Linnassa ei ole itsenäisyyspäiväjuhlia, mutta Shanghaissa iltapuvut liehuivat perinteiseen tapaan – Suomalaisten määrä Kiinassa on romahtanut, sillä siellä ei enää tarvita ulkomaisia pomoja yrityksiin - Talous | HS.fi

Linnassa ei ole itsenäisyyspäivä­juhlia, mutta Shanghaissa iltapuvut liehuivat perinteiseen tapaan – Suomalaisten määrä Kiinassa on romahtanut, sillä siellä ei enää tarvita ulkomaisia pomoja yrityksiin

Pandemia ei ole ainoa syy, miksi suomalaisten määrä Shanghaissa ja muualla Kiinassa on vähentynyt. Suomalaisissa firmoissa kiinalaisen henkilöstön osuus kasvaa, asumisen ja elintason kustannukset nousevat, eikä nuorilla ole enää aiemman sukupolven seikkailunhalua.

Annika Vatanen (vas.), Kirsi Tulus ja Annukka Sarikka kuvauttivat itsensä itsenäisyyspäivän juhlassa Shanghaissa.

6.12.2021 2:00 | Päivitetty 6.12.2021 6:33

Peking

Niin on maailma oudosti kallellaan korona-aikana, että Shanghaissa suomalaisten on helpompi juhlia itsenäisyyttä kuin Suomessa. Ja mitkä juhlat lauantaina Kiinassa pidettiinkään, iltapuvut hulmusivat tanssilattialla ja nauru raukui!

Aluksi herkisteltiin. Shanghailaisen perinteen mukaan saliin saapui Suomen lippu ja airut Finlandian soidessa. Silloin ulkosuomalaisen silmänurkka kostuu, sillä ulkomailla asuessa siniristilipusta tahtoo tulla tärkeä symboli sellaisellekin, joka ei siitä niin koto-Suomessa välitä.

Kiinan sisäisten koronamatkustusrajoitusten vuoksi juhlatunnelma välittyi toimittajalle Pekingiin vain kännykkäkuvan kautta.

Shanghain isojen itsenäisyyspäiväjuhlien perinne alkoi jo vuonna 2009, muistelee pitkään miehensä työn vuoksi Kiinassa asunut Annukka Sarikka.

Annukka Sarikka ja Annika Vatanen nauroivat pääkonsulin hauskalle puheelle.

Lippuairut saapuu juhlasaliin.

Suomesta yrityksiin lähetettyjen työntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä määrä oli paisunut niin suureksi, ettei pääkonsulaatti pystynyt enää kutsumaan kaikkia juhliinsa. Tilalle tuli avoin, pääsylipullinen tapahtuma.

Vuonna 2016 juhlijoita oli yli 400, ja Suomesta lennätetty iskelmälaulaja Annika Eklund tanssitti väkeä. Nyt lauantaina juhlakansaa oli noin 200 henkeä ja bändi paikallinen.

Suomalaisten – ja kaikkien ulkomaisten työntekijöiden – määrä on romahtanut Kiinassa. Covid-19 on siihen vain osasyyllinen.

Pääkonsuli Pasi Hellman nauratti yleisöä lauantai-illan juhlapuheessaan. Suomalaisia liikeihmisiä oli Shanghaissa muutamia jo 1920-luvun alussa. Silloin Shanghai oli pahamaineinen bordellien ja peliluolien kaupunki.

”On valittaen todettava, että kolonian [suomalaisten] enemmistön moraalinen taso on hyvin alhainen”, Hellman lainasi erästä aikansa raporttia suomeksi.

Pääkonsuli Pasi Hellmanin puheessa ammennettiin suomalaisten historiasta Shanghaissa.

Monet naiset teettävät räätälillä uuden puvun joka vuosi juhlia varten.

Muuten puhe oli englanniksi, sillä itsenäisyyspäivän juhlassa oli suomalaisten monenmaalaisia puolisoita ja suomalaisfirmojen monenmaalaista työvoimaa.

Kun kommunistisen puolueen johtama Kiina alkoi avautua, suomalaiset yritykset tulivat Kiinaan 1980-luvun lopulta alkaen ja vähitellen suomalaisten määrä lisääntyi.

Kymmenen vuotta sitten Kiinassa oli luultavasti ainakin 2 300 suomalaista, suurin osa Shanghain ympäristössä. Nyt heitä on mahdollisesti neljäsosa tuosta luvusta. Tarkkaa tietoa ei ole kellään.

Yksi kutinsa pitävä luku on: ennen vuotta 2015 Shanghain Suomi-kouluissa oli 90 lasta, nyt 20, Annukka Sarikka kertoo. Hän kokoaa lapsille viikonloppuisin kieltä opettavien Suomi-koulujen paikallista historiaa.

Nokian matkapuhelinten valmistus Kiinassa työllisti aikanaan paljon suomalaisia johto- ja asiantuntijatehtävissä, mutta sen kyykähdys ei selitä kuin osan väen vähenemisestä. Alaspäin viettävä trendi on jatkunut sen jälkeenkin.

”Suurin syy suomalaisten vähenemiseen yrityksissä on se, että paikallisen työvoiman koulutustaso ja ammatillisen osaamisen taso ovat parantuneet. Suomalaisten expatien tarve on vähentynyt”, selittää UPM:n Aasian-toiminnoista vastaava Petteri Kalela.

Petteri Kalela on pohtinut paljon sitä, mitä ulkomaalaisten väheneminen ja korona-aikana yhteyksien takkuaminen Kiinan ja muun maailman välillä tarkoittavat.

Itsenäisyyspäivän juhlissa on ollut kunnia-asia käyttää elävää musiikkia.

UPM:n leivissä Kiinassa oli ennen noin 50 suomalaista erilaisissa johtotehtävissä, nyt vain kourallinen.

Kiinalaiset ovat ylpeitä osaamisensa noususta. Kun Kalela eräässä paikallisessa tilaisuudessa kertoi, kuinka vähän ei-kiinalaista väkeä UPM:llä on Kiinassa töissä, yleisö antoi spontaanit aplodit.

Maamme-laulu kajahti yhteislauluna Kempinski-hotellin juhlasalissa, ja lippuairut poistui ovista. Ennen juhlat olivat legendaarisessa Peace-hotellissa, mutta hieno se on Kempinskikin.

Väen vähenemisessä on hyväkin puoli, sillä nyt itsenäisyyspäivänjuhliin kuului juhlava neljän ruokalajin illallinen. Kaikki mahtuivat istumaan.

Suomalaisissa firmoissa suomalaisväki vähenee toisestakin syystä, selittää Pekingin suomalaisen kauppayhdistyksen puheenjohtaja Juha Tuominen. Ennen moni suomalaisyritys teki Kiinassa tuotteita suomalaisille, nyt moni myy tuotteitaan kiinalaisille. Niinpä kiinalainen henkilöstökin on luonnollinen valinta.

Sitä paitsi hinkua Suomesta Kiinaan ei entiseen tapaan ole. Kymmenen vuotta sitten länsimaalainen eli Kiinassa leveästi, nyt elinkustannukset ovat samat tai isommatkin kuin kotimaassa.

”Asumisen ja lasten koulutuksen kustannukset ovat vienosti sanottuna lähteneet käsistä”, Tuominen sanoo.

Tuominen ei ollut juhlissa Shanghaissa, vaan hän antoi haastattelun kotoaan Pekingistä.

Sekä Tuominen että Kalela harmittelevat sitä, että Kiinalla on huonompi maine kuin se ansaitsisi. Kiinalaiskaupungit ovat mukavia asua, eivätkä ilmansaasteetkaan ole enää niin pahoja.

Kalela on myös huomannut, ettei suomalaisella nuorella polvella oikein ole seikkailunhalua, jota ulkomaankomennukset vaativat.

Kello 22 illalla Kempinskin tanssilattia oli täynnä iloisia svengaajia. Bändi soitti diskoa, ja helmat heiluivat.

Ja sitten yhtäkkiä mikrofonin taakse hypähti pitkään Kiinassa asunut Veli-Matti Palomäki, armoitettu laulaja.

Kun mä sinut kohtasin, oli ilta ihanin

Linnut lauloi ja kimmelsi taivaan kuu.

Tuosta ei voisi meno paljon suomalaisemmaksi muuttua.

Vuoden odotetuimman juhlan odotetuin hetki: tanssi.

Tyylinäytteitä tanssilattialta.

Naisten puvut loistivat punaisina, valkoisina ja kahisivat röyhelöisinä.

”Vuosien mittaan on ollut tapana, että jo aikaisin syksyllä on alettu miettiä, mitä itsenäisyyspäivän juhliin pannaan päälle”, Annukka Sarikka kertoo.

Edelleen moni käy räätälillä joka vuosi, mutta ajat ovat muuttuneet – nyt voi panna jo vanhankin puvun päälle. Joillakin on jopa lyhyttä mekkoa. Sarikan musta, pitsisen näköinen puku on ostettu neljä vuotta sitten.

Korona-aika on muuttanut kaikkien Kiinassa asuvien suomalaisten elämää, sillä matkustaminen on vaikeaa. Liikealan ihmiset ovat joutuneet odottamaan viisumeita pitkään, eivätkä monen puolisot ja lapset ole päässeet maahan ollenkaan.

Kiinaan saapujien pitkien karanteenien vuoksi kotimaisia sukulaisia ja ystäviä on päässyt parhaimmillaankin tapaamaan harvakseltaan. Osa ei ole nähnyt aikuisia lapsiaan kohta kahteen vuoteen.

Lue lisää: Maailman suurin maa uskoo yhä korona­epidemian totaaliseen tukahduttamiseen, mutta sillä on hintansa – HS:n kirjeen­vaihtaja vietiin lentokentältä 14 päivän outoon ihmis­kokeeseen

Kun kiinalaiset eivät ole käyneet maailmalla eikä maailma oikein pääse Kiinaan, se on jo heikentänyt ymmärrystä puolin ja toisin. Tämä näkyy sekä yrityksissä että ihan ihmisten kesken, Kalela sanoo.

”Ensi kesänä tulee lähtemään valitettavasti paljon lisää suomalaisia ja muitakin ulkomaalaisia pois Kiinasta”, sanoo juhlan järjestelyistä paljolti vastannut Shanghain suomalaisen kauppayhdistyksen toiminnanjohtaja Hanna Osara. Hänen mukaansa ihmisillä alkaa olla mitta täynnä Kiinan koronapolitiikkaa eli nollastrategiaa, jossa kaikki tartunnat pyritään tukahduttamaan.

Lue lisää: Kiina jatkaa koronaviruksen nolla­strategiaa, turisti­pariskuntaan jäljitetty ketju aiheutti satojen lentojen perumisen

Hanna Osara ja Kirsi Tulus ovat kantavia voimia suomalaisten rientojen järjestelyissä Shanghaissa.

Oman tuskansa tuo Kiinan vuodenvaihteessa mahdollisesti muuttuva verotus, joka lisäisi ulkomaalaisten verotaakkaa todella paljon.

Tuntuu, että Kiinalla ei ole tarvetta houkutella ulkomaisia työntekijöitä saapumaan maahansa.

Mutta nyt menee jo liikaa synkistelyn puolelle. Tässä kuitenkin juhlitaan Suomen itsenäisyyttä.

On aika klassisen kysymyksen: Annukka Sarikka, mitä itsenäisyys sinulle merkitsee?

”Itsenäisyys merkitsee minulle vapautta, omaa äidinkieltä ja suomalaista luontoa, jota saamme käyttää jokamiehenoikeudella.”

Patrick Martino ja Irina Roliul näyttävät mallia tanssilattialla.

Pauliina Piira-Stein juhlien iloisessa humussa.

Annika Vatasella oli päällään yksi illan upeimmista puvuista.

Wu Haiyan ja Juha Pitkänen nauttivat tanssista.

Christin Wun eleganssia.

Pienempien juhlien hyvä puoli: neljän ruokalajin illallinen.

Oikaisu 6.12. kello 6.32: Korjattu nimi kuvatekstistä. Valkopukuinen suomalaisnainen on Pauliina Piira-Stein, ei Ruusu Miettinen, kuten kuvatekstissä alun perin luki.

Artikkeliin liittyviä aiheita