Suomen talous nilkuttaa hitaasti taantumasta eikä pysy pitkän ajan kuluessa kilpailijoiden vauhdissa: Talouteen voi iskeä ilkeä hystereesi - Talous | HS.fi

Suomen talous nilkuttaa hitaasti taantumasta eikä pysy pitkän ajan kuluessa kilpailijoiden vauhdissa: Talouteen voi iskeä ilkeä hystereesi

Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteiden perusteella Suomen talous ei palaa edes kolmen vuoden kuluttua koronaviruspandemiaa edeltävälle kasvu-uralle.

Koronaviruspandemia on ruhjonut voimakkaasti majoitus- ja ravitsemisalaa, joka ei ole vielä elpynyt viime vuoden taantumasta. Koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa vuoden 2020 keväällä kauppakeskus Triplassa Helsingin Pasilassa oli vain kourallinen asiakkaita.

17.11.2021 2:00 | Päivitetty 17.11.2021 16:38

Koronaviruspandemian jäljet Suomen talouteen saattavat näkyä pitkään.

Talous elpyy ripeästi tänä ja ensi vuonna, mutta se ei palaa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ennusteiden perusteella edes vuonna 2024 samalle kasvu-uralle kuin ennen koronaviruspandemiaa.

Toisin sanoen talouteen iskee hystereesi. Se on yksinkertaistettuna häiriö, jossa talous ei jostain syystä palaudu alkuperäiseen tilaansa, vaikka häiriön aiheuttaja poistuu.

Hystereesi lasketaan vertaamalla talouden kasvuennusteita juuri ennen koronaviruspandemiaa ja uusimpia käytössä olevia ennusteita.

Ennen kriisiä laaditusta ennusteesta voidaan siis päätellä, miten talous olisi kasvanut ilman koronaviruspandemian aiheuttamaa kolhua. Pitkän ajan ennusteiden negatiivinen poikkeama kertoo hystereesistä.

Keskeisistä vertailumaista Ruotsissa talous ylittää taantumaa edeltävän kasvu-uran ensi vuonna ja Tanskassa vuonna 2023. Saksan talous palaa kasvu-uralle vuonna 2024. Hollannissa hystereesi kalvaa vielä vuonna 2024, mutta vähemmän kuin Suomessa.

Maailman suurimmassa kansantaloudessa Yhdysvalloissa talous kiihtyy jo aivan uuteen kasvuvauhtiin.

Taloustieteen dosentti Juha Tervala Helsingin yliopistosta painottaa, että finanssipoliittinen elvytys koronaviruspandemian aikana on ollut erittäin järkevää, koska taantuma on pysynyt lievänä ja vähentänyt hystereesiä.

Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Juha Tervala.

”IMF:n ennusteen perusteella monet muut maat palautuvat kuitenkin nopeammin kriisiä edeltävälle kasvu-uralle, vaikka nekin elvyttävät. Tämä viittaa siihen, että Suomen talouden palautumisen hitaus johtuu aivan muista syistä kuin elvytyksen määrästä.”

Tervala arvioi, että monissa vertailumaissa etenkin yksityiset investoinnit ja vienti palautuvat nopeammin pandemiaa edeltävälle tasolle. Siksi keinoja Suomen talouskasvun vahvistamiseksi pitäisi tässä vaiheessa etsiä muualta kuin finanssipoliittisesta elvytyksestä.

Mitä pahempi taantuma, sitä ripeämpää kipuaminen kuopan pohjalta on.

Suomen talous supistui viime vuonna Euroopan unionin tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella 2,9 prosenttia, kun taas euroalueella keskimäärin 6,4 prosenttia.

Ei siis ole mikään ihme, että talous vaikuttaisi elpyvän tänä vuonna monissa eurovaltioissa Suomea ripeämmin. Tosiasiassa syynä oli taantuman kärjistyminen vuonna 2020 pahemmaksi kuin Suomessa.

”Meillä pitää ottaa käyttöön enemmän toimia talouskasvun vahvistamiseksi.”

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronaviruspandemiasta vähin vaurioin. Tauti on pysynyt kohtalaisen hyvin hallinnassa ja taantuma on ollut verraten lievä.

Tervalan mielestä loputtomasti ei voi silti laskea sen varaan, että ongelmat ratkaistaan finanssipoliittisella elvytyksellä.

”Olisi erittäin tärkeää, että talouskasvu perustuisi jatkossa voimakkaammin yksityisen sektorin vetovoimaan: enemmän yksityisiä investointeja ja lisää rahoitusta tutkimukseen sekä tuotekehitykseen. Nämä parantaisivat työn tuottavuutta, joka voi myös edistää ilmastonmuutoksen hillintää.”

Taloustieteilijät ovat liki yksimielisiä, että Suomen talouden keskeinen ongelma on työn tuottavuuden kasvu.

Sitä voidaan parantaa yrityksissä kehittämällä uusia tuotteita tai valmistamalla nykyisiä tuotteita entistä tehokkaammin työtapoja muuttamalla.

