Koronavirus järsii yhä taloutta, mutta osakkeet ovat kallistuneet pitkään: Onko jo merkkejä hintakuplasta? - Talous | HS.fi

Koronavirus järsii yhä taloutta, mutta osakkeet ovat kallistuneet pitkään: Onko jo merkkejä hinta­kuplasta?

Koronaviruspandemian kärjistyessä keväällä 2020 pörssit romahtivat. Sen jälkeen osakkeet ovat kallistuneet voimakkaasti, vaikka pandemia ei suinkaan ole ohitse.

Rahapolitiikka vaikuttaa osakkeiden hintoihin. Osakkeiden välittäjä seurasi syyskuussa New Yorkin pörssissä, millaisia vaikutuksia Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan puheella oli markkinoihin.

29.11.2021 2:00 | Päivitetty 29.11.2021 9:07

Osakkeet ovat kallistuneet voimakkaasti, vaikka koronaviruspandemia horjuttaa edelleen taloutta. Se saattaa herättää kysymyksen, onko osakkeissa hintakupla.

Uusi virusmuunnos pelästytti markkinat perjantaina, mutta siitä huolimatta osakkeet ovat kallistuneet voimakkaasti kevään 2020 romahduksen jälkeen.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg aloittaa pohdiskelun siitä, miten hintakupla määritellään. Osakkeiden mahdollinen romahdus ei välttämättä ole merkki hintakuplan puhkeamisesta, vaan romahdus voi johtua monesta eri syystä.

”Yksi määritelmä hintakuplalle on se, että osakkeiden hinnat ovat liian kalliita suhteessa yritysten tulevaisuuden tulos- ja osinkokehitykseen. On erittäin vaikea arvioida, ovatko nämä odotukset perusteltuja vai perusteettomia.”

Tärkeimpiä osakkeen arvoon vaikuttavista tekijöistä on sijoittajien ennuste yhtiöiden tulosten, osinkojen ja kassavirran kehittymisestä tulevaisuudessa. Myös talouden korkotaso ja sijoittajien osakkeille asettamat tuottovaatimukset vaikuttavat arvoon.

”Koskaan ei ole pystytty hintakuplia ennustamaan tarkasti.”

Yksi keino hahmottaa osakemarkkinoiden mahdollista ylikuumenemista on tarkastella taloustieteilijä Robert Shillerin kehittämää kausivaihtelusta tasoitettua ja inflaatio­korjattua voittokerrointa (p/e), joka lasketaan jakamalla osakkeen hinta (p) osake­kohtaisella tuloksella (e).

Osakekohtainen tulos puolestaan lasketaan jakamalla tilikauden tulos osakkeiden lukumäärällä.

Shillerin voittokerroin on menneisyydessä saavuttanut huippunsa, kun osakemarkkinat ovat ylikuumenneet, mutta se ei varsinaisesti ennusta tulevaisuutta.

Se on pikemminkin eräänlainen ilmapuntari, jonka perusteella voi uskoa myrskyn olevan tulossa. Mutta aivan kuten sääennusteiden perusteellakin tiedetään, myrsky voi jäädä odotettua lievemmäksi tai toisinaan väistyä kokonaan.

Varmaa tietoa ei ole kenelläkään, ja aina voi tapahtua jotain yllättävää.

”Monilla ihmisillä on mielipiteitä hintakuplista, eikä siinä ole mitään ongelmaa. On vain tärkeää ymmärtää, että ne eivät ole muuta kuin mielipiteitä. Koskaan ei ole pystytty hintakuplia ennustamaan tarkasti”, Nyberg sanoo.

”Yksi määritelmä hintakuplalle on se, että osakkeiden hinnat ovat liian kalliita suhteessa yritysten tulevaisuuden tulos- ja osinkokehitykseen. On erittäin vaikea arvioida, ovatko nämä odotukset perusteltuja vai perusteettomia”, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg sanoo.

Rahoitusteorian mukaan osakkeet ovat kalliita, kun korkotaso on matalalla ja riskilisät pieniä. Tämä teoria saa runsaasti tukea osakemarkkinoita käsittelevistä tutkimuksista.

”Osakkeiden kallistuminen korreloi [tilastollinen yhteys] vahvasti korkotason muutoksen kanssa. Siksi on hyvin todennäköistä, että yksi merkittävä syy osakkeiden viime aikojen kallistumiseen on keskuspankkien nollakorot. Sen lisäksi osakkeiden riskilisät ovat nykyisin pieniä, jolloin sijoittajat tyytyvät verraten pieniin tuottoihin, mikä taas on omiaan jouduttamaan osakkeiden kallistumista.”

Riskilisä kertoo siitä, kuinka paljon enemmän sijoittajat odottavat osakkeiden tuottavan verrattuna ”riskittömiin” joukkolainoihin. Tällainen riskitön tuotto määritellään yleensä Yhdysvaltojen ja Saksan lyhyiden joukkolainojen tuottoprosenteista.

Koska voittokertoimet ovat nyt suuria, talouden yllättävillä muutoksilla voi olla merkittävät seuraukset.

Etenkin Yhdysvalloissa talouden näkymät ovat valoisat. Se on todennäköisesti vaikuttanut yhtiöiden odotettuun tulos- ja osinkokehitykseen, joka siis taas vauhdittaa osakkeiden kallistumista.

Asialla on myös toinen puoli. Koska voittokertoimet ovat nyt suuria, talouden yllättävillä muutoksilla voi olla merkittävät seuraukset.

