Kansainvälinen valuuttarahasto suosittaa hallitukselle järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi - Talous | HS.fi

Kansainvälinen valuuttarahasto suosittaa hallitukselle järeämpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi

IMF kehuu hallitusta pandemian taloudellisten vahinkojen tehokkaasta torjumisesta.

Kansainvälinen valuuttarahasto julkaisi perjantaina arvionsa Suomen talouden tilasta ja näkymistä.

19.11. 10:00 | Päivitetty 19.11. 10:49

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) suosittaa Suomea ottamaan käyttöön voimakkaammat keinot ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

”Vaikka Suomi on edistynyt tavoitteessaan ilmastomuutoksen torjumisessa, ympäristölle haitallisten tukien lisäleikkauksia ja ilmastoon vaikuttavien verojen kiristämistä voitaisiin myös harkita”, perjantaina julkaistussa katsauksessa todetaan.

IMF julkaisee vuosittain talouden arvionsa jäsenvaltioiden talouden tilasta ja näkymistä. Suomelle se antaa kiitosta koronaviruspandemian tehokkaasta torjumisesta, minkä takia taantuma oli viime vuonna Suomessa poikkeuksellisen lievä.

”Suomen hallituksen finanssipoliittiset toimet pandemian vaikutusten torjumiseksi ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Finanssipolitiikan viritys vuonna 2022 tukee edelleen talouden elpymistä tarkoituksenmukaisesti.”

Perjantaina julkaistussa katsauksessaan IMF arvioi Suomen talouden elpyvän tänä vuonna 3,25 prosenttia ja ensi vuonna 2,75 prosenttia. Elpymistä jouduttavat etenkin yksityisen kulutus ja investoinnit.

Uuden arvion perusteella IMF arvioi, että tuotantokuilu saattaa lähes umpeutua vuonna 2022. Tuotantokuilu tarkoittaa kansantalouden toteutuneen kokonaistuotannon poikkeamaa potentiaalisesta tuotannosta.

IMF kuitenkin varoittaa, että keskipitkällä aikavälillä talouden näkymät eivät ole valoisat väestön vanhenemisen ja työn tuottavuuden heikon kehittymisen takia. IMF arvioi, että talouden kasvupotentiaali oli keskipitkällä aikavälillä 1,25 prosenttia.

Huolissaan IMF on myös Suomen velkaantumisesta. Hallituksen toimet työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseksi tukevat julkista taloutta, mutta niillä ei saada aikaan riittäviä julkisen talouden säästöjä.

IMF:n mielestä etenkin työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia. Lisäksi se suosittaa laajentamaan veropohjaa ja tehostamaan julkisten varojen käyttöä, joilla on mahdollista saada aikaan säästöjä ja jouduttaa ilmastotavoitteiden toteutumista.

IMF arvioi Suomen julkisen talouden alijäämän olevan keskipitkällä aikavälillä prosentin suurempi suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin ennen koronaviruspandemiaa. Tämä johtuu pääasiassa hallituksen ennen pandemiaa tekemistä ”pysyvistä” menolisäyksistä.

Alijäämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat.

Toisin sanoen hallituksen suunnittelemat työllisyystoimet eivät tuota IMF:n mukaan riittäviä hyötyjä, jotta hallitus saavuttaisi tavoitteensa vakauttaa velkasuhde vuosikymmenen puolivälissä.

”Palaaminen menokehyksiin osana julkisen talouden keskipitkän aikavälin sopeuttamista parantaisi finanssipolitiikan uskottavuutta.”

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mielestä tapaaminen IMF:n kanssa vahvisti ministeriön käsitystä kansantalouden ja julkisen talouden haasteista

”Hallitus on tunnistanut hyvin sen, että vahva kasvu uhkaa jäädä pyrähdykseksi. Suomen tulee päästä kestävään, pitkäjänteiseen, vahvaan kasvuun sekä samalla priorisoida [etusijaistaa] menoja ja noudattaa kehyksiä. Tässä suhteessa IMF:n kannat ovat hyvin ymmärrettäviä ja tarpeellisia, jotta velkasuhde saadaan vakautettua tavoitteiden mukaisesti”, Saarikko sanoo tiedotteessa.

IMF arvion mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa yli 70 prosenttiin kuluvan vuoden lopussa. Vuonna 2019 velkasuhde oli 59,5 prosenttia.

Artikkeliin liittyviä aiheita