”Suomen vertailuryhmissä talous palautuu nopeammin kriisiä edeltävälle kasvu-uralle, mutta Suomessa ei. Siksi meillä pitää ottaa käyttöön enemmän toimia talouskasvun vahvistamiseksi, ja työn tuottavuuden parantaminen on keinoista keskeisin”, Tervala sanoo.

Kansantaloudessa työn tuottavuus lasketaan jakamalla bruttokansantuotteen määrä tehdyillä työtunneilla. Kysymys on työskentelyn tehostamisesta eikä siitä, että työtunteja pitäisi tehdä enemmän.

Lue lisää: Työn tuottavuuden parantaminen on Suomen talouden ydinkysymys – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Tavan takaa sanotaan, että väestön suhteellinen vanheneminen on yksi talouden ongelmista.

Tervala ei tätä näkemystä kiistä. Hänen mukaansa se ei silti voi olla selitys Suomen hitaaseen palautumisen koronaviruspandemiaan edeltävälle kasvu-uralle.

”Väestön vanheneminen ei voi olla syynä palautumisen hitauteen, koska se on otettu huomioon jo kriisiä edeltävissä ennusteissa. Tässä kysymyksessä keskeistä on bruttokansantuote henkeä kohti. Sitäkin parantaa teknologisen kehityksen mahdollistama työn tuottavuuden paraneminen.”

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Ennusteet ovat vain ennusteita, jotka myös poikkeavat toisistaan.

Suomen Pankin arvion mukaan talous palaa kriisiä edeltävälle kasvu-uralle vuonna 2023. Eli vuotta aikaisemmin kuin IMF:n ennusteiden perusteella.

Syynä on se, että IMF:n arvio Suomen talouden kehittymisestä oli ennen koronaviruspandemiaa valoisampi kuin Suomen Pankilla. Lisäksi IMF arvioi elpymisen olevan etenkin tänä vuonna heikompaa kuin monet muut tutkimuslaitokset ennustavat.

Niin tai näin, myös Suomen Pankki on huolestunut talouskasvun pitkän aikavälin heikkoudesta.

”Meidän käsityksemme mukaan koronaviruspandemia ei jätä reaalitalouteen pitkäaikaista jälkeä, mutta julkiseen talouteen sillä on kasvaneen velkaantumisen takia suuri merkitys. Pitkän ajan kuluessa Suomen talouskasvu jää ennusteiden mukaan jälkeen monista muista maista”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Hänen mukaansa väestön vanheneminen on merkittävä syy siihen, miksi talouskasvu hidastuu vuodesta 2023 lähtien runsaaseen prosenttiin.

”Talouden inhimillinen pääoma kasvaa hitaammin kuin muualla.”

Suomessa työikäinen väestö osuus on supistunut vuosikymmenen ajan selvästi enemmän kuin missään muussa vertailumaassa – ja se tulee Suomen Pankin mukaan myös jatkumaan.

”Tämä tarkoittaa, että talouden inhimillinen pääoma kasvaa hitaammin kuin muualla, mutta samaan aikaan myös kiinteä pääoma eli investoinnit kasvavat hitaasti. Nämä molemmat seikat johtavat työn tuottavuuden hyvin hitaaseen kasvuun”, Obstbaum sanoo.

Vuonna 2008 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen työn tuottavuus ei ole kasvanut juuri lainkaan. Vuosina 2010–2020 Suomen talous on kasvanut keskimäärin vain 0,8 prosenttia vuodessa.

Obstbaumin mukaan talouden pitkän ajan ongelmien ratkaisemiseksi ei ole oikeastaan muita keinoja kuin lisätä rahoitusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Tärkeintä on varmistaa, että rahoitus kohdistuu sellaisiin kohteisiin, jotka parantavat talouskasvun edellyksiä. Pelkkä rahoituksen lisääminen sinänsä ei ole oikotie onneen.

Piinallista on, että näiden toimien vaikutukset nähdään aikaisintaan vasta useiden vuosien tai vuosikymmenen päästä.

”Lyhyellä aikavälillä olisi erittäin tärkeää, että Suomeen saataisiin enemmän ulkomaalaisia osaajia, jotta voidaan estää inhimillisen pääoman supistumisen aiheuttama jarru talouskasvulle. Investointeja tarvitaan myös lisää, ja onkin hyvä kysymys, miksi niitä on vähän, vaikka edellytykset niille ovat olleet hyvät.”

Suomalaisten yritysten taseet ovat vahvoja, eli ne ovat verraten vähän velkaantuneita.

Toisin sanoen niillä olisi edellytykset kasvattaa investointeja etenkin, kun rahoituskustannukset ovat supistuneet Euroopan keskuspankin voimakkaasti elvyttävän rahapolitiikan takia.

”Kotimaisissa ja ulkomaisissa investointeja koskevissa kyselyissä nousee jatkuvasti esiin pula osaavasta työvoimasta. Herää kysymys, eivätkö yritykset uskalla investoida Suomeen siksi, että täällä on supistuva työikäikäinen väestö. Lisäksi voi olla verotuksesta ja sääntelystä johtuvia syitä”, Obstbaum sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita