Hiiliviljely vähentää maatalouden päästöjä, mutta olisiko siitä sijoitustuotteeksi? S-pankki uskoo, että on - Talous | HS.fi

Hiili­viljely vähentää maa­talouden päästöjä, mutta olisiko siitä sijoitus­tuotteeksi? S-pankki uskoo, että on

Hiiliviljelystä on tulossa houkutteleva sijoituskohde, sillä elintarvikeyhtiöt maksavat raaka-aineesta lisähintaa ja myös hiilen sidonnalle on syntymässä markkinat.

Hiiliviljelystä eli maaperän hiilensidontaa vahvistavista toimista toivotaan yhtä ratkaisua maatalouden päästöongelmaan.

23.11. 6:30 | Päivitetty 23.11. 8:43

Suomalaisessa maataloudessa on meneillään poikkeuksellisen huono vuosi, mutta S-pankki uskoo, että alasta voi tehdä houkuttelevan sijoituskohteen. Pankki perustaa uuden rahaston, joka tekee sijoituksia peltoihin, joilla harjoitetaan hiiliviljelyä.

Uudistavalla viljelyllä tai hiiliviljelyllä tarkoitetaan viljelytekniikoita, joilla vahvistetaan maaperän hiilensidontaa. Niihin kuuluvat esimerkiksi monipuolinen viljelykierto, syväjuuristen kasvien viljely ja niukka maan muokkaaminen. Maa pyritään myös pitämään suurimman osan aikaa vihreällä kasvipeitteellä.

Menetelmä herättää kasvavaa kiinnostusta viljelijöiden joukossa, ja S-pankki yrittää nyt paketoida siitä myös markkinoita kiinnostavan sijoitustuotteen.

Rahasto toimii siten, että rahasto ja viljelijä perustavat yhteisyrityksen, joka ostaa peltoa, joka vuokrataan edelleen viljelijälle pitkällä, 10–15 vuoden sopimuksella. Vuokra sidotaan pellon tuottoon, jolloin huonona vuonna vuokraa maksetaan vähemmän, hyvänä enemmän. Viljelijällä on oikeus lunastaa pelto omakseen.

Mallin tarkoitus on helpottaa siirtymistä hiiliviljelyyn, sillä siirtymän ensimmäisinä vuosina sato voi kärsiä. Vastaavasti myöhemmin menetelmän pitäisi kasvattaa satoja.

Nimenomaan hiiliviljelyyn rahasto sijoittaa siksi, koska pankki uskoo, että siitä on tulevaisuudessa saatavissa suurempia tuottoja kuin tavanomaisesta maataloudesta.

Paitsi, että menetelmä kasvattaa satoa, sadosta voi myös odottaa parempaa hintaa.

Rahaston salkunhoitaja Jussi Nykänen sanoo, että osa elintarvikeyhtiöistä maksaa jo nyt lisähintaa raaka-aineesta, joka on tuotettu hiiliviljelyn menetelmin. Tämä auttaa yhtiöitä vähentämään päästöjään, ja samalla ne voivat markkinoida tuotteitaan kuluttajille ilmastolle ystävällisinä. Trendin uskotaan vahvistuvan.

Lisäksi S-pankki odottaa, että hiilen sidonnalle voi jo viiden vuoden kuluessa syntyä markkinat. Maaperän hiilensidontaa vahvistava viljelijä voisi silloin myydä hiiliyksiköitä yrityksille ja kuluttajille, jotka haluavat kompensoida omia päästöjään. Nykänen sanoo, ettei rahasto kuitenkaan nojaa hiilimarkkinoiden synnyn varaan.

Kyseessä on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen peltorahasto. Nykänen kertoo, että mallia rahastolle on haettu Yhdysvalloista. Euroopassa on perusteilla samantyyppisiä rahastoja.

Rahastoa voi perusidealtaan verrata esimerkiksi tontti- tai metsärahastoon. Sen tuotto muodostuu pellon tuotannosta ja arvonnoususta. Erojakin on.

”Ero esimerkiksi metsärahastoon on se, että pelto tarvitsee viljelijän. Me sijoitamme ennen kaikkea viljelijään”, Nykänen sanoo.

Vaihtoehtoiset sijoituskohteet kuten metsät, tontit ja kiinteistöt ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan. Kun valtioiden ja yritysten lainat tuottavat pääosin tappiota, sijoittajat etsivät osakesijoitusten rinnalle matalan riskin kohteita, joista voi odottaa edes jonkinlaista tuottoa.

Nykänen kertoo, että rahaston odotettu vuosituotto kulujen jälkeen on 4–7 prosenttia.

S-pankin tavoitteena on kasvattaa rahasto joidenkin kymmenien miljoonien eurojen kokoiseksi. Nykänen sanoo nyrkkisääntönä, että sata hehtaaria peltoa maksaa noin miljoona euroa. Näin rahasto voisi omistaa joitain tuhansia hehtaareja peltoa. Peltoalaa Suomessa on noin 2,3 miljoonaa hehtaaria.

Artikkeliin liittyviä aiheita