EU vaatii pankeilta lisää ”kalleinta raaka-ainetta” – Suomen koko finanssiala kävi Brysselissä varoittamassa, että uudistus iskee kovaa suomalaispankkeihin - Talous | HS.fi

EU vaatii pankeilta lisää ”kalleinta raaka-ainetta” – Suomen koko finanssiala kävi Brysselissä varoittamassa, että uudistus iskee kovaa suomalaispankkeihin

Seuraukset voivat näkyä asuntoluottojen, asunto-osakeyhtiöiden luottojen ja pk-yritysluottojen kallistumisena lähivuosina.

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio (vas.) ja Nordean maajohtaja Ari Kaperi ovat tyytymättömiä EU:n tuoreeseen esitykseen pankkien vakavaraisuuden vahvistamisesta.

17.11.2021 14:48

Bryssel

Normaalioloissa he ovat kilpailijoita, mutta Brysselissä OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja Nordean Suomen-toimintojen johtaja Ari Kaperi ovat liittolaisia.

He ovat kaupungissa tällä viikolla yhteisellä lobbausmatkalla Finanssiala ry:n koko hallituksen kanssa. Järjestö edustaa suomalaisia pankki- ja vakuutusyhtiöitä.

Syy finanssijohdon poikkeukselliseen edunvalvontaponnistukseen sijaitsee muutaman korttelin päässä. Siellä on EU-komissio, joka julkisti lokakuun lopussa uuden esityksen siitä, miten eurooppalaisten pankkien vakavaraisuutta on vahvistettava lähivuosina.

Ritakallio ja Kaperi varoittavat Finanssivalvonnan arvioon nojautuen, että uudistus iskee kovaa suomalaispankkeihin. Niiden pääomavaatimukset nykyiselle luottosalkulle nousisivat keskimäärin 15–20 prosenttia.

Euroopassa nousu on pienempi, keskimäärin 6,5–8 prosenttia.

Suomalaiset pankit ovat koronapandemian jäljiltäkin edelleen vakavaraisia, eikä suuria uhkia ole näköpiirissä. Silti sääntelijä katsoo, että tämä ei riitä. Pankkien pitää kerätä lisäpuskureita esimerkiksi asuntoluottojensa takia, vaikka suomalaiset kotitaloudet hoitavat lainansa säntillisesti.

”Asuntoluotot ovat hyvin vähäriskisiä eikä niistä tullut käytännössä luottotappioita edes 1990-luvun laman yhteydessä. Vastaisuudessa asuntoluotoillekin tarvitaan enemmän omia pääomia”, Ritakallio sanoo.

Ritakallion mukaan sama voi koskea myös asunto-osakeyhtiöitä sekä pienten ja keskisuurten yritysten lainoitusta.

Nordean Ari Kaperi (vas.) sanoo finanssialan pitävän sinänsä hyvänä, että pankkeja koskevat säännöt yhdenmukaistuvat.

Komissiosta tulevalla sääntelyllä on juuret 2000-luvun alkupuolen finanssikriisissä, joka synnytti maailmanlaajuisen pankkikriisin. Se loi tarpeen parantaa pankkien valvontaa ja hillitä niiden riskinottoa sekä rajoittaa veronmaksajien tappioita, jos jokin vaikeuksiin joutunut pankki pitäisi kaikesta huolimatta pelastaa.

Nyt eteen tulleiden vakavaraisuusvaatimusten taustalla on Basel III:ksi sanottujen pankkisääntelystandardien laittaminen kaikilta osin voimaan EU-alueella.

Uudistukseen sisältyy se, että pankkien omaa riskinarviota omin sisäisin laskentamallein rajoitetaan. Tavoitteena on parantaa pankkien vertailtavuutta, sillä pelkona on, että omat mallit vähättelevät riskejä.

Kaperi arvioi, että suomalaisten luottojen riskinarvioinnista noin 80 prosenttia on nyt tehty pankkien omin sisäisin mallein. Ne ovat käytössä Nordean ja OP:n lisäksi myös Aktiassa ja Ålandsbankenissa.

Ari Kaperi sanoo pankkien pitävän sinänsä hyvänä sitä, että kaikille on jatkossa samat säännöt.

”Mutta se tapa, jolla ne otettaisiin Euroopassa käyttöön, on hyvin haitallinen. Ne voitaisiin ottaa käyttöön ilman haittavaikutuksiakin”, Kaperi sanoo.

"Vastaisuudessa asuntoluotoillekin tarvitaan enemmän omia pääomia.”

Se, mitä suomalainen finanssiala haluaa, on eri maiden erityispiirteiden huomioon ottaminen. Suomessa se tarkoittaisi muun muassa sitä, että pankkien pääomavaatimuksia lievennettäisiin vähäriskisten asuntoluottojen osalta.

Ari Kaperin mukaan pääomavaatimus on pankkien toiminnan kannalta keskeinen:

”Siinä puhutaan pankin kaikkein kalleimmasta raaka-aineesta. Kun me annamme luottoa asiakkaalle, me rahoitamme sen joko hankkimalla rahaa markkinoilta markkinahintaisesti tai talletuksina asiakkailta sekä omalla pääomalla, joka kattaa luoton riskin. Oma pääoma on kaikista kalleinta, ja jos sitä joutuu kohdistamaan liian paljon kyseiseen luottoon sisältyvään riskiin, se on turhaa ja sillä on vaikutuksia asiakkaalle.”

Kun pääomavaatimuksia on kiristetty, pankkien oman pääoman tuotto on pudonnut puoleen parhaista päivistä. Se on vähentänyt niiden kiinnostavuutta sijoituskohteena.

Ritakallio toivoo, että yli kymmenen vuoden sääntelylisäysten jälkeen tehtäisiin väliarvio siitä, mikä on ollut tarpeellista ja mikä ei. Varsinkaan kun sääntely ei tähän lopu: esimerkiksi pankkien ympäristö- ja ilmastoriskien arviointi lisääntyy.

Kaperi, Ritakallio ja muu Finanssialan hallitus tapaavat edunvalvontamatkallaan muun muassa finanssisääntelystä vastaavien komissaarien Valdis Dombrovskisin ja Mairead McGuinnessin kabinetteja sekä komission lakiesityksen käsittelystä vastaavia europarlamentaarikkoja.

Suomessa hallitus on vasta muodostamassa kantaansa komission esitykseen pääomavaatimusten nostamisesta.

Suomen valtiovarainministeriön virkakunta on ottanut komissiotakin tiukemman näkemyksen muun muassa siihen, miten paljon siirtymäaikaa pankeille pitäisi antaa vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseen. Finanssialan toiveena on, että hallitus ei poliittisessa harkinnassaan vetäisi ihan näin tiukkaa linjaa vaan kuuntelisi alan perusteluja.

”Toivomme, että ymmärrettäisiin, miten isosta asiasta on kyse. Sillä tulee ilman muuta olemaan vaikutuksia, miten nämä säännöt otetaan käyttöön. Pääomasääntely on kaikista keskeisin sääntely pankkitoiminnassa”, Kaperi sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita