Suomen turvejätti lopettaa energiaturpeen tuotannon, käyttö romahtaa koko maassa: ”Ollaan markkinataloudessa eikä tehdä sellaista tavaraa, joka ei käy kaupaksi” - Talous | HS.fi

Suomen turvejätti lopettaa energia­turpeen tuotannon, käyttö romahtaa koko maassa: ”Ollaan markkina­taloudessa eikä tehdä sellaista tavaraa, joka ei käy kaupaksi”

Neovan eli entisen Vapon lähdön myötä Suomen energiaturve-ala koostuu pääasiassa paikallisista yrittäjistä, joita työllistävät muutamien kaupunkien energiayhtiöt.

Turvetta Satamakeitaan turvesuolla Honkajoella kesällä 2020.

1.12.2021 11:40 | Päivitetty 1.12.2021 11:45

Neova eli entinen Vapo lopettaa energiaturpeen tuottamisen ensi vuonna. Yhtiö kertoi perjantaina, ettei se tuota vuonna 2022 enää lainkaan jyrsinpolttoturvetta.

Vuoden 2021 tilinpäätöksessään yhtiö alaskirjaa 16,2 miljoonaa euron edestä tase-eriä, jotka ovat yhtiön energiaturpeeseen liittyvää käyttöomaisuutta.

Energiaturpeen tuottaminen oli pitkään Neovan pääliiketoimintaa, mutta yhtiö on jo sopeutettu uuteen tilanteeseen. Muutoksella ei ole välittömiä työllisyysvaikutuksia, sanoo Neovan toimitusjohtaja Vesa Tempakka.

Päätöksen taustalla on energiaturpeen kysynnän odotettua rajumpi lasku.

”Ollaan pisteessä, jossa kukaan ei käytä energiaturvetta jos ei ole pakko. Se on niin kallista”, Neovan toimitusjohtaja Vesa Tempakka sanoo.

”Vielä kaksi vuotta sitten arvioimme, että tuotanto puolittuu vuoteen 2025 mennessä. Sen jälkeen tuli uutta energiaverotusta ja päästöoikeuden hinta moninkertaistui. Vauhti kiihtyi”, Tempakka sanoo.

Viime kesän ja syksyn aikana käydyt asiakaskeskustelut varmistivat, ettei tuotanto enää kannata.

”Ollaan pisteessä, jossa kukaan ei käytä energiaturvetta jos ei ole pakko. Se on niin kallista.”

”Suunta on täysin selvä.”

Energiaturpeen käyttö teollisessa mittakaavassa loppunee Suomessa lähivuosina kokonaan.

Neovan lähdön myötä Suomen energiaturve-ala koostuu pääasiassa paikallisista yrittäjistä, joita työllistävät muutamien kaupunkien energiayhtiöt.

Oulun Energia oli aiemmin maan suurimpia energiaturpeen käyttäjiä, mutta nyt kulutus vähenee vauhdilla. Kaksi vuotta sitten yhtiön käyttämistä raaka-aineista turvetta oli 60 prosenttia, ensi vuonna enää neljäsosa.

Lähivuosina käyttö vähenee samalla kulmakertoimella, sanoo Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala.

Vielä 2010-luvulla energiaturvetta tuotettiin Suomessa keskimäärin noin 15 terawattituntia vuodessa. Tänä vuonna ollaan lähellä yhtä terawattituntia.

Enimmillään Vapo tuotti vuosittain jopa 20 miljoonaa kuutiometriä turvetta, arvioi Tempakka. Kuluneena kesänä tuotanto laski alle miljoonan kuution. Koko Suomessa maasta nostettiin viime kesänä turvetta energiakäyttöön enää reilut 2,6 miljoonaa kuutiometriä.

Hannu Salo

”Suunta on täysin selvä”, sanoo toimi­alapäällikkö Hannu Salo bioenergia-alan edunvalvoja­järjestö Bioenergiasta.

”Päästöoikeus on tänään 75 euroa hiilidioksidi­tonnilta. Ollaan markkina­taloudessa eikä tehdä sellaista tavaraa, joka ei käy kaupaksi.”

Päästökauppa sanelee Salon mukaan energiaturpeen kulutusta 90-prosenttisesti. Siksi hallituksen viimevuotinen päätös korottaa polttoturpeen energiaverotusta oli harmillinen, hän sanoo.

”Se oli signaali toimialalle, ettei toiminta- ja huoltovarmuudesta piitata. Me koimme että se korotus on tarpeeton, kun mennään alaspäin rajua kyytiä jo valmiiksi”, Salo sanoo.

Neova keskittää liiketoimintansa jatkossa kasvualustoihin ja kuiviketurpeeseen, joita käytetään kasvihuoneissa ja eläinten­kasvatuksessa.

Neovan päätöksen seurauksena yli 10 tuhatta hehtaaria turvetuotantoaluetta poistuu käytöstä.

Yhtiö on sitoutunut siirtämään tuotannosta poistuvat maa-alueet seuraavaan maankäyttömuotoon kahden vuoden kuluessa tuotannon lopettamisesta. Alueita pääasiassa metsitetään tai ennallistetaan kosteikoiksi.

Yhtiö keskittää liiketoimintansa jatkossa kasvualustoihin ja kuiviketurpeeseen, joita käytetään kasvihuoneissa ja eläinten­kasvatuksessa. Lisäksi yhtiö jalostaa turpeesta muun muassa kasvustimulantteja maanviljelyyn.

Näihin toimintoihin yhtiö arvioi käyttävänsä 15 000 hehtaaria turvetuotannon pinta-alaa vuonna 2025.

Muun kuin energiaturpeen osuus koko turvetuotannosta on Suomessa ollut aiemmin 10–15 prosenttia. Nyt osuus kasvaa suhteessa energiaturvetuotantoa huomattavasti suuremmaksi.

Turpeen merkitys Suomen energia­huolto­varmuudelle on kutistunut lyhyessä ajassa marginaaliseksi.

Neovan varastossa olevat energiaturpeet riittävät yhtiön asiakkaiden tarpeisiin tulevien vuosien aikana. Neovalla on myös valmius tuottaa ”jonkin verran” energiaturvetta jatkossa, mikäli Suomen tai asiakkaiden energiahuollon turvaaminen sitä vaatii, Tempakka sanoo.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on todennut, että energiaturpeen huoltovarmuus tulee jatkossa turvata. Tämä voisi tapahtua turvetuotantoalueiden reservin perustamisella. Turvetta säilytettäisiin suossa luonnontilaisena kriisitilanteita varten.

Reservialueiden haasteena on, että turvetuotannon loppuessa katoaa myös kyky nostaa turvetta.

Neovan päätöksen seurauksena yli 10 tuhatta hehtaaria turvetuotantoaluetta poistuu käytöstä.

Artikkeliin liittyviä aiheita