Norwegianin pelastaminen on vaatinut monimutkaisia operaatioita, nyt toimitusjohtaja vakuuttaa yhtiön olevan taas iskussa: ”Olemme valmiita taistelemaan” - Talous | HS.fi

Norwegianin pelastaminen on vaatinut moni­mutkaisia operaatioita, nyt toimitus­johtaja vakuuttaa yhtiön olevan taas iskussa: ”Olemme valmiita taistelemaan”

Lomamatkailu elpyy liikematkustamista nopeammin ja se hyödyttää halpalentoyhtiöitä, toimitusjohtaja Geir Karlsen arvioi.

Norwegian Airin toimitusjohtaja Geir Karlsen kuvattuna Oslossa toukokuussa 2021, kun hän oli vielä yhtiön talousjohtaja.

27.11.2021 2:00 | Päivitetty 27.11.2021 6:26

Halpalentoyhtiö Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsen on haastavan tehtävän edessä.

Vararikon partaalla hoippunut Norwegian on aloittanut uudestaan lentonsa, ja nyt pitäisi vakuuttaa väki siitä, että Norwegianiin voi luottaa.

Vuonna 2002 halpalentoyhtiönä aloittanut Norwegian kasvoi huikeaa vauhtia koko viime vuosikymmenen.

Sitten alkoivat vaikeudet.

Ensin iski vauhtisokeus, sitten lentoyhtiön kaluston yhdeksi tukijalaksi hankitun Boeing 737 Maxin onnettomuudet ja lentokielto. Kaiken päälle vyöryi koronapandemia.

Norwegianilla oli kunnianhimoiset suunnitelmat nousta yhä suuremmaksi peluriksi kasvavilla halpalentoyhtiömarkkinoilla.

Pohjoismaiden ja Euroopan markkinaosuuksien valtaaminen käynnistyi hyvin. Seuraava kasvutavoite oli asetettu Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen lentoliikenteen varaan.

Tässä hankkeessa Norwegian kuitenkin epäonnistui, kuten on epäonnistunut moni muukin näitä vaikeita reittejä valtaamaan lähtenyt yhtiö.

Norwegian Airin konetta tankattiin Oslon Gardermoen lentokentällä 2019.

Norwegianista tuli ongelmayhtiö tammikuussa 2018. Talousvaikeudet olivat kärjistyneet.

Norwegian ilmoitti poistaneensa kaikki Boeing 737 Max 8 -koneensa liikenteestä ja saaneensa omistajilta sitoumukset 300 miljoonan euron osakepääoman korotuksesta.

Vuoteen 2016 asti yhtiö oli kasvanut kannattavasti.

Sen jälkeen lentokoneiden nopea vaihtovauhti uusiin, kova hintakilpailu ja polttoaineiden hinnanvaihtelut veivät tuloksen roimasti tappiolle.

Norwegian ylpeili kuljettavansa 132 kapearunkoisen ja 33 laajarunkoisen lentokoneen laivastolla satatuhatta matkustajaa päivässä.

Huhtikuussa 2018 yhtiön tarinaan vielä uskottiin. Osakekurssi nousi yli 8 000 Norjan kruunuun.

Mutta sitten alkoi lasku. Tammikuussa 2020 kurssi oli laskenut alle kahteen tuhanteen Norjan kruunuun.

Norwegianista tuli keinottelijoiden pelipaperi.

Moni sijoittaja uskoi, että miljardivelat konehankinnoistaan kerännyt halpalentoyhtiö on jo niin suuri, että se pakko pelastaa, joko Norjan valtion tai yhtiötä velkovien konevalmistajien ja leasing-yhtiöiden toimesta.

Maaliskuussa 2020 hinta oli romahtanut jo alle 400 kruunuun.

”300 miljoonan euron takuut eivät riittäneet.”

Norwegianin taival oli kuitenkin niin myrskyisä, etteivät yksityissijoittajat kurssien myllerryksessä hevin pärjänneet.

Norjan valtion tarjoaman tukipaketin ehdot olivat niin ankarat, että yhtiön johto, pääomistajat ja velkojat valitsivat toisen tien.

”300 miljoonan euron takuut eivät riittäneet. Kerroimme Norjan hallitukselle, että tarvitsemme lisää varoja koronatilanteen takia”, toimitusjohtaja Geir Karlsen kertoo puhelimessa.

”Muutimme suunnitelmaa.”

