EU:n isojen maiden voimatasapaino on muutoksessa, mikä voi tuottaa uusia yllätyksiä Suomelle – Italia ja Ranska sopivat yhteistyöstä - Talous | HS.fi

EU:n isojen maiden voima­tasapaino on muutoksessa, mikä voi tuottaa uusia yllätyksiä Suomelle – Italia ja Ranska sopivat yhteistyöstä

Tutkijan mukaan Brexitin eli Britannian EU-eron vaikutukset alkavat näkyä. Italia on nousemassa Mario Draghin myötä painoarvoaan vastaavalle paikalle päätöksenteossa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron (vasemmalla) ja Italian pääministeri Mario Draghi allekirjoittivat yhteistyösopimuksen perjantaina Roomassa Quirinale-palatsissa. Taustalla Italian presidentti Sergio Mattarella ja ulkoministeri Luigi Di Maio.

26.11.2021 14:04

Bryssel

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi allekirjoittivat perjantaina Roomassa maidensa välisen laajan sopimuksen, jonka tarkoituksena on lisätä yhteistyötä muun muassa puolustus- ja maahanmuuttopolitiikassa, vahvistaa taloudellisia siteitä ja lisätä kauppaa.

Sopimus on ristitty Quirinale-sopimukseksi allekirjoituspaikkansa eli Italian presidentinpalatsin mukaan.

Sopimus kertoo, että EU:n mannerlaatat ovat liikkeessä nyt, kun Britannia on lähtenyt unionista. Ranska ja Italia lähentyvät, ja Saksassa vaihtuu valta liittokansleri Angela Merkelin kuudentoista vuoden kauden jälkeen.

Se vaikuttaa myös Suomeen lähivuosina.

”Nyt alkaa näkyä Brexitin vaikutus EU:n voimatasapainoon. Britannian suhtautuminen integraatioon oli samanlainen kuin Suomen eli vastustettiin esimerkiksi kaikkea taloudellista yhteisvastuuta. Suomen pitkän linjan perälauta poistui”, sanoo poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

Entiset investointipankkiirit Draghi ja Macron näyttävät viihtyvän toistensa seurassa.

Toinen merkittävä muutos aiempaan on se, että Italia on taas kuvioissa mukana.

Saksa ja Ranska säilyvät suurimpina maina EU:n vetureina, mutta Italian pääministeri Mario Draghi, entinen Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja, on onnistunut korottamaan Italian profiilia useiden huterien hallitusten jälkeen.

”Saksan ja Ranskan välinen suhde on tärkein unionin sisällä, enkä usko siinä isoon mullistukseen. Ranska pyrkii nyt voimistamaan omaa asemaansa ja saada äänensä kuuluviin pitämällä huolta siitä, että sen kanssa yleensäkin samaa mieltä olevat maat ovat varmasti samassa linjassa”, sanoo poliittisen historian dosentti Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Ranskalla oli suuria diplomaattisia vaikeuksia tulla toimeen populistipuolueista koottujen Italian hallitusten kanssa, mutta Draghi on korjannut suhteita. Entiset investointipankkiirit Draghi ja Macron näyttävät viihtyvän toistensa seurassa.

Finanssipolitiikassa eli valtion rahankäytössä Italia ja Ranska ovat samoilla linjoilla, samoin suhtautumisessa rahaliittoon. Kummallekin sopi se, että koronapandemia vei EU:n kokonaan uusille vesille: kesällä 2020 EU päätti ottaa yhteistä velkaa ja elvyttää.

Suomessa oli yllätys, että tämä EU:n eteläisten maiden ajama järjestely sopi myös Saksalle. Suomalaisilta petti tiedustelu, arvioi Varman toimitusjohtaja Risto Murto Evan tilaisuudessa elokuussa.

Draghi ei ollut sopimassa yhteiseurooppalaisesta elvytyksestä, koska pääministerinä oli tuolloin Giuseppe Conte, mutta Draghi vastaa sen toimeenpanosta Italiassa. Maan osuus koko potista on niin suuri, että se käytännössä ratkaisee koko elvytyksen onnistumisen.

Antti Ronkainen muistuttaa, että Draghi vaati jo EKP-vuosinaan Euroopan mailta aktiivisempaa finanssipolitiikkaa.

