Ilmastopolitiikassa on käynnissä historiallinen käänne – Hiilineutraaliuslupaukset kattavat jo valtaosan maailman päästöistä - Talous | HS.fi

Ilmasto­politiikassa on käynnissä historiallinen käänne – Hiili­neutraalius­lupaukset kattavat jo valta­osan maailman päästöistä

Toistaiseksi kiristyvät ja laajenevat tavoitteet eivät kuitenkaan ole vähentäneet globaaleja päästöjä, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen analyysissaan.

Yli 120 maata on tehnyt hiilineutraaliuslinjauksen, mutta toistaiseksi kiristyvät ja laajenevat päästövähennystavoitteet eivät ole näkyneet päästöjen kasvun taittumisena. Kuvassa taustalla näkyy hiilivoimalaitos Kiinan Shanghaissa.

6.11.2021 2:00 | Päivitetty 6.11.2021 6:28

Maailman valtioiden antamat ilmasto­lupaukset voivat rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,8 asteeseen, arvioi Kansain­välinen energiajärjestö (IEA) torstaina.

Näin Pariisin ilmastosopimuksen päätavoite, eli lämpenemisen rajaaminen kahteen tai mieluummin 1,5 asteeseen ei enää olisikaan päiväuni, vaan horisontissa siintävä aito mahdollisuus.

IEA:n arvio on häkellyttävä, kun sitä vertaa muihin tuoreisiin analyyseihin.

Vain runsasta viikkoa aiemmin julkaistun YK:n ympäristöohjelman (Unep) arvion mukaan maailma on nykytoimilla 2,7 asteen tiellä. Parhaassakin tapauksessa, jossa kaikki juhlapuheiden julistukset toteutuvat, maailma on 2,2 asteen polulla.

Ja vain kolme viikkoa aiemmin IEA itse arvioi, että 1,5 asteen raja ylittyy jo vuonna 2030 ja parhaassa tapauksessa lämpeneminen saadaan pidettyä 2,1 asteessa, mutta 2,6 astetta on yhtä lailla mahdollinen.

Mitä tällä välin tapahtui?

Samana päivänä, kun IEA julkaisi edellisen arvionsa ilmastotoimien riittävyydestä, Venäjä ilmoitti tähtäävänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Maa on merkittävä öljyn ja maakaasun tuottaja. Seuraavalla viikolla samanlaisen lupauksen antoi maailman suurin öljyntuottaja­valtio Saudi-Arabia.

Samana päivänä, kun Unep julkaisi raporttinsa, Australia ilmoitti tähtäävänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Ilmoitus oli merkittävä, sillä Australian hallitus on tähän saakka ollut yksi kansainvälisen ilmastopolitiikan jäärä­päisimpiä jarrumiehiä. Maa on yksi maailman suurimpia kivihiilen ja maakaasun tuottajia.

Lue lisää: Nolla ei ole aina nolla

Tällä viikolla Glasgow’n ilmasto­kokouksesta tuli vielä merkittävämpi avaus: maailman toiseksi väkirikkain valtio Intia lupaa olla hiilineutraali vuoteen 2070 mennessä.

Tavoitevuosi on kaukana, mutta vielä joitain vuosia sitten olisi ollut mahdotonta edes kuvitella Intian sitoutuvan hiilineutraaliuteen. Samaa pätee kaikkiin edellä mainittuihin valtioihin.

Glasgow’sta on tullut muitakin avauksia: yli sata maata lupaa lopettaa metsäkadon 2030-luvulla.

Tämän lisäksi 40 maata lupaa luopua kivihiilen käytöstä viimeistään 2040-luvulla. Metaanipäästöjen vähentämiseen sitoutui yli sata maata.

Nyt hiilineutraalius­linjauksen on tehnyt yli 120 maata.

Näitä uutisia IEA:n tuore analyysi heijastelee. Ensi kertaa maailman johtajien lupaukset – edes juhlapuheissa – ovat mitenkään linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa.

Kun uusia hiilineutraalius­tavoitteita nyt tulee vasemmalta ja oikealta, on vaikea uskoa, että kesällä 2019 Britanniasta tuli maailman ensimmäinen hiilineutraalius­tavoitteen asettanut valtio. Tuolloin hiilineutraalius­tavoitteet kattoivat yhden prosentin maailman hiilidioksidipäästöistä.