Pääomistajat ja velkojat päätyivät saneerausjärjestelyyn, jossa yli 90 prosenttia yhtiön osakkeista menetti arvonsa. Leasing-yhtiöt ja velkojat ottivat yhtiön hallintaansa.

Norwegianin seuraavat vaiheet muuttuivat niin monipolvisiksi, että enää vain ammattimedia jaksoi seurata Norwegianin saneerauksen vaiheita.

Tytäryhtiöitä pantiin nurin ja erilaisia saneerausmenettelyjä käynnistettiin Irlannissakin.

Nyt yhtiö on kuitenkin taas iskussa, Karlsen vakuuttaa, ja se on yhä samalla nimellä listattuna Oslon pörssissä.

Omistajina on pääosin norjalaisia ja pohjoismaisia institutionaalisia sijoittajia, ja muutama lentokoneiden leasing-yhtiö, Karlsen sanoo.

”Suomestakin on muutama instituutio omistajina”, hän lisää.

”Meillä ole juuri mitään takaisin maksettavaa lähivuosina, eli meillä ei ole mitään tekosyitä.”

Karlsen tuli Norwegianin talousjohtajaksi huhtikuussa 2018, kun yhtiön osakekurssi lähti toden teolla syöksyyn.

Joulukuusta 2019 hän toimi saneeraussuunnitelman vetäjänä tittelillä vt. toimitusjohtaja, ja kesällä 2021 hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi.

Karlsen kertoo saneeraussuunnitelman johtavana ajatuksena olleen sen, että yhtiön täytyy olla taloudellisesti tarpeeksi vahva kestämään sekä koronapandemian että siitä toipumisen ajan.

Yhtiön kulurakenne on Karlsenin mukaan nykyään 30–40 prosenttia kevyempi kuin ennen saneerausta.

Tehokkuuteen on päästy muun sillä, että 47 lentokoneen laivastosta omia koneita on jäljellä enää neljä.

Muu kalusto on liisattu tai vuokrattu käyttöön halvalla pandemian synnyttäneen lentokoneiden nykyisen ylikapasiteetin ansiosta.

Lentokoneiden operointi ja tekninen hyväksyntä on keskitetty kahteen paikkaan, Ruotsin Tukholmaan ja Norjan Osloon. Yhtiön rahoitusasema on vakautettu.

”Korollinen nettovelkamme on lähellä nollaa, ja meillä on kassassa 800 miljoonaa euroa”, Karlsen kehaisee yhtiön rahoitustilannetta.

”Meillä ole juuri mitään takaisin maksettavaa lähivuosina, eli meillä ei ole mitään tekosyitä.”

Norwegianin päämarkkina-alue on Karlsenin mukaan yhä Skandinavia, Pohjoismaat ja lennot Eurooppaan.

Nyt yhtiö lentää noin 50 koneella 120–130 reittiä, mutta ensi kesäksi on tulossa 20 lentokonetta lisää, Karlsen kertoo.

Silloin reittimäärä kasvaa 260:een.

Norwegianin brändi näyttää olevan sen verran vahva, että matkustajat eivät karta talousvaikeuksissa ollutta lentoyhtiötä.

Norwegian kertoi marraskuussa matkustajamäärien kasvaneen kuudetta kuukautta peräjälkeen. Yhtenä syynä on toki se, että pahimman korona-ajan jälkeen pohjalta oli helppo ponnistaa.

Lokakuussa Norwegianilla oli 1,2 miljoonaa matkustajaa, eli 900 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Lentoyhtiöiden kannattavuuden kannalta tärkeä koneiden täyttöaste oli sekin jo kelpo 82,7 prosenttia.

Karlsen sanoo Norwegianin valmistautuvan hintakilpailuun matkailun elpyessä.

”Olemme valmiita taistelemaan: Meillä täytyy olla kustannustaso, joka tekee meistä kilpailukykyisiä.”

Ainakin yksi seikka tukee halpalentoyhtiöiden asemaa suhteessa perinteisiin kansallisiin reittilentokoneyhtiöihin, Karlsen arvioi.

Matkailu ja turismi näyttää elpyvän selvästi nopeammin kuin liikematkustaminen.

Norwegianin toimitusjohtaja Geir Karlsenin mukaan yhtiön rahoitusasema ja kulurakenne ovat nyt kunnossa. ”Meillä ei ole mitään tekosyitä”, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita