Black Friday kannustaa ostamaan uutta vanhan tilalle – Euroopassa on vireillä iso muutos, joka tekee elektroniikasta kestävämpää ja helpommin korjattavaa - Talous | HS.fi

Black Friday kannustaa ostamaan uutta vanhan tilalle – Euroopassa on vireillä iso muutos, joka tekee elektroniikasta kestävämpää ja helpommin korjattavaa

Black Friday jättää taas jälkeensä valtavan määrän elektronista jätettä. EU aikoo puuttua kulutuskulttuuriin sääntelyllä, joka kannustaa korjaamaan.

Black Friday -alennusmyynneistä metsästetään etenkin elektroniikkaa. Emmi Palmgren kävi torstaina ostoksilla Gigantissa.

26.11. 2:00 | Päivitetty 26.11. 20:09

Perjantain Black Friday ja sitä seuraava Cyber Monday kuuluvat maailman suosituimpiin yksittäisiin ostospäiviin. Myös Suomessa on luvassa selvä kulutuspiikki. Alennusmyynneistä metsästetään etenkin elektroniikkaa.

Viime vuoden Black Fridayn aikana suomalaiset tekivät ostoksia kodinkone- ja elektroniikkaliikkeissä seitsenkertaisesti muihin perjantaipäiviin verrattuna, selviää S-pankin korttidatatilastosta.

Vanha laite vaihtuu uuteen. Jälkeen jää elektronista jätettä, Suomessa henkeä kohden 22 kiloa vuodessa. Euroopassa elektroniikka­romu on nopeimmin kasvava jätevirta, josta kierrätetään selvästi alle puolet.

Painopiste siirtyy jätepolitiikasta tuotepolitiikkaan.

Kulutuskulttuuriin puututaan pian Euroopan unionin tasolla. Kuluttajia ohjataan korjaamaan laitteensa ja valmistajilta vaaditaan enemmän.

Maaliskuussa 2020 EU-komissio harmitteli, että markkinat tarjoavat kuluttajalle ennenaikaisesti vanhenevia ja vaikeasti korjattavia laitteita. Kuluttajaa kannustetaan vaihtamaan vanha jatkuvasti uuteen.

Kyselytutkimusten mukaan valtaosa eurooppalaisista ei edes tiedä, että EU:ssa vähimmäistakuuaika ostetulle tuotteelle on lain nojalla kaksi vuotta.

Siksi vireille pantiin uusi ”kiertotalouden toimintasuunnitelma”, joka etenee ensi keväänä. Se on perustavanlaatuinen muutos EU:n tuotepolitiikassa, kuvaa ympäristö­ministeriön erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen. Painopiste siirtyy jätepolitiikasta tuotepolitiikkaan.

”Erityisesti tämä on muutos mentaliteetissa. Otetaan uudeksi lähtökohdaksi se, että tuotteen pitää olla kestävä, sitä pitää voida huoltaa, korjata, päivittää ja käyttää mahdollisimman pitkään ja varaosia tulee olla saatavilla, toisin kuin nyt.”

Käytännössä EU tiukentaa tuote­politiikkaansa liudalla aloitteita ja asetuksia. Koko esityspaketti julkaistaan keväällä 2022.

Prosessi on monimutkainen. Se käsittää useita aloitteita ja muutoksia EU:n eko­suunnittelu­direktiiviin.

Kokonaisuuden keskeinen osa on kestävien tuotteiden aloite, jolla tuotepolitiikkaa kiristetään. EU:ssa myytävien tuotteiden kestävyyttä ja korjattavuutta kohennetaan.

Kuluttajan käyttöön tuodaan niin sanottu laitteiden korjauttamisoikeus. Se edellyttää valmistajilta, että laitteen korjattavuudesta tehdään ”yksinkertaista ja kohtuuhintaista”. Tietokoneen tulee olla avattavissa, osien irrotettavissa ja varaosien saatavilla.

Hankkeeseen liittyy vielä runsaasti kysymyksiä, sillä ehdotusten tarkat sisällöt eivät ole selvillä, sanoo Energiaviraston johtava asiantuntija Juha Toivanen.

Voimaan tulee ainakin yleisiä periaatteita, kuten vaatimus kertoa kuluttajalle riittävästi laitteen korjautuksesta. Tarkempia linjauksia tehdään tuoteryhmittäin. Tänä vuonna uusia ”ekosuunnitteluvaatimuksia” on tullut voimaan jo esimerkiksi astianpesukoneille ja jääkaapeille.

Seuraavaksi valmisteilla on älypuhelinten ja tablettien kestävää sääntelyä. Niissä korjautus­oikeus edellyttäisi, että äly­puhelimen akun, näytön ja takaosan tulisi olla kuluttajan vaihdettavissa tai korjattavissa, Toivanen sanoo. Lisäksi akun tulisi kestää tietty määrä latauksia.

Käyttöjärjestelmäpäivityksiä tulisi olla saatavilla vähintään viisi vuotta. Suomessa keskimääräinen puhelimen käyttöikä on kaksi tai kolme vuotta.

”Se on huomattavan lyhyt käyttöikä. Mielellään älypuhelimien pitäisi tulevaisuudessa olla kestävämpiä ja korjattavissa siten, että niitä voisi käyttää ainakin sen viisi vuotta”, Toivanen sanoo.

Kulutuskulttuurin kurssi kääntyy hitaasti.

Eurobarometrin mukaan 77 prosenttia eurooppalaisista pyrkii jo nyt korjaamaan tai korjauttamaan tavaroita ennen uuden ostamista. Korjausoikeus ei vielä tarkoita, että vanhan korjaaminen olisi kuluttajalle kannattavinta.

Korjauspalveluiden käyttämisen tulisi mahdollisimman helppoa, jotta kuluttajia kiinnostaisi riittävästi, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

”Helppous on tärkeintä, esimerkkinä ruokalähettipalvelut. Myös älylaitteen voisi korjauttaa siten, että tilauspalvelu hakee sen kotoa ja tuo sijaislaitteen tilalle ja asioisi vakuuttajan kanssa.”

Julkinen sektori voisi pienentää korjaus­palveluiden arvonlisäveroa, Beurling-Pomoell ehdottaa. Myös mahdollisuus vero­vähennykseen saattaisi olla houkutteleva.

”Mutta näkisin, että ensisijainen mekanismi, joka tässä pätee, on markkinatalouden logiikka. Pitää tuottaa kysyntää korjauspalveluille.”

Jo nyt suurin osa eurooppalaisista kertoo pyrkivänsä korjaamaan tai korjauttamaan tavaroita ennen uuden ostamista.

Kulutuskulttuurin kurssi kääntyy hitaasti. Esimerkiksi älypuhelimia koskeva kestävyyssääntely lienee tulossa voimaan Euroopassa aikaisintaan vuoden 2023 lopulla.

Suunta on silti selvä, myös EU:n ulkopuolella.

Viime kesänä Britannia alkoi edellyttää elektroniikkavalmistajilta, että kuluttajilla on riittävästi saatavilla myytyjen laitteiden varaosia. Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden antoi heinäkuussa presidentin asetuksen teknologialaitteiden korjautuksen helpottamisesta kolmansilla osapuolilla.

EU:n sisällä Ranska ottaa käyttöön elektroniikan korjattavuusrekisterin, johon laitevalmistajien tulee sakon uhalla ilmoittaa indeksoituja tietoja laitteiden korjattavuudesta.

Valmistajat ennakoivat kehitystä. Apple lanseeraa vuoden 2022 alusta korjaus­ohjelman asiakkaille, jotka haluavat itse korjata Iphone-puhelimensa.

Lue lisää: Apple aikoo tarjota kuluttajille mahdollisuuden korjata omat puhelimensa

Ympäristövaikutusten potentiaali on yllättävän suuri. Jos Euroopan runsaan 400 miljoonan älypuhelimen keskimääräinen käyttöikä pitenisi vuodella, vuotuiset päästövähennykset vastaisivat kaikkien Tanskan henkilöautojen poistamista liikenteestä, arvioi Euroopan ympäristö­keskuksen tutkimus.

”Helppoa tämä ei toki tule olemaan. Liikkuvia osia on niin paljon.”

EU:ssa tavoite on, että uudistukset synnyttävät Eurooppaan omat kestävien tuotteiden sisämarkkinat.

Samalla saattaa syntyä kauppapoliittisia jännitteitä, kun sääntely voi jarruttaa Aasian-vientiä. Muutos tulee silti välttämättä toteuttaa markkinoiden tasolla, sanoo ympäristöministeriön Sarianne Tikkanen.

”Tällöin saadaan sisämarkkinoiden yhteiset pelisäännöt. Helppoa tämä ei toki tule olemaan. Liikkuvia osia on niin paljon.”

Tikkasen mukaan on kyse isosta peri­aatteellisesta asiasta.

”Kestävyyden pitäisi jo tietysti olla jo kaiken lähtökohta, mutta nyt siihen pitää puuttua lainsäädännössä.”

Artikkeliin liittyviä aiheita