Hallituksen enemmistö kaataisi EU:n sijoituskohteiden ympäristöluokittelun – tätä se tarkoittaisi - Talous | HS.fi

Hallituksen enemmistö kaataisi EU:n sijoituskohteiden ympäristö­luokittelun – tätä se tarkoittaisi

Pankit ja sijoittajat arvioivat yritysten ympäristövaikutuksia ilman EU-sääntöjäkin. Silti yhteisiä kriteerejä myös kaivataan.

Metsää Vilkaharjulla Sulkavalla 12. elokuuta.

22.11. 2:00 | Päivitetty 22.11. 10:58

EU:n yritys luoda sijoituskohteiden ympäristöluokittelu on törmännyt kovaan vastanrintaan. Itävalta uhkailee jo EU-tuomioistuimella, mikäli ydinvoima lasketaan luokittelussa ilmastoratkaisuksi, ja Suomi ja Ruotsi ovat äänestämässä esitystä vastaan pääasiassa metsien hoitoa koskevien linjausten vuoksi.

Vaikka koko esityksen kaatuminen näyttää epätodennäköiseltä, on paikallaan kysyä, mitä tapahtuisi, jos Suomen kanta voittaisi ja esitys kaatuisi.

Tuskin mitään kovin dramaattista, sanovat HS:n haastattelemat rahoitusalan ammattilaiset.

Juuri rahoitusalan tarpeisiin luokittelua eli taksonomiaa ollaan luomassa. Tarkoitus on ohjata yksityisiä pääomia ilmaston kannalta kestäviin kohteisiin sopimalla yhteiset kriteerit sille, millainen toiminta on ilmastoystävällistä.

Vaikka EU:n yhteistä kriteeristöä sinänsä pidetään hyödyllisenä, alan toimijat muistuttavat, että pääomamarkkinoilla on jo nyt tilanne, jossa sijoittajat etsivät kuumeisesti vihreitä sijoituskohteita ja pankit ja muut rahoituslaitokset käyttävät paljon aikaa ja vaivaa sijoituskohteiden ympäristövaikutusten arviointiin.

S-pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen

”Regulaatio tulee jälkijunassa. Pääomat pyrkivät ilman sääntelyäkin vihreisiin kohteisiin”, sanoo S-pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen.

Nordean pohjoismaisen vastuullisuustiimin johtaja Veronica Palmgren näkee EU-luokittelun tarpeellisena ja sanoo, että sen kaatuminen olisi menetys. Hän katsoo, että yhteinen ympäristökriteeristö toisi ainakin kolme isoa hyötyä.

Ensinnäkin yhtenäiset ympäristökriteerit poistaisivat viherpesun eli katteettomien ympäristöväitteiden riskin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi sijoitustuotteiden kuluttajamarkkinointiin.

Veronica Palmgren

Toinen iso hyöty tulisi lainsäädäntöön sisältyvästä raportointivelvollisuudesta. Suurten yritysten on tulevaisuudessa raportoitava, mikä osa niiden liiketoiminnasta täyttää EU:n vihreän toiminnan kriteerit. Nykyisin vertailukelpoisen datan puute on rahoitusalalla iso ongelma.

”Julkisen tiedon perusteella ei nykyisellään aina voi arvioida, kuinka vihreä jokin firma on”, Palmgren sanoo.

Kolmas hyöty hänen mielestään on se, että EU-taksonomia asettaa eniten päästöjä aiheuttaville toimialoille ”vihreän polun”. Luokittelussa esimerkiksi määritellään, mitä on ilmastomielessä kestävä terästuotanto tai kemianteollisuus, eikä käytännössä yksikään yritys nykyisellään täytä näitä tavoitteita. Tämä ei tarkoita, että alan yritykset eivät voisi hyötyä luokittelusta: sen sijaan yritykset voisivat saada vihreän leiman esimerkiksi investoinneille, jotka olennaisesti auttavat niitä vähentämään päästöjään.

Palmgren uskoo, että tämä auttaa rahoittajia ja yrityksiä suuntamaan rahat oikeisiin kohteisiin.

Hallitus perusteli komission esityksen vastustusta sillä, että se pelkää, että kriteeristö voisi vaikeuttaa metsäalan rahoituksen saantia tulevaisuudessa, jos kaikki suomalainen metsänhoito ei saisikaan vihreää leimaa. HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan toistaiseksi on vaikea arvioida, kuinka EU:n ympäristöluokittelu lopulta vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saantiin tai hintaan.

”Ei kukaan vielä tiedä, mikä lopullinen vaikutus olisi”, sanoo Evlin vastuullisuusjohtaja Outi Helenius.

Evlin vastuullisuusjohtaja Outi Helenius.

Sinänsä ajatus vihreiden kohteiden suosimisesta rahoitusmarkkinoilla ei ole uusi, vaan sitä tehdään joka päivä jo nyt. Sijoittajien ja rahoittajien kiinnostus vihreisiin kohteisiin on suurta. Samaan aikaan esimerkiksi tiettyjä fossiilisijoituksia rajataan rahoituksen ulkopuolelle.

”Toiminta, joka vie kohti vähähiilistä tulevaisuutta sisältää vähemmän tulevaisuuden riskejä ja on houkutteleva rahoituskohde”, Palmgren sanoo.

Paljon riippuu siitä, kuinka laajasti rahoitusala ryhtyy taksonomiaa hyödyntämään. Sääntely ei kuitenkaan esimerkiksi kiellä rahoitusta taksonomian ulkopuolisiin kohteisiin. On myös paljon toimialoja, joita koko luokittelu ei koske.

Helenius pitää selvänä, etteivät rahoittajat ala päätöksissään nojata yksinomaan EU-kriteeristöön. Ainakin aluksi sääntely kattaa vain tietyt, ilmastonmuutoksen kannalta olennaiset sektorit, ja sen fokus on ilmastovaikutuksissa.

”Vastuullisuus tai kestävyys on niin paljon muutakin. Sijoittajat seuraavat sitä yhtenä mittarina”, Helenius sanoo.

Iso kysymysmerkki on myös se, kuinka taksonomia mahdollisesti ui sisään muuhun sääntelyyn. Leskinen pitää mahdollisena, että Euroopan investointipankin ja muiden julkisten rahoituslaitosten on jatkossa vaikeampi rahoittaa muita kuin vihreitä kohteita. Alalla spekuloidaan myös sillä, aletaanko vihreitä lainoja suosia pankkien vakavaraisuussääntelyssä, millä olisi iso vaikutus.

Myös Helenius sanoo, että EU-taksonomian kaatuminen olisi sääli.

”Me tarvitsemme nyt ilmastorahoitusta. Auttaisi kaikkia, jos pystyisimme sopimaan yhteisistä säännöistä.”

S-pankin Leskinen taas ei usko, että EU-taksonomian kaatumisella olisi juuri vaikutusta S-pankin sijoitustoimintaan.

”Jatkaisimme mielenkiintoisten, ympäristöongelmia ratkovien yritysten etsimistä kuten tähänkin asti.”

Artikkeliin liittyviä aiheita