Bryssel
Euroopan komissio esittää, että EU-markkinoille saisi tuoda soijaa, nautaa, palmuöljyä, puuta, kaakaota ja kahvia vain silloin, kun yhtiö pystyy todistamaan, ettei tuotteiden valmistus ole edistänyt metsäkatoa.
Säännöt koskisivat myös tiettyjä johdannaistuotteita, kuten nahkaa, suklaata ja huonekaluja.
Käytännössä yhtiöiden olisi tiedettävä tarkat maantieteelliset sijainnit, joissa niiden tuomat tuotteet on valmistettu, ja osoittaa näin, ettei valmistus ole edistänyt metsäkatoa.
EU-komissio jakaisi lähtömaat eri riskiluokkiin metsäkatoriskin mukaan. Matalan riskiluokan maista tuleville tuotteille tarkastusvaatimukset olisivat yksinkertaisempia kuin korkean riskin maasta tuleville.
Säännöt metsäkadon ehkäisemisestä koskisivat myös EU:n sisällä valmistettuja tuotteita.
Europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr) ja Heidi Hautala (vihr) arvostelevat esityksen jättävän liikaa porsaanreikiä niin luonnonsuojelun kuin ihmisoikeuksien osalta.
Vihreät ovat vaatineet komissiota lisäämään listalle naudan lisäksi siipikarjan, sianlihan, kumin ja maissin.
Uuteen lainsäädäntöön sisältyisi mahdollisuus langettaa sakkoja yhtiöille, jotka eivät noudattaisi yhteisiä sääntöjä. Sakko voisi olla jopa 4 prosenttia yhtiön vuotuisesta liikevaihdosta.
Maatalouteen käytettävien alueiden laajentuminen on pääsyitä maailmanlaajuiselle metsäkadolle. EU-komissio kertoo valinneensa tiukempien sääntöjen piiriin luettavat tuotteet vaikutusarvioinnin perusteella.
Vaikutusarvioinnissa tarkasteltiin, millä Euroopassa tuotettavilla ja kulutettavilla tuotteilla on ollut suurin myötävaikutus maailmanlaajuiseen metsäkatoon.
Komissio arvioi, että valittujen kuuden tuotteen kautta voidaan säästää huomattavia määriä metsää EU-kulutuksen ja -tuotannon aiheuttamalta heikkenemiseltä.
Puun ja naudanlihan osalta vaikutukset koskevat myös Suomea. Myös Suomessa raivataan edelleen metsää pelloksi.
”Raivatuilla pelloilla kasvatettava rehu tulee säätelyn piiriin. Metsäteollisuus yleensä ostaa puut tällaisista kohteista, mutta on epäselvää, mikä tämän puun kohtelu on”, sanoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Torniaisen mukaan kyseisten puiden merkitys metsäteollisuudessa on hyvin pieni.
Ehdotus koskee pääasiassa tulevaa pellonraivausta, ei jo raivattuja peltoja. Suomessa raivataan noin 4 000 hehtaaria uutta peltoa vuodessa.
Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičiuksen mukaan lainsäädännön tehoa seurataan tarkkaan, ja uusia tuotteita on mahdollista lisätä sääntöjen piiriin myöhemmin.
Sinkevičiuksen mukaan uusista säännöistä ei pitäisi koitua merkittävän suuria lisäkustannuksia yrityksille. Hän korostaa uudesta lainsäädännöstä saatavien hyötyjen olevan suuremmat kuin siitä koituvat kustannukset.
”[Vaikutusarvioinnissa] näkyy myös selkeästi, ettei tuotteiden hintoihin ole tulossa merkittävää nousua”, Sinkevičius sanoi.
Komissio julkisti myös päivitetyn esityksen jäteviennin säännöistä. Esityksen mukaan muun muassa jätteiden vientiä köyhempiin maihin rajoitettaisiin ja se sallittaisiin vain, jos vastaanottava maa on halukas ottamaan vastaan jätteitä ja kyvykäs käsittelemään niitä kestävästi.
Sinkevičius luonnehti metsäkatoon ja jätevientiin puuttuvia esityksiä maailman mittakaavassa kaikkein kunnianhimoisimmiksi.
”Jos odotamme kumppaneiltamme kunnianhimoisempia ilmasto- ja ympäristölinjauksia, meidän tulisi itse lopettaa saasteiden vienti ja metsäkadon tukeminen”, Sinkevičius sanoi.
Komission esitykset menevät seuraavaksi EU-parlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäväksi.
Esitys metsäkatoon puuttumisesta sai tuoreeltaan varovaisen myönteisen vastaanoton ympäristöjärjestöiltä.
Luonnonsuojelujärjestö WWF kuvailee esityksen luovan perustaa sille, että EU:sta tulisi ensimmäinen alue, joka puuttuu kokonaisvaltaisella tavalla maailmanlaajuiseen metsäkatoon. WWF:ää kuitenkin huolettavat lainsäädäntöön mahdollisesti jäävät porsaanreiät.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen maatalous- ja metsäkampanjoitsija Sini Eräjää luonnehtii esitystä niin ikään toivon pilkahdukseksi siitä, että EU voisi rajoittaa tuhoa, jota se aiheuttaa maailman metsille.
”Mutta Euroopan komissio on jättänyt uuteen lakiin merkittäviä aukkoja, joka jättävät elintärkeitä ekosysteemejä monissa osissa maailmaa haavoittuvaan asemaan”, Eräjää kommentoi tiedotteessa.
Greenpeace vetoaa EU-parlamenttiin ja jäsenmaihin, jotta nämä kiristäisivät esitettyä lakia.