”Jos keskuspankki ilmoittaisi täysin odottamattomasti 0,50 prosenttiyksikön ohjaus­koron nostosta, se voisi nykyisissä olosuhteissa teoreettisesti merkitä osakkeiden jopa 20 prosentin romahdusta.”

Tämän riskin välttämiseksi keskuspankit pyrkivät aina antamaan vihjeitä rahapolitiikan kehittymisestä, jotta markkinat osaavat varautua odotettavissa oleviin muutoksiin.

Vihjeiden perusteella markkinoilla arvioidaan, että Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa ensi kesänä ja Euroopan keskuspankki myöhemmin vuonna 2023.

Kaikesta huolimatta professori Nyberg on varpaillaan osakkeiden tuntuvan kallistumisen takia.

”Olen nyt poikkeuksellisen huolissani siinä, että osakkeet saattavat halventua voimakkaasti tai peräti romahtaa, koska tiedämme, että kalliit hinnat tekevät markkinoista hauraita ja herkempiä reagoimaan erilaisille odottamattomille muutoksille taloudessa.”

Lue lisää: Kiihtyvä inflaatio voi ruhjoa maailman­taloutta, ja sijoittajat ovat peloissaan

Koronaviruspandemian kärjistyessä keväällä 2020 pörssit romahtivat.

Ihmisten liikkumista ja elinkeinotoimintaa rajoitettiin voimakkaasti ja maailmantalous vajosi pahaan taantumaan.

Pian pandemian kärjistymisen jälkeen osakkeet alkoivat taas kallistua sijoittajien havaitessa, että vaikutukset moniin yhtiöihin olivat ennakoitua pienemmät. Tätä näkemystä vahvisti se, että yhtiöiden tulokset ylittivät toistuvasti sijoittajien ennakko-odotukset.

Työeläkeyhtiö Varma on Suomen suurimpia sijoittajia. Yhtiössä seurataan tarkkaavaisesti, mitä osakemarkkinoilla tapahtuu, sillä merkittävä osa työeläkevaroista on sijoitettu osakkeisiin.

”Osakemarkkinat olivat kriisin alkuvaiheessa oikeassa, koska ne ennakoivat, että taantumasta tuleekin lyhyt ja elpyminen alkaa nopeasti. Taloudessa on kuitenkin tapahtumassa suuria muutoksia, minkä takia tietyillä toimialoilla yhtiöiden osakkeet ovat kallistuneet erittäin voimakkaasti”, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Suurilla muutoksilla hän tarkoittaa etenkin ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja energiateollisuuden mullistusta. Monet fossiilisia polttoaineita tuottavat yhtiöt pyrkivät vastaisuudessa tuottamaan energiaa uusiutuvista. Se edellyttää suuria investointeja ja uuteen tekniikkaan perustuvia innovaatioita.

”Kun kaikki eivät voi voittaa, osalle sijoittajista on odotettavissa massiivia tappioita.”

Ongelma vain on se, että kukaan ei vielä varmasti tiedä, mitkä yhtiöt onnistuvat parhaiten. Varmaa on kuitenkin se, että ilmastonmuutos muuttaa ajan mittaan voimakkaasti monien yhtiöiden liiketoimintaa.

”Markkinat ovat hinnoitelleet uusia energiamuotoja ja teknologioita hyödyntävät yritykset erittäin kalliiksi, vaikka yhtiöt eivät välttämättä ole vielä edes kannattavia. Hyvä esimerkki on sähköautoihin keskittyvät yritykset, joiden markkina-arvot ovat erittäin korkealla perinteisiin autonvalmistajiin nähden.”

Markkinoiden ajatus perustuu siihen, että näillä yhtiöillä saattaa olla paljon voitettavaa, koska liikenteen on uudistuttava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

”Kukaan ei vain tiedä, mitkä yritykset ovat lopulta voittajia. Kun kaikki eivät voi voittaa, osalle sijoittajista on odotettavissa massiivia tappioita.”

”Osakemarkkinat olivat kriisin alkuvaiheessa oikeassa, koska ne ennakoivat, että taantumasta tuleekin lyhyt ja elpyminen alkaa nopeasti. Taloudessa on kuitenkin tapahtumassa suuria muutoksia, minkä takia tietyillä toimialoilla yhtiöiden osakkeet ovat kallistuneet erittäin voimakkaasti”, sanoo Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

Murto painottaa myös, että ilmastomuutoksen torjumisessa kilpailijoitaan edellä olevien perinteisten teollisuus- ja energiayhtiöiden osakkeet ovat kallistuneet merkittävästi. Toisin sanoen markkinat veikkaavat useilla toimialoilla, mitkä yhtiöt onnistuvat parhaiten uudistumaan ”vihreämmiksi”.

pandemian pahimmassa vaiheessa onni onnettomuudessa oli, että valtiot ja keskuspankit onnistuivat poikkeuksellisilla toimillaan estämään rahoitusmarkkinoiden kriisin. Siitä toipuminen olisi kestänyt todennäköisesti huomattavasti pidempään.

Jos osakkeet lähiaikoina romahtaisivat, pahimmassa tapauksessa vaarana voi olla rahoitusmarkkinoiden kriisi, koska epävarmuus on yhä verraten suurta. Paniikki nimittäin yleensä lietsoo sekasorron laajentumista.

”Vaikka osakkeet halpenisivat voimakkaasti, en pidä rahoitusmarkkinoiden kriisiä kovin todennäköisenä. Politiikka tukee ilmastonmuutoksen eturintamassa olevia yhtiöitä, joiden asemaa on parannettu esimerkiksi sääntelyllä. Tuore esimerkki sääntelystä on EU:n sijoituskohteiden ympäristöluokittelu eli taksonomia”, Murto sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita