Euroopan keskuspankin pääjohtaja patistaa rauhallisuuteen, vaikka kuluttajahintojen voimakas kallistuminen onkin ”tuskallista” pienituloisille - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankin pääjohtaja patistaa rauhallisuuteen, vaikka kuluttajahintojen voimakas kallistuminen onkin ”tuskallista” pienituloisille

Pääjohtaja Christine Lagarde torjuu rahapolitiikan kiristämisen, koska se vaarantaisi euroalueen talouden elpymisen.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde.

19.11.2021 17:19

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoitti perjantaina rahapolitiikan kiristämisen vaaroista.

”Aikana, jolloin ostovoimaa rutistaa energian ja polttoaineiden kallistuminen, aiheeton kiristys merkitsisi perusteetonta vastatuulta elpymiselle”, pääjohtaja sanoi Frankfurtissa järjestetyssä pankkikonferenssissa.

Hänen mukaansa keskuspankin täytyy tarkkailla inflaatiota eli kuluttajahintojen kallistumisen kiihtymistä kärsivällisesti, vaikka hintojen kohoaminen onkin ”tuskallista” etenkin pienituloisille.

”Tunnistamme nimenomaan sen, että kiihtynyt inflaatio puristaa ihmisten reaalituloja erityisesti tulonjaon alimmilla tasolla.”

Kaikesta huolimatta keskuspankin ei hänen mielestään ei pidä kiirehtiä ennenaikaiseen rahapolitiikan kiristämiseen, koska inflaation kiihtyminen on todennäköisesti tilapäistä.

Inflaatiota ovat kiihdyttäneet sekä kysynnän voimakas lisääntyminen että tarjonnan häiriöt.

Lokakuussa inflaatiovauhti euroalueella oli 4,1 prosenttia ja sitä voimisti etenkin energian kallistuminen. Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla keskipitkällä aikavälillä kaksi prosenttia.

Tavoite on kuitenkin symmetrinen. Se tarkoittaa, että inflaatiovauhti voi tilapäisesti olla kahden prosentin tavoitetta nopeampi tai hitaampi.

Pääjohtaja Lagarde arvioi jo lokakuun lopussa, että inflaatio euroalueella hidastuu ensi vuoden alussa. Hän on myös toistuvasti ilmoittanut pitävänsä hyvin epätodennäköisen ohjauskorkojen nostamista ensi vuonna.

Lue lisää: Suomen suurimpien pankkien johtajat pelkäävät ”sokeutta” rahan arvolle ja penäävät muutosta rahapolitiikkaan

Yhteisvaluutta euron arvo on suhteessa dollariin on heikentynyt tuntuvasti, koska markkinoilla ei enää juuri uskota rahapolitiikan kiristykseen ensi vuonna.

Finanssiyhtiö Nordea arvioi Euroopan keskuspankin kiristävän rahapolitiikkaa vuoden 2023 lopussa ja Danske Bank vasta vuoden 2023 jälkeen.

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa euroalueen inflaatiovauhdin voimistuvan tänä vuonna 2,2 prosenttiin mutta hidastuvan ensi vuonna 1,7 prosenttiin.

Rahapolitiikasta päättävä Euroopan keskuspankin neuvosto on arvioinut ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä matalammalla, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin hyvissä ajoin ennen vuoden 2023 loppua.

Neuvosto on myös viestittänyt tarkkailevansa myös pohjainflaatiota, jonka perusteella se arvioi inflaation vakautumista kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä.

Lokakuussa euroalueen pohjainflaatio oli 2,1 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu energian ja elintarvikkeiden vaikutus hintojen muutokseen.

Joulukuussa keskuspankin rahapolitiikasta päättävä neuvosto arvioi, onko koronaviruspandemian taloudellisten vahinkojen hillitsemiseksi aloitetut arvopaperiostot perusteltua lopettaa ensi vuonna. Se on kuitenkin eri asia kuin varsinainen rahapolitiikan kiristäminen.