Nyt hiilineutraalius­linjauksen on tehnyt yli 120 maata. Ne kattavat valtaosan globaaleista hiilidioksidi­päästöistä. Jos kaikki hiilineutraalius­tavoitteet pannaan jämerästi ja viipymättä toimeen, maailma on ensi kertaa edes teoriassa alle kahden asteen lämpenemisen uralla, IEA laskee.

Mutta kuten IEA muistuttaa, toimeenpano ratkaisee.

Kaikki hiilineutraalius­tavoitteet eivät ole likimainkaan yhtä vakuuttavia. Kuten Unepin raportissa todetaan, valtioiden hiilineutraalius­tavoitteet eivät useimmissa tapauksissa vastaa maiden lyhyen aikavälin suunnitelmia.

Globaali hiilibudjetti kuluu kovaa vauhtia, ja päästöt pitäisi saada pysyvään laskuun nopeasti. Unep laskee, että 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen edellyttäisi, että globaalit päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Nykytoimilla ei olla lähelläkään tätä uraa.

Venäjä ei kertonut minkäänlaisista väli­tavoitteista, joilla se etenee kohti hiili­neutraaliutta vuonna 2060. Eikä Saudi-Arabia, joka samanaikaisesti lupaa pyrkiä hiili­neutraaliksi ja varoittaa liian nopeasta siirtymästä pois fossiilisista polttoaineista.

Kiina, jonka hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2060, ei lupaa päästö­vähennyksiä vielä tämän vuosikymmenen aikana.

Pahimmassa tapauksessa vuosikymmenten päähän ulottuvat hiilineutraaliustavoitteet toimivat vihreänä valeasuna, jonka turvin harjoitetaan samaa hiilenmustaa politiikkaa kuin aiemminkin.

Saudi-Arabia lupaa samanaikaisesti pyrkiä hiilineutraaliksi ja varoittaa liian nopeasta siirtymästä pois fossiilisista.

Ihannetilanteessa hiilineutraalius­tavoitteisiin yhdistetään selkeät välietapit ja tavoitteet kirjataan lakiin, jolloin niistä tulee aidosti sitovia.

Näin on tehty EU:ssa ja ollaan parhaillaan tekemässä Suomessa. Silloin kansalais­yhteiskunnalla on myös mahdollisuus haastaa polulta lipsuvat valtiot oikeuteen.

12 prosenttia maailman kasvihuonekaasu­päästöistä on Unepin mukaan lakiin kirjattujen hiilineutraalius­tavoitteiden piirissä.

Olennaista hiilineutraaliustavoitteissa on, että niiden on näytettävä uskottavilta yritysten ja sijoittajien silmissä. Todellinen muutos energia­järjestelmässä alkaa, kun kiristyvä ilmastosääntely tai sen uhka ui sisään investointi­laskelmiin.

Toistaiseksi tilanne on se, että maailman valtiot tukevat fossiilisten polttoaineiden käyttöä sekä tuotantoa isoilla summilla ja öljy-yhtiöt investoivat yhä uusien fossiili­varantojen etsintään.

EU:n ja Yhdysvaltojen päästövähennykset on mitätöity kehittyvien talouksien päästöjen kasvulla.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa on nyt mahdollisesti käynnissä suuri käänne. Toistaiseksi kiristyvät ja laajenevat päästövähennys­tavoitteet eivät ole näkyneet päästöjen kasvun taittumisena. EU:n ja Yhdysvaltojen päästö­vähennykset on mitätöity kehittyvien talouksien päästöjen kasvulla.

Mutta kun entiset ilmastoänkyrät edes juhlapuheiden tasolla sitoutuvat hiili­neutraaliuteen, kertoo se isosta ilmapiirin muutoksesta. Poliitikkojen toimia voidaan jatkossa peilata heidän lupauksiaan vasten.

Ensimmäiset vastahakoiset lupaukset myös avaavat mahdollisuuden sille, että tulevaisuudessa valtiot aikaistavat tavoitteitaan.

Mikä tärkeintä, valtioiden linjaukset ovat alkaneet myös heijastua yksityissektorille, jossa maailman suurimmat rahoittajat, sijoittajat ja yritykset ovat alkaneet asettaa omia päästövähennys­tavoitteitaan. Sieltä tavoitteet leviävät nopeasti toimitusketjuissa alaspäin yrityskentän ruohon­juuritasolle.

Ilmassa on poikkeuksellista toiveikkuutta.

Artikkeliin liittyviä aiheita