Italian ja Ranskan sopimusta on pohjustettu vuodesta 2017 alkaen. Sattumalta allekirjoitus osui samalle viikolle, kun EU:n mahtimaan Saksan uuden hallituksen ohjelma valmistui.

Muut jäsenmaat yrittävät nyt tulkita ohjelmasta, miten Saksa jatkossa suhtautuu valtion velkaan ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen tulevaan remonttiin.

Olaf Scholzin hallitusohjelmassa kerrotaan, että Saksa haluaa EU:n palaavan velkasääntöihin vuodesta 2023 eteenpäin. Säännöt ovat olleet jäähyllä koronapandemian takia.

Ennen pandemiaa oli sovittu, että jäsenmaan budjetin alijäämä ei saa olla suurempi kuin kolme prosenttia bruttokansantuotteesta ja julkisen velan pitää pysyä alle 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Useimmat EU-maat ylittävät nyt rajat, eikä Saksankaan hallitus ole sitä mieltä, että vanhoihin sääntöihin voitaisiin tuosta vain palata.

Hallitus kertoo olevansa valmis kehittämään finanssipolitiikan sääntöjä ja muokkaamaan vakaus- ja kasvusopimusta entistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi.

”Saksan hallitusohjelma on avoin budjettisääntöjen kehittämiselle eikä siihen linjattu tiukkoja perälautoja. Tämä mahdollistaa avoimen keskustelun sääntöuudistuksesta myös Suomessa”, Ronkainen sanoo.

Vakaus- ja kasvusopimus noussee EU:ssa asialistalle vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Suomi pyrki syyskuussa vaikuttamaan valmisteluun olemalla mukana kahdeksan jäsenmaan kirjeessä, jossa vaadittiin liiallisen velan vähentämistä ja kestävää julkista taloutta. Suomen lisäksi mukana olivat ”nuuka nelikko” eli Itävalta, Tanska, Ruotsi ja Hollanti sekä Tšekki, Latvia ja Slovakia.

Lue lisää: Suomi lähti mukaan EU-maiden kirjeeseen, jossa vaaditaan velkakuria – Sdp:ssä hermostuttiin, Saarikko kuvailee ennakkovaikuttamiseksi

Saksalla on vihreän siirtymän takia paljon tarvetta investoida muun muassa uusiutuvaan energiaan, mutta tätä on vaikea toteuttaa ilman valtion kasvavaa velanottoa.

Politico-lehden mukaan Saksan hallitusneuvotteluissa keskusteltiin vakavissaan siitä, voisiko yksi mahdollisuus olla se, että EU-maat ottaisivat jatkossakin yhdessä velkaa.

Ranskalais-italialaisista puheista voi tulkita, että liian tiukka paluu velkasääntöihin ei miellytä eikä elvytyspakettia nähdä yhden kerran kokeiluna, vaan mahdollisesti pysyvämpänäkin järjestelynä.

Draghi esimerkiksi sanoi kesällä Italian elvytyspakettia esitellessään, että Euroopan onnistuminen elvytyksessä voi johtaa ainakin sen osittaiseen jatkoon.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno le Maire on sanonut, että uusien velkasääntöjen pitää heijastaa uutta todellisuutta – eli sitä, että EU-mailla on nyt paljon velkaa, ja ne tarvitsevat vielä lisävelkaa valmistautuessaan vihreään siirtymään.

”Italia on nousemassa painoarvoaan vastaavalle paikalle EU:n päätöksenteossa.”

Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd) sanoi Ylen Ykkösaamussa toukokuussa, että Suomen pitää EU:ssa pysyä lähellä Saksaa ja Ranskaa, mutta ”nukkua kuin koira toinen silmä auki” ja vahtia, mitä isot maat puuhailevat.

Ranskan ja Italian sopimus vain lisää neuvon ajankohtaisuutta.

”Italia on nousemassa painoarvoaan vastaavalle paikalle EU:n päätöksenteossa, ja Suomessa kannattaa olla perillä maan sisäpoliittisesta dynamiikasta. Italia saattaa edistää hankkeita, joita Suomi ei halua, ja dialogia pitäisi pystyä käymään”, Juhana Aunesluoma sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita