Euroalueen inflaatio pomppasi koko tilastohistorian ennätykseen – Kuinka kauan hintojen nousu voi jatkua ja mitä tekee EKP? - Talous | HS.fi

Euro­alueen inflaatio pomppasi koko tilasto­historian ennätykseen – Kuinka kauan hintojen nousu voi jatkua ja mitä tekee EKP?

Danske Bankin pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan pankissa uskotaan yhä, että inflaatio on väliaikaista, eivätkä korot vielä nouse. ”Mutta nousun riski on hyvä tiedostaa.”

Euroopan keskuspankki seuraa nyt inflaatiota tarkasti.

30.11.2021 12:03 | Päivitetty 30.11.2021 15:21

Hinnat nousevat Euroopassa nyt vauhdilla, jota ei ole nähty kymmeniin vuosiin. Saksan tilastoviranomaiset kertoivat maanantaina, että Saksassa inflaatio kiihtyi marraskuussa 5,2 prosenttiin.

Eurostatin mukaan koko euroalueen inflaatio oli marraskuussa 4,9 prosenttia. Se on korkein lukema euroalueen 25-vuotisessa tilastohistoriassa.

Eniten keskimääräisten hintojen nousuun vaikutti energian kallistuminen 27 prosenttia verrattuna viime vuoteen, mutta myös palvelut ja teolliset tuotteet ovat kallistuneet yli kaksi prosenttia viime vuodesta.

Kaikkia kiinnostaa nyt, mitä Euroopan keskuspankki (EKP) aikoo tehdä asialle. EKP:n virallinen tavoite on hintavakaus eli hintojen nousuvauhdin pitäminen noin kahdessa prosentissa keskipitkällä aikavälillä.

Hintojen vakautta EKP säätelee rahapolitiikalla eli ohjauskoroilla ja arvopapereiden osto-ohjelmilla, joista jälkimmäinen kuuluu niin sanottuihin epätavallisiin toimiin.

Jos EKP purkaa osto-ohjelmia ja nostaa ohjauskorkoja, markkinakorot reagoivat välittömästi. Markkinakorot reagoivat itse asiassa jo odotuksiin EKP:n toimista.

Markkinakorot puolestaan vaikuttavat suoraan kuluttajien ja yritysten lainojen hintaan. Äärimmäisen löyhän rahapolitiikan takia asuntolainojen viitekorkona käytetyt lyhyet markkinakorot ovat olleet jo useita vuosina negatiivisia.

Myös valtionlainojen korot riippuvat läheisesti EKP:n toimista, koska keskuspankista on tullut osto-ohjelmien myötä niin tärkeä toimija valtioiden joukkovelkakirjalainojen markkinoilla.

Miksei EKP siis jo toimi, vaikka inflaatiolukemat ovat näin korkeita?

Avainsana on tuo rahapolitiikan tavoitteissa mainittu keskipitkä aikaväli. Sen määritelmäkin vaihtelee, mutta Danske Bankin pääanalyytikon Minna Kuusiston mukaan se on noin viisi vuotta.

Keskuspankki ei tehne radikaaleja toimia niin kauan kuin inflaation odotetaan keskipitkällä aikavälillä palaavan kahden prosentin tavoitetasolle.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on sanonut tänä syksynä moneen kertaan, että keskuspankki pitää inflaation nousua väliaikaisena ilmiönä. Lagarde on sanonut myös, ettei keskuspankki nosta ohjauskorkojaan vielä ensi vuonna.

Siksi Danske Bank ei myöskään usko, että ohjauskorot nousevat vielä pariin vuoteen.

”Me uskomme, että euroalueen inflaatio pysyy koholla vielä ensi vuoden lopulle asti, mutta tasaantuu ennen vuoden loppua noin kahden prosentin tasolle. Emme usko EKP:n nostavan ohjauskorkoja ennen vuotta 2024”, Kuusisto sanoo.

Mikä sitten tekee inflaatiosta väliaikaista?

Hintojen raju nousu johtuu ennen kaikkea tuotannon ja kuljetusten pullonkauloista, jotka taas johtuvat eri tavoin koronaepidemiasta.

Epidemia on haitannut tuotantoa ja muuttanut ihmisten kulutustottumuksia. Kun ravintolat, matkailu ja muut palvelut ovat olleet kiinni, rahaa on käytetty tavaraan.

Lisäksi kulutuksen kasvu, geopoliittiset jännitteet ja Euroopan ilmastopolitiikka ovat nostaneet energian hintaa.

Odotuksissa on, että pullonkaulat vähitellen helpottavat ja energian hintakin tasoittuu.

Vaikka Kuusiston näkemyksen mukaan inflaation kiihtyminen näyttäisi edelleen olevan tilapäistä, on kuitenkin tärkeää seurata, miten koronaepidemian uusi kiihtyminen vaikuttaa hintoihin.

Merkitseekö se uutta kulutusbuumia, joka johtaa logistiikan pullonkaulojen ja tavarapulan jatkumiseen?

Tai siirtyykö inflaatio palkkoihin, mikä tarkoittaisi että hintojen nousu voisi saada pysyvämmän luonteen?

”Se on ehkä merkittävin seikka, joka erottaa nyt Yhdysvallat ja Euroopan. Yhdysvalloissa palkat ovat selvästi nousemassa, täällä korotuspaineet ovat olleet vähäisempiä”, Kuusisto sanoo.

Yhdysvalloissa työvoimapula on ollut vielä ankarampi kuin Euroopan palvelualoilla.

On hyvin mahdollista, että suurten energialaskujen riivaamat palkansaajat vaativat nyt selvästi isompia palkankorotuksia kuin viime vuosina. Inflaatio tuntuu kukkarossa tänä talvena kipeästi, vaikka se olisi kuinka tilapäistä.

Erityisen tarkasti tässäkin asiassa katsotaan Euroopan suurimpaan talouteen eli Saksaan. Danske Bankin keräämien tietojen mukaan tärkeitä työehtoneuvottelukierroksia on Saksassa luvassa ensi vuonna.

Toistaiseksi julkisuudessa kuullut 4–5 prosentin palkankorotusvaatimukset ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin esimerkiksi 2–3 vuotta sitten käydyillä neuvottelukierroksilla.

”Palkkavaatimuksista on yleensä tingitty lopulta selvästi”, Kuusisto sanoo.

Ennen korkojen nostamista EKP purkanee vähitellen niin sanottuja poikkeuksellisia rahapolitiikan toimenpiteitä, eli arvopaperien osto-ohjelmiaan. Ennen kuin ne loppuvat, korot eivät nousse.

”Epävarmuus inflaatiokehityksen suhteen on joka tapauksessa kasvanut ja riskit ovat ilman muuta kallellaan siihen suuntaan, että inflaatio pysyykin korkeammalla tasolla ennakoitua pidempään”, Kuusisto sanoo.

Korkojen nousun riski on Kuusiston mukaan hyvä tiedostaa.

Katseet ovat nyt EKP:n neuvoston seuraavassa kokouksessa, joka pidetään 16. joulukuuta. EKP saa silloin uuden suhdanne- ja inflaatioennusteen ja pääjohtaja Lagarden kommentteja niihin kuunnellaan kenties tavallistakin herkemmällä korvalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita