmisteita.

24.10. 20:15

Elokuun 18. päivä oli historiallinen päivä maailman teräs­teollisuudelle ja ilmaston­muutoksen vastaiselle kamppailulle. Silloin ruotsalainen teräsyhtiö SSAB toimitti ensimmäisen erän fossiilitonta terästä ajoneuvovalmistaja Volvo Groupille. Tapahtuma noteerattiin talous­medioissa ympäri maailman, ja hyvästä syystä.

Terästeollisuus on suuri kivihiilen kuluttaja ja tuottaa noin seitsemän prosenttia maailman kasvihuone­kaasu­päästöistä. Tämä vastaa suunnilleen maailman toiseksi väkirikkaimman valtion Intian vuotuisia päästöjä.

Vaikka teollisuus on tehnyt pitkään töitä prosessien tehostamiseksi ja sitä kautta päästöjen vähentämiseksi, on selvää, että matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa pelkkä tehostaminen ei enää riitä. Alan pitää irtaantua fossiilisten käytöstä.

Tässä kehityksessä SSAB kulkee eturintamassa. Yhtiö käynnisti vetypelkistämiseen perustuvan Hybrit-hankkeen yhdessä kaivosyhtiö LKAB:n ja energiayhtiö Vattenfallin kanssa vuonna 2016. Prosessissa fossiiliperäinen koksi raudan pelkistämisessä korvataan vedyllä, joka puolestaan tuotetaan vedestä päästötöntä sähköä käyttämällä. Prosessi ei näin tuota hiilidioksidi­päästöjä.

Kehitystyö on edennyt niin nopeasti, että yhtiö uskoo aloittavansa fossiilittoman teräksen laajamittaisen tuotannon jo vuonna 2026.

SSAB ei kuitenkaan ole liikkeellä yksin. Kaikki merkittävät eurooppalaiset toimijat selvittävät vetyprosessien mahdollisuuksia.

Viime vuosina on nähty sellainenkin ihme, että terästeollisuuteen on syntynyt uusia kasvuyrityksiä.

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja Antti Arasto sanoo, että parissa vuodessa teräs­teollisuudessa on nähty selkeä käänne: aiemmin teräsyhtiöiden fokus oli hiilidioksidi­päästöjen talteenotossa ja varastoinnissa, mutta nyt paino on siirtynyt koko prosessin puhdistamiseen. Käänne on osin SSAB:n lupaavan kehitystyön aikaansaamaa, Arasto uskoo.

SSAB:n saavuttama etumatka alalla ei ole kurottavissa umpeen mitenkään helposti. Araston mukaan kilpailijoilla on ratkottavanaan monia teknologisia vaikeuksia.

”Se on vaikea prosessi, eikä missään nimessä vielä vakaa. Sen lisäksi haaste on tehdä prosessista kustannus­tehokas”, hän sanoo.

Kilpailijoista kintereillä tulee esimerkiksi teräsjätti Arcelor Mittal, joka aikoo rakentaa fossiilittoman terästehtaan Espanjan Sestaoon. Teollisen mittakaavan tuotannon aloittamisessa Arcelor Mittal yrittää kiilata SSAB:n edelle: tavoitteena on, että Sestaon-tehdas valmistaa vuonna 2025 jo 1,6 miljoonaa tonnia fossiilitonta terästä.

Viime vuosina on nähty sellainenkin ihme, että teräs­teollisuuteen on syntynyt uusia kasvuyrityksiä.

Amerikkalainen Boston Metal on kerännyt sijoituksia esimerkiksi autovalmistaja BMW:ltä ja pyrkii saamaan tuotannon käyntiin vuoteen 2025 mennessä.

Luulajan liepeille Ruotsiin tehdasta rakentava H2 Green Steel ilmoittaa jo hyvin varmaan sävyyn aloittavansa tuotannon vuonna 2024. Vuonna 2030 ruotsalaisyhtiö aikoo tuottaa viisi miljoonaa tonnia terästä.

Ruotsissa on vireillä myös kolmas fossiilittoman teräksen hanke. Japanilaiseen Nippon Steel -konserniin kuuluva Ovako valmistelee ensimmäistä fossiilittoman teräksen tuotantolaitosta Hoforsiin. Ovakon prosessi on kuitenkin sillä tavoin erilainen, että yhtiön raaka-aineena toimii kierrätysmetalli, ei rautamalmi, ja prosessi on jossain määrin yksin­kertaisempi puhdistaa.

Suomalainen Outokumpu ei toistaiseksi ole pystynyt kertomaan merkittävistä avauksista fossiilittoman teräksen tuotannossa. Yhtiö on kuitenkin erikoistunut ruostumattoman teräksen tuotantoon, ja tässä prosessissa hiilen korvaamiseen liittyy vielä omia haasteitaan.

Kilpajuoksu fossiilittoman teräksen kehittämiseksi on isolta osin ilmasto­sääntelyn ajamaa. Päästöoikeuden hinta EU:ssa rikkoo koko ajan uusia ennätyksiä, ja ennusteiden mukaan hiilidioksidi­tonnin päästämisestä ilmakehään voi joutua pian maksamaan 100 euroa. Jos fossiiliton teräs vielä onkin fossiilista kalliimpaa, hintaero tasoittuu päivä päivältä.

Toinen merkittävä tekijä on teräsyhtiöiden asiakkaiden asettamat, koko arvoketjun kattavat päästö­vähennys­tavoitteet. Se tarkoittaa sitä, että teräksen ostajat tarkkailevat entistä tarkemmin myös käyttämiensä komponenttien valmistuksen aiheuttamia päästöjä. Esimerkiksi henkilöauton valmistuksen päästöistä 20–35 prosenttia voi tulla teräksen valmistuksesta.

Näyttääkin siltä, että fossiilittomalle teräkselle on markkinoilla kova kysyntä. SSAB on solminut sopimuksia fossiilittoman teräksen toimituksista jo ainakin lastinkäsittely­laitteita valmistavan Cargotecin, rakennusyhtiö Peabin sekä autovalmistajien Volvon ja Mercedes-Benzin kanssa. BMW on sitoutunut ostamaan H2 Green Steelin terästä.

Fossiilittoman teräksen hankkeet Ruotsissa ovat malliesimerkki siitä, kuinka edellä­kävijä­yritykset ja -valtiot pystyvät kääntämään kiristyvän ilmasto­sääntelyn edukseen ja tarjoamaan muulle maailmalle kehittämiään ratkaisuja.