Yli kolmen miljardin euron investoinnit ovat Suomessa pysähdyksissä byrokratian takia, arvioi EK: ”Suomen vakavin investointilukko, jota ei ole varaa olla ratkaisematta” - Talous | HS.fi

Yli kolmen miljardin euron investoinnit ovat Suomessa pysähdyksissä byrokratian takia, arvioi EK: ”Suomen vakavin investointi­lukko, jota ei ole varaa olla ratkaisematta”

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii nopeita toimia investointilupajärjestelmän uudistamiseen ja tehostamiseen.

Finnpulpin sellutehdashankkeen lupaprosessi on ollut mutkikas. Vuonna 2019 korkein hallinto-oikeus jalkautui Kuopioon hankkeeseen liittyen. Joulukuussa 2019 KHO hylkäsi hankkeen ympäristöluvan ja kesän alussa Finnpulp kertoi hakevansa KHO:sta uutta mahdollisuutta saada ympäristölupa.

29.11.2021 14:30 | Päivitetty 29.11.2021 14:35

Suomessa on viranomaisten hitaan päätöksenteon ja raskaan byrokratian takia pysähdyksissä ainakin 3,2 miljardin euron arvosta investointeja, arvioi Elinkeinoelämän keskusliitto.

Jos hankkeet etenisivät, ne työllistäisivät etujärjestön mukaan 9 000 henkeä. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mielestä Lupakäsittelyn hitaus ja vaikea ennakoimattomuus on Suomen vakavin investointilukko.

”Meillä ei ole varaa olla ratkaisematta sitä. Ongelman on tunnistanut myös [teollisuusvaltion yhteistyöjärjestö] OECD, joka maaraportissaan totesi Suomen jäävän raskaan sääntelyn ja kankeiden lupaprosessien takia jälkeen niin muita Pohjoismaita kuin Baltiaa ulkomaisten investointien houkuttelussa”, Häkämies sanoo tiedotteessa.

Hänen mielestään erityisen ikävää on se, että samaan aikaan yritysten tulisi tehdä ennennäkemättömiä investointeja, jotta Suomi saavuttaisi ilmastotavoitteensa.

”Positiivista on se, että investointilupajärjestelmän uudistaminen on suurelta osin Suomen omissa käsissä”, toimitusjohtaja Häkämies sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton näkemys perustuu kyselyyn, jonka se on tehnyt jäsenyrityksilleen.

Kyselyssä selvitettiin, miten asiointi viranomaisten kanssa on sujunut kaavoituksessa, ympäristövaikutusten arvioinnissa ja erilaisissa lupamenettelyissä, joita ovat esimerkiksi rakentamis-, ympäristö-, jäte-, vesitalous-, kemikaali- ja kaivosluvat.

Kyselyn perustella yritysten näkemykset ovat selvästi aikaisempaa kriittisempiä. Yrityksistä 37 prosenttia antaa lupajärjestelmien toimivuudelle arvosanan ”heikko” ja 15 prosenttia arvosanan ”hyvä”. Vuoden 2018 lopussa vastaavat osuudet olivat 29 ja 18.

Perusjoukon muodostivat 706 yritystä, jotka kyselyn ajankohtana työllistivät vähintään 10 henkeä, Kyselyyn osallistuneiden yritysten yhteenlaskettu työntekijämäärä on 70 000.

Lupajärjestelmän eri osa-alueista kriittisimmät arviot sai muutoksenhaku ja valitusmenettelyt. Toiseksi eniten moitteita sai lupien viranomaiskäsittely.

Artikkeliin liittyviä aiheita